Poika joka hurmasi rouva L:n
Vierailtiin viikonloppuna Kuusankoskella Jutta-ystäväni luona. Olin nähnyt Jutan viimeksi vauvamahaisena ja nyt sitten vihdoin sain nähdä 3kk vanhan MIro-pojan. Voivoi ja oioi, ei voisi paljon suloisempaa pikkumiestä olla olemassakaan! :) Vauvaotus oli jopa ihanampi kuin osasin odottaa! :) Kyllä ihminen osaa olla suloinen pikkuisena! Ihastuin erityisesti Miron hymyihin ja sormiin jotka pitivät lujasti kiinni sormestani.
Kuvassa suloinen hurmuri sylissäni.
Eilen vierailin Mikko-veljeni ja Suvin luona. He saavat vielä odotella alkutalveen asti oman pikkuisensa syntymää. Kuluisipa aika pian! :D Ihania pikkuisia vaatteita olivat jo saaneet/hankkineet, niitä oli pakko katsella. Ja tekisi mieli jotain jo ostaakin tulokasta varten… Pikkuiset vaatteet vain ovat ihania! :)
Niin ne pakkaavat olemaan tosi lutusia ihmis-, koira- kuin kissalapsetkin! =oD
Meinasin lisätä vielä nämä hiirulaiset sun muutkin, mutta nehän nyt rääpäleinä eivät ihan niin “kauniita” ole, kun ovat kaljuja vielä, mutta yleisesti ottaen – pennut ovat pentuja!
Kyllä vaan, lapset ovat hurmaavia otuksia oli laji mikä tahansa! :)
Hihih mua alkoi naurattamaan kun pojan nimi on Miro :) Tuo on todella käytetty nimi koirilla, itsekin tiedän useamman Miro-koiran, niin ensimmäistä kertaa näen oikein ihmispojankin nimeltään Miro! :) Suloinen kuva teistä yhdessä :)