Vietnam – päivä 12
Päivä alkoi aurinkoisesti Hoi Anissa. Tietysti lähtöpäivänä tuuli oli melkein tyyntynyt ja oli selvästi tulossa kuuma päivä. Mutta ei se mitään, oltiinkin jo odotettu malttamattomana tänne Ho Chi Minh Cityyn eli Saigoniin paluuta.
Päästiin ekana lähtöselvitykseen, kun viimeksi oltiin melkein viimeisiä. Kannattaa olla nuori ja nopea liikkeissään, kaikki muut kun on melkein ikivanhoja. :D Saatiin hyvät istumapaikat koneesta, suunnilleen puoli välistä ja siinä oli vain kaksi penkkiä vierekkäin, ei mitään ylimääräisiä tyyppejä vieressä. Lento meni huomattavasti paremmin kuin viime kerralla, kone ei heilunut hullunlailla – tai ainakaan se ei siinä heti siiven takana tuntunut niin kuin ihan perällä kenties tuntuisi.
Tunnin koneessa istumisen jälkeen oltiin taas tutussa Saigonissa. Ihan kuin kotiin olisi tullut. :) Kaupungilla ei enää kauheasti näkynyt uudenvuoden merkkejä (lähinnä siis kukkia, ne on siivottu tosi nopeesti pois), mutta lähes joka kauppa ja ravintola oli vielä kiinni. Hoi Anissa oli enemmän paikkoja auki. Huomenna tai ylihuomenna ihmiset varmaan töiden pariin palaavat. Ostoskeskukset tms on kuitenkin olleet koko uudenvuoden ajankin auki.
Hotellista saatiin tällä kertaa huone 9. kerroksesta, viimeksi oli kerrosta alempaa. Ja huone on toisella puolella hotellia, nähdään ihan erilainen näkymä ikkunasta. Huonekin on vähän eri näköinen, ainakin sängyn päällä oleva taulu on paljon miellyttävämpi tällä kertaa. :)
Liikennettäkin oli kaupungilla paaaaaljon vähemmän kuin ennen uuttavuotta. Niin moni on vielä kotiseudullaan. Mutta liikennekin normalisoituu pian. Ja saa taas pelko puserossa välillä ylittää niitä vilkkaimpia katuja.
Tilattiin huoneeseen ruokaa, ei huvittanut mennä hotellin ravintolaan syömään heti matkaamisen jälkeen ja nälkä oli jo ihan älytön. Oltiin syömättä yhdeksästä viiteen, ihan hullua kun on tottunut yhden aikaan syömään.
Mun jälkiruokani oli kaunis kuin taideteos. Ja maku vähintään yhtä hyvä kuin miltä tuo näyttää! Ja kaikki tuosta oli syötävää, paitsi tietty lautanen. Mutta tuo kakun värikäs kansikin oli suklaata, nam!
Ruokalevon jälkeen lähdettiin vielä kaupungille, kohti Diamond-tavarataloa. Mopoja oli taas liikenteessä paljon, lienee palautumassa nyt jo normaaliksi menoksi. Diamondista ostettiin ihanan suloinen tuliainen ihastuttavalle Nea-kummineidille ja jotain Piallekin (sellasia tuotteita jota tekisi mieli tuoda Pia sulle ihan kilokaupalla…). Ja Ville osti itelleen kännykkävyökotelon, ja himoitsi törkeitä aurinkolaseja ja pientä matkalaukkua. (Jotka herra varmaan huomenna sitten ostaakin). Mä kattelin laukkuja, kaikkia hienoja merkkilaukkuja joista en tosin oikein mitään tajua, mutta hinnat oli ihan törkeitä. Yli kahtakymmentä miljoonaakin dongia, kääk! Tosin maksaa ne muuallakin varmaan törkeesti ja osa laukuista oli jo -60% alella. Muttei mikään niin paljon sytyttänyt, että olisin tosissaan harkinnut ostoa. Jossain tuolla keskustassa on joku liike, jonka ikkunassa on suloinen kookas oranssi laukku, jossa on iiiiso nappi edessä. Jos siihen liikkeeseen vielä törmätään, pitää laukun hinta ainakin tsekata. Se olis ehkä aika kähee laukku!
Shoppailuhetken jälkeen palattiin hotellille. Kamat huoneeseen ja kameran kera uima-altaalle. Otettiin sieltä jalustan kanssa kuvia tolla pikkukameralla, tuli tosi hienoja kun sai pidettyä kameran paikallaan koko pitkän valotusajan. Pitää ottaa toi minijalusta mukaan kaupungillekin, saisi hienoja yökuvia.
Ihan huippukivaa olla taas täällä isossa cityssä! Kotiinkaan ei enää tee niin kovasti mieli kun vielä eilen illalla siellä Hoi Anissa. Odotetaan jo malttamattomana huomista, kun pääsee tuonne kaupungille! Jos olisi vaikka kauppoja enemmän auki kuin tänään. Ja onhan ainakin noi ostarit!
