Pitkästä aikaa…

Tuntuu etten ole ikuisuuteen ehtinyt tai jaksanut blogiini mitään kirjoitella, vaikka eipä tuosta aikaa ole kuin vasta jokunen hassu päivä. Mutta silti. Päivät menee hurjaa vauhtia… Töiden parissa menee aamusta siihen suunnilleen neljään, joskus pitempäänkin ja koitetaan yleensä alkuillasta saada kodin eteen jotain tehtyä. Tällä viikolla ollaan saatu imuroitua ja pestyä lattiat koko pikkuiruisesta talostamme ja istutettiin myös talvipuutarhaan varmaankin kymmenen uutta kasvia. Semmosia joita ostin Vapaa Valinnasta kympillä kolme (ihan viherkasveja) ja Raision Plantagenista ostettuja kukkivia kasveja. Puutarhassa kukkii tähän aikaan vuodesta oikeestaan vain mustasilmäsusanna, amaryllikset ja kärsimyskukka (tai joku sellanen). Pitäisi ottaa kuviakin puutarhasta varsinkin nyt kun siellä on niitä uusia kasveja. Ehkäpä muistan töistä päästyäni kuvia mennä ottamaan, kun on aivan ihana aurinkoinen ilmakin. :)

Mun biilinikin kävi eilen katsastuksessa. Eipä ollut kallista puuhaa ei, vaivaiset 92 euroa. Ja joku ukonkäppänä valitteli siinä kassalla, että onpa kauheesti katsastus kallistunut viimevuodesta, kun vuosi sitten hän sai maksaa 50 euroa ja tänä vuonna 53 euroa! Olis ollut ukkeli vaan tyytyväinen tohon hintaan.

Katsastus oli muutenkin varsin mielenkiintoinen. Seurasin sillai takavasemmalta autoni tarkastelua. Katsastusmies siinä sitten keskusteli toisen asiakkaan kanssa (jonka auto oli jokin vanha rötiskä) ja keskustelu oli sellainen jota oli ihan pakko kuunnella – koskihan se autoani. Katsastusmies kyseli siltä toiselta asiakkaalta onko tämä koskaan tollasella autolla ajanut. Ei ole ei, ei koskaan sellaista edes ostaisi. Sitten alkoivat miettiä onko jollain yhteisellä tutulla samanlainen auto. Ei kun taitaa olla vanhempikoppainen. Ja olisikos vielä rättikattoinenkin (buahahaa, ei rättikattoisia edes ole tehty, dorkat!). Sitten aloivat puhella että eipä se vanhempi malli eroa mitenkään tästä uudemmasta (toinen buahahaa – ne ovat ihan eri maasta, sen voin sanoa ikiomasta kokemuksestani!). Muutenkin olisi tehnyt mieli avautua tuon keskustelun aikana, mutta yksi autoista mitään tietämätön nainen vastaan kaksi kaiken kaikista autoista tietävää ukkoa… Huono asetelma. ;) Niinpä hihittelin yksinäni tyhmille ukoille! On se hyvä kun jostain saa iloa päiväänsä! Ja auto oli täysin terve, kuten odottaa saattoikin. :)

Tänään viedään mun autoni Raisioon. Menee tuulilasi ja pelkääjän puolen sivulasi vaihtoon. Ne harmaantui ja tuulilasi naarmuttuikin siinä tulipalohässäkässä sillon vuodenvaihteessa. Niissä harmaissa paikoissa on ilmeisesti jokin lasin muovinen ainesosa sulanut tms kuumuuden takia. On ne hyvä vaihtaa, kun laseista kunnolla näkeminen on suht tärkeää autoillessa. Ja kun kerran vakuutusmaksuja maksetaan, niin pitää jotain vastinettakin saada. Mahtaa nähdä komiasti sitten tuulilasin läpi, kun saa siihen ihan uuden lasin! Maanantaina sen auton sitten ilmeisesti saa hakea sieltä.

Nyt tää syö tuon jälkiruokana olevan mustikkamunkkinsa (nami!) loppuun ja palaa ruokatauolta töiden pariin. Lehti-ilmoituksia taas väkertelen. Onneksi ollaan jo loppusuoralla!

2 thoughts on “Pitkästä aikaa…

  1. Hienoa että sai auto puhtaat paperit autolääkärillä :) Tuo keskustelutilanne on kyllä ollut varmaan mielenkiintoista kuunneltavaa. Mä olisin tehnyt ihan kiusallani niin, että kun olisin poistunut paikalta, niin olisin ennen löhtöä tyylikkäästi mennyt rauhallisesti totemaan että ”ihan vain tiedoksi, tämä malli ON erilainen kuin se vanhempi, tietää kun on kokemusta. Ja toisekseen mitä tulee niihin rättikattoihin, niin ei ole sellaisia edes valmistettu. Kiitos ja hei” ;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.