Feb
Sairaalaan tutustumassa
Tänään oli se päivä, kun päästiin Poriin sairaalaan tutustumaan siihen paikkaa, jossa me sitten tuo pieni mahamönkijämme maailmaan saatetaan. Oli kyllä tosi hyvä juttu sinne mennä katsomaan paikkoja etukäteen, häipyipä turhat harhaluulot mielestä pois! :)
Ekana meille viidelle isomahaparille kerrottiin yleisesti siitä milloin kuuluu sairaalaan lähteä ja miten kuuluu toimia. En ollut edes varma ennen pitääkö sinne sairaalaan soittaa etukäteen ja ilmoitella että nyt alkoi tapahtua - ei tarvitse mitään soittaa. Ja millään kauhealla paniikilla sinne ei kuulemma tarvitse mennä, jollei mitään epäilyttävää vuotoa tms ole, niin kotosalla voi olla niin kauan kuin itestä hyvältä tuntuu.
Tarinoinnin jälkeen meille näytettiin yksi synnytyssali ja muita tilojakin vähän. Tuo synnytysSALI kuulostaa joltain isolta salilta jossa monta emoa samaan aikaan pakertaa lasta maailmaan (ja mä siis kuvittelinkin että samassa isossa tilassa olisi useampi ihminen, mutta harhaluulo sekin!), mutta ne salit on sellasia huoneita joissa saa ihan rauhassa olla ja keskittyä vain siihen omaan touhuunsa. Ja niissä huoneissa on jopa telkkarit, se oli ihan ihme juttu mun mielestäni! :)
Kun se synnytyspuoli oli esitelty, päästiin katsomaan osastolle. Siellä toinen kätilö kertoi sen puolen asioita. Ettei pidä huolestua jos vauva aluksi tarvitsee vähän hapetusapua tai muuta. Perhehuoneita siellä on ne kolme, joihin voi päästä tai sitten ei. Ja kolme vuorokautta siellä kuulemma yleensä ollaan ennen kotiutusta, jos kaikki vain menee normaalisti. Kerrottiin myös vaihtoehdosta (en nyt muista mikä se oli nimeltään) jossa voisi jo kuuden tunnin päästä synnytyksestä päästä kotiin jos täyttää tarkat vaatimuksen - melko hurjaa! Ehkä kuitenkin hiukka liian aikaista tollanen, vaikkakin puhelimitse seurataan tilannetta ja käydään kotona kattomassa vauvaa ja vauvan kanssa vielä sairaalassa lopuksi. Sopisi varmaan paremmin ei ensisynnyttäjille. ;)
Se oli myös positiivinen juttu, kun kerrottiin että vauva saa olla periaatteessa koko ajan sitten osastolla siinä vierellä, ettei niitä pidetä jossain omassa pikkuihmisten huoneessa niin kuin jossain jenkkileffoissa. En mä tiiä mitä olin kuvitellut tosta, mutta en uskonut että se pieni siinä vierellä koko ajan olisi (jos kaikki on tietty ok pienellä).
Mitäs vielä… Eipä tuo visiitti ainakaan mitään pelkoja saanut aikaan, rauhallisin ja avoimin mielin siis jatketaan mahtaa kohti h-hetkeä. :)
Ennen kotiin lähtöä mentiin vielä Citymarketin kautta ja eksyin jostain kumman syystä kattelemaan niitä pieniä vaatteita. Jotain tarttui mukaankin. Harvinaista ostaa käyttämätön vaate! :)
Eihän tämmöstä voinut vastustaa, kun kaupassa silmiin osui. Mahdollisesti pienen kotiutusvaate. :)
03Feb
Ihana pikkuasu :)! Meilläkin on kotiutusasu vihreä :). Kannattaa muuten käväistä Pikkusiili-kirppiksellä Turussa, täynnä lasten vaatteita ja tytöille näytti olevan vaikka mitä ihanuuksia! (keskustaan on avattu toinenkin lasten kirppis) Itse tein superlöydön kun yksi nuori nainen juuri laitteli myyntipöytäänsä, kahmin melkein kaikki ostokseni (31 kpl……! mutta toisaalta siinä oli koko vuoden ikään asti) samasta pöydästä, hinnat 0,50-3e ja ihan uudenveroisia vaatteet! Ja vauvan toppapukukin oli vain 3e.
03Feb
Pitää todella vierailla siellä Pikkusiilissä! Sähän sitten oikein aarteen löysitkin, noin ison kasan vaatetta ja kun hinnat on noin halpoja! Sinne siis heti kun Turkuun seuraavan kerran eksytään! :) Ensiviikolla kenties, kun tarttee Villen auto viedä Raisioon huoltoon, niin jos samalla reissulla jossain kävisi. Tuo toppapukukin ihan älyttömän halpa!