Keväinen päivä

Posted on

Tänään oli taas kiva päivä, vaikka väsähdin iltapäivällä aika koomaiseksi niin kuin eilenkin jos oikein muistan. Pitkä muisti 😉

Töistä pääsin lähtemään jo yhdentoista aikaan, kun anoppikin häippäs ja mulla olis ollut vaan tylsää siellä yksin istuskella. Onhan Villekin siellä, mutta mun työpöytä on nurkan takana Villeen nähden, ettei olisi ollut silmillekään mitään iloa. 🙂 Ja herra painelee menemään milloin minnekin. Menin heti pienelle kävelylle koirien kanssa ja kun olin ehtinyt vähän aikaa olla kotona, Suvi laittoi viestiä että josko lähdettäsiin lenkille 12 aikaan. Koirilla olikin sitten varsin hauskaa päästä pihalle uudelleen noin lyhyen tauon jälkeen! Ei ne meinanneet edes uskoa että taas olin menossa heiän kanssansa pihalle tassuttelemaan. 🙂

Poju oli aluksi ihan ihmeissään vaunuista. Ihmetteli varmaan mikä se musta oudot jalat omistava ihmiseltä tai muulta otukselta haiseva laatikko oikein oli. 😀 Koitti kurkotella ja katsella vaunujen sisään ja kulki vaunujen vierellä korvat luimussa katsoen vaunuja koko ajan. Ei ne vaunut sitten kuitenkaan kauaa jaksaneet kiinnostaa. Mutta heti kun alkoi itkua kuulua, johan alkoi molempia taas kiinnostaa se ääntelevä outo musta laatikko. 😀 Ja vielä hassumpaa oli se, että se musta laatikko hiljeni kun Suvi vähän aikaa vaunuja työnsi röykkiöisellä kohdalla tiellä. Tärinänukutus, kätevää!

Tunnin verran me Suvin kanssa käppäiltiin ja olis voinut hyvin kävellä tunnin jos toisen lisääkin! Ihan hassua lenkkeilyintoa, ei tollasta oloa ole ollutkaan aikoihin. Olotilan sai varmaan aikaan ensinnäkin hyvä seura ja sitten se kevään tuntu ilmassa, aurinko ja lintujen laulu. Pitää mennä uudelleen taas joku kaunis päivä!

Mulla oli kamera taskussa lenkillä kuten usein tapana on, mutta en mä mitään muistanut valokuvata kuin vasta kotipihalla avainta taskusta etsiessä huomasin sen kameran…

Koirat pönkimässä lintujen syöttöpaikan alla.

Haaveilen jo keväästä ja sammakoiden kurnutuksesta tuossa vielä lumen alla olevassa lammessa. Ja vesi kielellä odotan talvipuutarhan edessä olevan mansikkamaan satoa!

Lenkin jälkeen tein vielä työjuttuja ja odottelin hiihtoa siinä samalla. Hyvin hiihtely menikin, mahtavaa Suomen naiset ja miehet! Hassua miten naisten menestykseen jotenkin on jo ”tottunut”, mutta miesten pronssikin sai melkein liikutuksen kyyneleet silmiin. 🙂 Kivaa kun vielä on muutama kisapäivä jäljellä!

Hiihdon jälkeen iski se koomaväsymys. Sain itteni sitten pysymään hereillä kun aloin kirjoitella postcrossing-kortteja. Kirjoitin niitä kunnes mentiin postiin ja kauppaan Villen kanssa. Ja alkuillasta väsättiin makkarasoppaa, nami! Seuraavaksi sitä päästäänkin nautiskelemaan.

Eilen muuten koottiin eka vitriini! Jei! Ovi siitä on vielä irti kun se laitetaan vasta kun keksitään vitriinille paikka, mutta eiköhän me se paikka niille kahdelle keksitä tän viikon aikana. Ja kootaan sitten se toinenkin. Kuvia sitten kun ne on paikoillaan.


3 thoughts on “Keväinen päivä

  1. Joo, kuulostaa hyvin tutulle tuo epätasaisella vaunuilu. 😀 Me viime kesänä etsittiin silloin tällöin hiekkateitä ja huonokuntoisia asfalttiteitä, silloin nukutti oikein hyvin. Enää ne ei auta… Nyt pitää jo nähdä maailmaa. Pitää vaan vissiin hommata aurinkolasit kun tuo valoilmiö häiritsee kovin vaunussa/rattaissa istujaa välillä.

  2. Hee, te sentään ehditte nauttimaan ulkoillen upeasta aurinkoisesta talvipäivästä! =oD Kameraa ei aina menossa muista – tuttu juttu sekin. Valoisuus lisääntyy kuitenkin koko ajan, eiköhän se kevät ole tässä ihan kohta vastassa!

  3. Jutta – vaunuihin pitäisi kehitellä sellanen täristin ihan selvästi! Pikkuihmisten aurinkolasit onkin söpöjä 🙂

    Minz – juu kyllä se kevät tuntuu taas pikkuhiljaa tulevan! Ihanaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.