Hoitotätinä

Sain tänään testata hoitotätinä oloa, kun kummityttö-Nea tarvitsi vähäksi aikaa hoitajaa. Käytiin vaunulenkillä (enpä ole tainnut ennen vaunujen kanssa olla yksin kävelemässä) ja eka vartti ehkä meni enemmän tai vähemmän huutaen, mutta nukahtihan se pikkuinen sitten. :) Ja miten kaunis voikaan nukkuva pieni ihminen olla…

Suvin ja Mikon palattua kotiin mun piti siellä ihan vaan hetki istuskella ja sitten lähteä kotiin ja kaupassa käymään, mutta eipä sieltä koskaan pääse hetkessä pois lähtemään. :) Olipa kiva välillä jutella päiväaikaan muillekin kuin koirille :D Nyt kun ei töissä toistaiseksi käy, niin näkee vähemmän kodin ulkopuolisia ihmisiä. Iltaisin sentään on seurana tuo oma ukkeli, mutta muuten seuraelämä on melko hiljaista. En silti valita, en mä osaisi semmosta elämää elääkään että koko ajan pitäisi olla jonnekin menossa jonkun kanssa. Nyt varsinkin koti tuntuu ihan parhaalta paikalta ja nautiskelen ajasta kun vielä saan keskittyä omiin harrastuksiin ja puuhasteluihin. Pian se oma aika on kortilla, mutta se elämänmuutos on kuitenkin varsin tervetullut! :)

Tänään on myös siitä harvinainen päivä, että mulla on vapaapäivä! Ja päätin nauttia tästä ihan hyvällä omalla tunnolla! Alunperin tarkoitus oli kyllä tehdä töitä tuon hoitotäteilyn jälkeen, mutta eipä siinä sitten aikaa oikein jäänytkään. Maanantaina alkaa myös äitiysloma, joten vaikka sen kunniaksi vapaapäivä. :) Kaupan kanssa puuhastelu kuitenkin jatkuu varmaan siihen asti kun pitää sairaalaan lähteä, jos olo vain pysyy yhtä hyvänä kuin tähän asti. Ja sen jälkeen sitten sellaista tahtia kuin ehtii ja jaksaa. Tykkään kuitenkin kaupantädin hommasta niin paljon, että sitä en missään tapauksessa jätä! :)

Tags: kummityttö

You can leave a response, or trackback from your own site.