Uusi perheenjäsen :)

Meille muutti tänään uusi otus – paksuhäntägekko. Mahdottoman suloinen kaveri! :) Kaveri asustaa kaktusaarion toisessa päässä. Ville urakoi eilen kaktusaarion parissa, siirsi kaikki kaktukset toisee päähän ja toisesta päästä tehtiin asuinpaikka tälle veijarille. Nimi on vielä mietinnässä, pitää odottaa että se oikea pojan nimi tulee mieleen. :)

Cannibal-hamsteri ei taida enää kauaa elää… :( Raukka on ihan pienen ajan sisällä vanhentunut ihan järjettömästi. Liikkeet on jo kuin vanhalla mummolla, mutta ruoka onneksi silti vielä maistuu. Siihen pitää varautua, ettei kaveri välttämättä montaa päivää enää näe… :( Niin harmillista kun näiden pikkuisten eläimien elämä on niin lyhyt.

Hommattiin tänään myös vähän uusia akvaarioiden asukkeja. Auringonlaskumiljoonakaloja synnyttävien hammaskarppien akvaarioon. Ja kulma-akvaarioon kaksi kynsisammakkoa, neljä pandakirjoahventa sekä nokkamonni. Ostettiin vanhemmillenikin paria kalalajia (luonnonmuotoisia palettikaloja pari sekä viisi loistobarbia), kun heidän akvaarionsa oli aika tyhjä ja Kimmo-veljelleni kokonainen akvaariopaketti. :) Puutorin myyjä sanoikin että me ollaan aika erikoisia asiakkaita. Yleensä ihmisiä pyydetään tuomaan joku heinäpaketti kaverilleen, meitä pyydetään tuomaan akvaariopaketti. :D

Niin ja pari viikkoa sitten ostettiin isoon akvaarioon kolme lapamonnia, ne on ihan mainioita tyyppejä! Tykkäävät hengailla yhdessä ja tekeytyvät oksiksi. :) Välillä kaksikin lapamonnia on pää alaspäin peräkkäin paikallaan, kuin pitkä oksa jonkun karahkan jatkona. Pitää koittaa saada kuvia oksan matkijoista, kun kuva kertoo enemmän kuin sanat.

Tää ilta uhrattiin talvipuutarhan perkaukselle, huomenna laitan ennen ja jälkeen kuvia. Muutos on SUURI!

3 thoughts on “Uusi perheenjäsen :)

  1. siis teillähän on perhe kasvanut oikein urakalla yhden päivän aikana! :) voi kun tuo gekko on söpö, mutta sammakot ovat varmasti vieläkin söpömpiä! Laitahan joskus taas sammakkokuvia, niitä on niin ihana katselle :)

  2. Onnea vaan uudesta perheenjäsenestä! =oD Tosi on, että vaikka kuinka söpösiä ja pirteitä perheen sulostuttajia nämä pienet veijarit ovat, niin ihan luvattoman lyhytikäisiä. Eiväthän itse tietenkään ikäänsä ajattelekaan, mutta ihan oman itsen kannalta. Se menetyksen tuska kun on aina iso, oli sitten koko lemmikillä mikä hyvänsä. Meillähän isäntä aikanaan ihmetteli, kun kultakalan kuolemaakin itkin… Siitä oli tullut iso osa elämäämme omalla persoonallaan, pieni ja pippurinen voi olla kalakin.

  3. Marika – pitää koittaa saada pikkuisista sammakoista kuvaa otettua. Tietty ne painavat aina piiloon jos huomaavat että ihminen lähestyy kameran kanssa akvaariota. ;)

    Minz – pienet eläimet ovat todellakin omia persoonoitaan, ei kaikki sitä ymmärrä, mutta kyllä sitä kalankin kuolemaa voi surra. Kalojen touhuja kun seuraa, kiintyy niihinkin otuksiin. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.