Raskaan herkkuja

Raskaan herkkuja

Neuvolassa viimeksi sanottiin, että koita sitten vältellä jouluna niitä konvehteja, ettet haali niitä kauheasti, kun paino on niin hienosti pysynyt matalalla. Kilttinä tyttönä sanoin että teen näin, en mä konvehdeista niin kauheasti tykkääkään. Tai riippuu mitä lasketaan konvehdeiksi. 😉 Laatikot Fazerin sinistä ja Geishaa osaan kyllä tuhota ihan itekin melko hyvällä tahdilla. 😀 Mutta Juhlapöydän Konfliktit on sitä sakkia, joista ihan jokunen on hyvä ja loput voi viedä kevättalvella töihin ukkojen herkuteltaviksi. 😉 Tuleekohan joskus joulu jolloin ei saisi niitä ollekaan?! Tuskin!

Neuvolan täti ei myöskään sanonut että pitäisi vältellä karkkia tai marmeladikuulia, joten ne ei vissiin lihotakaan sitten lainkaan joulun aikaan. 😉 Aloitin jo keskiviikkona marmeladikuulilla herkuttelun, piti hyvien uutisten vuoksi ostaa niitä Finlandia-kuulia pieni rasia sekä hillomunkit. Nami! Oon munkkejakin raskauteni aikaan syönyt enemmän kuin monena viime vuotena yhteensä. Ja piparkakkujenkin kanssa sama juttu. Karkkiakin uppoaa ehkä jopa tavallista enemmän (nytkin työn alla tuollainen Simpsonien joulukarkkisekoitus) ja cocista myös. Herää kysymys, minkä verran painoa olisikaan tullut (tai lähtenyt pois) jos olisin kiltisti jättänyt kaikki munkit ja karkit ja limsat väliin. Syönyt vain hedelmiä herkkunälkään ja juonut vettä. Mielenkiitoista 🙂 Mutta onneksi saan makeita juttuja ahtaa mahaani, kun niitä tekee kauheasti mieli. Ja kun ottaa yhden karkin, iskee vielä kamalampi himo. Itsehillintä – mitä se tarkoittaa?

En mä silti pelkkää karkkia itteeni ahda, kuivatut luumut on yksi hittituote. Niitä tosin ei parane liikaa syödä ellei halua kivaa mahan polttelua. Ja viinirypäleet, varsinkin ne tummat versiot. En oo niistä tykännyt oikeestaan ennen, nykyään ostan mieluummin niitä kuin vihreitä. Mun on tehnyt tällä viikolla hillittömästi mieli riisipuuroakin, jota olen vältellyt viime vuosina, kun se ei muka oo hyvää. Nyt on jo niin isoja oireita, että oon jo keittokirjasta kattonut miten sitä tehdään ja saatan huomenna ostaa puuroriisiä! Ja kaveriksi pitäisi tietty saada rusina- ja/tai luumu- ja/tai sekametelisoppaa. Saatan siis koittaa tehdä riisipuuroa viikonlopun aikana, ei kai se niin vaikeeta voi olla ettei siitä syömäkelpoista tulisi.

Se on hyvä kun mahaan ei mahdu enää kuin pieniä annoksia ruokaa (tai herkkuja) kerrallaan, niin ei voi syödä niin valtavia määriä. 2-3 tunnin välein silti on melkein saatava jotain sapuskaa/välipalaa, tai muuten musta tulee vihainen. Muuten ei mielialaheilahteluja ilmeisesti ole ollut (ei Villen eikä omasta mielestäni), mutta nälkäkiukku tulee herkemmin kuin ennen.

Mutta nyt pitää kyllä mennä syömään joku leivänpalanen, kun en tiiä kauanko tuo ukkeli rakas viipyy äitinsä luona palaveroimassa ja vasta sen jälkeen saan oikeeta ruokaa mahaani. On niilläkin aika puhua työasioista, kellohan on jo puoli ysin paikkeilla perjantai-iltana! Ja tänään alkoi sitä paitsi kesäloma! Pitäis eliminoida kaikki töihin liittyvä pois aivoista!

Loppuun vielä keskiviikkoisesta iltapalasta parit kuvat. Ettei kaikki höpinät jää kuvattomiksi. 🙂 Ekana herkullista (epävoi)leipää (kaikki rasva leivän päällä on aina ällöä, on ollut jo monen monta vuotta) ja sydämellinen munkki.

Nää rypäleet on tummiksi aika säälittävän vaaleita, mutta tummina ne silti ostin. 🙂

2 Responses »

  1. Miksi, voi miksi mun mahalaukkuni ei ole alkanut ottamaan vastaan pienempiä annoksia? Niinhän sitä sanotaan, että loppuraskaudesta ei voi syödä’ kuin pieniä annoksia, mutta ei tuo kyllä mun kohdalla päde :D! Työpaikan ruokalassakin ihmettelen aina millaisia annoksia keittäjät ruokaa lautaselle lappaavat mutta ei mulla koskaan ole ollut vaikeuksia sitä määrää tuhota… :D. Eilen ekaa kertaa oli pakko jättää jälkkärinä ollutta luumurahkaa kun se ei yksinkertaisesti enää mahtunut.

  2. Sun mahalaukulla on joku ovela sijainti, ettei se mee pienempään kokoon vaikka kohtu kasvaa. Ovela Oiva on sjoittunut sillai että varmistaa saavansa paljon ruokaa 😀 Mä söin meinaan ennen enemmän kuin Ville, mutta nykyään selvästi vähemmän. MUTTA useamman kerran vuorokaudessa kyllä. Onneksi oon oppinut olemaan tunkematta liikaa ruokaa mahaan, ähkyolo tulee enää tosi harvoin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.