Joulumieli löytyi sittenkin

Joulumieli löytyi sittenkin

Eilinen päivä meni ihan superhitaasti, kuin pikkuisella lapsella, joka odottaa lahjojen avaamista ihan valtavasti ja aika ei kulu millään. Lopulta tajusin onneksi kaivaa Strongholdin esiin ja aika kului sen jälkeen sujuvasti. Pelaaminen on kipeänäkin kivaa, jos vaan jaksaa tuijottaa tietokoneen näyttöä. 🙂

Hämärän saapuessa pakattiin vanhempieni lahjat autoon ja otettiin mukaan pari hautakynttilää. Vietiin ekana kynttilä Villen pappan haudalle ja sen jälkeen suunnattiin toiselle hautausmaalle ja vietiin kynttilä pappan äidin haudalle. Oli kyllä kaunista, voi kun olisi ollut vielä sen verran lunta maassa, että olisi voinut sanoa maan olleen valkoinen. On meillä vähän lunta, muttei mitään suuria määriä. Valomeri oli siitä huolimatta upea!

Mentiin sitten vanhempieni luokse. Miia maistoi jopa glögiä, vaikken edes tykkää koko juomasta. Tai ajattelin etten tykkää, mutta oli se ihan juotavaa. Join kiltisti sen tipan jonka isukki mulle kaatoi. Ja ihan alkotonta glögiä, mitään viinaglögiä en halua edes maistaa. Se on varmaan kamalaa ja tulee kammo koko juomaa kohtaan. Niin ja söinhän mä riisipuuroa ja luumumönnääkin päivällä. 😀 Oli ihmeen hyvää!

Jossain vaiheessa sitten ehdotin lahjojen availua, kun en jaksanut enää odottaa mitä paketeista tulee esiin. 🙂 Ja yhtä paljon odotin äipän ja isukin avaavan meiän lahjat. Karuin lahja oli 18000 palan palapeli isukille 😀 Ville oli sellaisen ostanut, vähänkö on urakkaa sen kanssa! Onneksi sen saa tehdä neljässä osassa. Palapelin kuvana on neljä muinaista maailmankarttaa. Äippä sai tällä kertaa kaksikin käsintehtyä lahjaa – harmaan pehmoisen kaulahuivin ja Deegun kuvalla varustetun hiirimaton. 🙂 Villekin sai isukilta hienon käsintehdyn tuotoksen – pienoismallin Villen rakkaasta Rolls-Roycesta. Mä löysin paketista hienon maljakon ja ruusun, joka ei hevillä lakastu. 😀

Kun palattiin kotiin, Ville loihti meille jouluaterian. Mun oloni oli taas sen verran huono, että ei musta oikein ollut mihinkään. 🙁 Onneksi on tuollainen ihana miesolento, joka piti huolta että saatiin jouluateria. Muutenkin Hra L on ollut varsin ihana, kun on jaksanut koiria ulkoiluttaa yksinään koko sen ajan kun olen kipeä ollut. 🙂

Nälkä ei oikein ollut eikä ruoka kauheasti maistunut, mutta kinkku ja lanttulaatikko oli silti hyvää! Ja rosolli, jouluherneet ja muut. Perunaa ei keitetty, kun ruokahalu ei kovin suuri ollut. Ahdoin kuitenkin ruokaa masuun ja seurauksena olikin sitten kunnon mahakipu, kun ei ollut koko päivänä syönyt aamupalan lisäksi kuin pienen annoksen riisipuuroa ja viinirypäleitä. :/

Anoppi kotiutui Tampereelta sopivasti siinä meiän ruoan jälkeen. Niin, ruokailun aikana Mikko+Suvi piipahtivat vaihtamaan lahjat. 🙂 Kun olin toipunut syömisen aiheuttamasta mahakipuilusta, mentiin anopin luo. Piti vain avata lahjat ja tulla sitten saunomaan kotiin, mutta kummasti V+S taas keksivät höpöteltävää ja aikaa meni. Lopulta joskus puoli kahdentoista jälkeen palattiin kotiin. Oli kuumeinen olo tullut taas ja tuo parin-kolmensadan metrin kävely kotiin muutaman asteen pakkasessa oli täyttä tuskaa. 🙁 Kotiin päästyä keuhkot oli ihan tulessa, kurkkuun sattui, korvia särki ja oli kerta kaikkiaan kamala olo. Meinasi itku tulla kun oli niin toivoton olo, saunankin menin sammuttamaan valmiustilasta, kun ei todellakaan tehnyt mieli mennä saunomaan. Meinasin jo, että jätetään lahjatkin avaamatta. Jos Miia ajattelee noin, olon pitää olla tosi surkea…!

Menin sitten pitkään kuumaan suihkuun ja olo hiukan parani. Suihkun jälkeen jaksettiin raahata lahjat divaanin jalkopäähän ja alkoi paperien repiminen pakettien ympäriltä. 🙂 Kummasti se olotila lahjojen avaamisen ajaksi parani, mutta heti sen jälkeen oli taas tosi kipeä olo, vaikka paketeista löytyi kaikkia kivoja aarteita. Odotetuin aarre oli ehkäpä pinkki iPod Nano! Se on ihan uskomattoman kapea, pieneen tilaan mp3-soittimet nykyään saadaan. Mun vanha soitin on kuitenkin tulitikkuaskin paksuinen möhkäle.

