Pipa ja tulppaaneita

Pipa ja tulppaaneita

Wuhuu! Miia sai kudottua elämänsä ekan pipan valmiiksi! Ei siinä paljon enää tekemistä tälle päivälle ollutkaan, mutta oli vaan jäänyt vähän kesken. Tää aloitettiin sillon Pian kanssa ja saan jopa käyttää sitä tän talven aikana, jipii! 🙂 Toinen meiän jättikylpyankoista suostui mallinukeksi.

Se on hyvin simppeli, mutta eloisa lanka tuo siihen jotain särmää. 🙂 Nyt on jo tossa vieressä toinen lankakerä ja puikot odottamassa, jos tekisi kaulahuivin. Sellasen kapean, mutta pitkän.

Sain tänään taas tulppaaneita, kun viikko sitten ostetut oli jo aikansa eläneet. Ihania keltaisia ruokakaupasta löytyi, niin kauniita kevään värisiä.

Tänään on ollut taas vähän laiskanpulskea päivän alku. Herättiin jo ennen yhdeksää, mutta aamu lähti aika hitaasti liikkeelle. Tv:tä katsellen ja löhöillen. Kauppaan saatiin ittemme yhden aikaan ja kahdesta eteenpäin katteltiin tietty hiihtoa. Taas pamahti mitali, jee!

Jotain hyödyllistäkin voisi koittaa tänään saada aikaan. Tai sainhan mä jo ton pipon tehtyä, se oli hyödyllistä jos jokin! Suihkuhuoneeseen voisi koittaa saada vihdoin kiinnitettyä sellaset korit putiloita varten. Imukupit niissä oli valmiina, mutta ei ne niitten avulla seinässä pysyneet. Viikko sitten ostettiin koukkuja ja ketjua, koitetaan virittää ne roikkumaan katosta niiden avulla. Ja jos saadaan Defenderi käyntiin (maastoauto siis), niin viedään kakkosolohuoneen jättitelkkari Annin ja Kimmon luo. Kovilla pakkasilla siitä on akku tyhjentynyt ja akkulaturi (vai mikä se laite on) ei vielä eilen saanut mitään aikaan, mutta jospa tänään… Se laturi on saattanut mennä siinä tulipalossa epäkuntoon kuumuuden takia. Ja se on latauksessa tuolla työpaikan pihamaalla, kaukana rakennuksista ettei käy hassusti jos se vaikka kärähtää… Kun ei voi tietää mitä kuumuus on mahdollisesti tehnyt sille.

Eilinen päivä oli kanssa ihan blääh. Töiden lisäksi en saanut oikein mitään aikaan. Villekin piti melkein koko päivän vapaata, kun ei mitään töitä ollut viimeisenä kesälomapäivänä. Maanantaina on sitten loma ohi ja uusi kausi töissä alkaa. 🙂 Ihan huippukivaa kun tiimiin liittyy veljeni Mikko! Perheyritys perheellistyy 🙂

6 Responses »

  1. Siis jestas sä olet tehnyt pipon! Lalaa! 🙂 Mäkin olen nyt viime aikoina saanut sellaisen idean, että haluaisin oppia kutomaan! Ikävä kyllä en tunne ketään joka osaisi kutoa. Katsoin jo olisiko kansalaisopistolla kutomiskursseja, mutta ei näy olevan tällä hetkellä..

    Mäkin olen seuraavaksi ajatellut ostaa keltaiset tulppaanit, ne on niin ihanan raikkaan väriset 🙂

  2. Marika – joo näin pääsi käymään, pipo syntyi! Netistä voi kuule löytyä ohjeita ja kirjastostakin kirjoja joissa opetetaan miten kutominen sujuu. Toi pelkkä oikea on ainakin varsin helppoa. Mä olen aika tumpelo näissä kutomis+virkkausasioissa, mutta virkkaamistakin opettelin viime vuonna uudelleen kirjan avulla ja hyvin opin. 🙂

    Keltaiset tulppaanit on ihania, suosittelen 🙂

  3. Heeeei… täällähän on ihan ulkoasu muttunut.. Tosi kivan näköstä on nyt. Millon oon mahtanut viimeks käydä katsomassa.. *häpeilee* anteeks epäaktiivisuuteni.
    Oikein tosi hienon Pipan oot kutonut/neulonut! Hehe, Poteitou-Potaatou, Tomeitou-Tomaatou!
    Mun Pipa on vielä melkein samassa vaiheessa kun sillon.. ellei kokonaankin. En ole kyllä jaksanut siihen tarttua. Ehkä saan sen vasta ens talveks. 😀 Tai sit siitä tulee joululahja jollekin. Hahaa!

  4. Piipero – joo on muuttunut. 🙂 Jospa se sunkin pipasi jouluksi sitten valmistuisi! Sulla on niin paljon muitakin projekteja niin ei ihme jos joku jää välillä odottamaan vuoroaan. Niinhän se mullakin on. Osaisin tehdä vaan yhtä juttua kerrallaan loppuun asti ja sitten aloittaisi uutta…

  5. Mulla on kans tällä hetkellä kaulaliina projekti menossa, teen pitkän ja leveän. En sitä välttämättä tämän talven aikana valmiiksi enään saa.. mut ens talveks on sit ainakin kaulaliina valmiina.. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.