Muutakin teknistä paketeista löytyi… Mm. leivänpaahdin johon mahtuu useampi leivänpalanen kerrallaan paahtumaan kuin vanhaan paahtimeen, sellanen valoherätyskello joka herättää valolla (mikähän sen oikea nimi onkaan…), Dysonin rikkaimuri (jota toivottiin jo häälahjaksi muttei saatu) ja aika käheä vatkainkin yhdestä paketista löytyi.

Sain yhden palapelinkin. Siinä on vain 6000 palaa eli ihan iisi rakentaa siihen isukin palapeliin verrattuna. 😀 Lasten leikkiä! Ja kun saan palapelin rakennettua, mennään oikeasti sinne paikkaan joka palapelin kuvassa on. Se on sellainen kaunis linna, muistaakseni Itävallassa. 🙂 Pieni porkkana saada se palapeli joskus tehtyä valmiiksi!

Suklaata joulupukki toi myös ihan kiitettävästi, mutta niitä rasioita en ole vielä edes avannut. Ei vaan tee mieli kun olo ei ole häävi. Säästyypä herkkuja ensivuoteenkin. 🙂

Kiitos kaikille ihanille ihmisille ihanista lahjoista! Hyvin oli taas osattu valita juuri sellaisia juttuja joista tykkään. 🙂 Mielelläni kaiken luottelisin, mutta pää ei taida toimia niin hyvin että se onnistuisi. Jäisi varmaan puolet pois…

Tänä aamuna oli tosiaan taas entistäkin kipeämpi olo. Limaa jo kurkkukin täynnä ettei enää vain nenä. 🙁 Korvia särkenyt välillä. Siivosin silti urhoollisesti joulupaperit (mieletön vuori!) ja otin tekniset laitteet pakkauksistaan ja tutkailin niitä. Hirveä hiki siinä paperien siivoamisessakin tuli. Ja samoin hiki lensi kun ruokin eläintenhuoneen asukit. Ei ole ihan kunto kohdallaan. Ulos en ole nenänpäätäkään tänään laittanut. Toivottavasti huomenna olisi parempi olo, kun pitäisi mennä Villen mummun kanssa ajelulle Rolls-Roycellä. Niin kuin mummu ymmärtäisi sellasen auton päälle. ;D Ville sai muuten RR:lle ekan keikankin, uudenvuodenaattona kuskaa eläkkeelle jäävän sedän kahville ja jotain sellasta. Limusiinien vuokrahinnat kun on sen verran isoja, niin toi auto maksaa itsensä nopeasti takaisin jo muutamalla keikalla.

Tää päivä on mennyt myöskin pelaillen. Tietokoneella Strongholdia kyllästymispisteeseen asti ja sen jälkeen Wiillä uusia pelejä. Joulupukki toi peräti kolme peliä, jes! Need For Speed Unercoverin, Eledeesin ja Sport Islandin. Eli suomeksi sanottuna autopelin, ööö… valopääötöjen metsästyspelin ja urheilupelin (jossa mm. curling lajina, cool!). Pelasin autoilua kera rattiohjaimen, sillä oli kiva ajaa! Ja metsästelin valopääötöjä. 😀 Urheilua en vielä kokeillut, pitää kokeilla huomenna. Saatiin myös classic-ohjain Wiille, jes! Nyt voi sitten vaikka Mario-pelin ladata Wiille ja pelata sitä. 🙂

Toivottavasti huomenna menisi tauti jo parempaan suuntaan. Ei ainakaan pientä kuumetta, jookos… Asteen ylilämpö tekee olosta tosi surkean, mutta jotain sekin kun kuumetta on! Kun yleensä ei ikinä kuumetta ole, vain alilämpöä, jota on myös tänään ollut kuumeen lisäksi. Ei oikein osaa elimistö päättää pitäisikö pitää lämpötila korkealla vai matalalla.

Voi olla että tuli kauhean sekava selostus jouluaatosta, mutta pää on niin limainen, että koittakaa ymmärtää. 🙂

Loppuun vielä kuva koirien piparkakuista, jotka koirat saivat Pialta. Ja Dee luolassa. 😀

3 Responses »

  1. Täällä olikin pitkä teksti luettavana 🙂 Ihania lahjoja olette saaneet. Mullekin kelpaisi se rikkaimuri, jolla saisi kenties kätevästi aina napattua takan edestä noet ja lattialta kanien häkistä potkimia puruja.. 🙂 Voi tuota Deegua tuolla paperien seassa, hihi! 🙂

  2. Voi sua… 🙁 Pikaista paranemista! Meilläkin on sairasteltu, Mirolle nousi illalla kuume ja yöllä nukuttiin kaikki vain ihan pieniä pätkiä. Onneksi on nyt vähän parempi mutta luulenpa että illalla on taas kurjempi olo, jos yhtään menee niin kun mulla yleensä. Toivottavasti ei kuitenkaan!

  3. Marika – joo vähän tuli tekstiä 😀 Meillä on nyt jo kolme erilaista rikkaimuria, ton uuden lisäksi sellanen varrellinen ja ihan normiversio myös. Tosin yksi muuttaa pysyvästi mökille nyt kun noita noin paljon on. 🙂

    Jutta – toivottavasti Miro on pian taas terveenä, tosi tosi inhottavaa kun pikkuinen ihminen sairastelee. 🙁

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.