Peloittava lehti-ilmoitus :D

Peloittava lehti-ilmoitus :D

Tätä tätiä jännitti ihan törkeesti avata tän päivän paikallislehti. Aloin sitä selailla takakannesta etukantta kohti ja olin jo vaipua epätoivoon – eikö se mun väsäämä ilmoitukseni ehtinytkään tähän lehteen?! Mutta kun ehdin ekan aukeaman kohdalle, ei sitä voinut olla huomaamatta! 😀

En todellakaan ole mikään mainostoimistokoulutuksen saanut akka (yhden mainostentekokurssin käynyt vain joskus kauan sitten amk:ssa), ihan tavallinen Photoshopilla sählääjä siis vain, mutta oon ihan tyytyväinen tähän ilmoitukseen. Varsinkin kun se on noin hillittömän iso, puolen sivua. Ja noi pikkukuvat näkyy hyvälaatuisina, jee! 🙂

Lähdin postikasan tutkittuani lenkille koirien ja vaunujen kera ja iski taas ihan hillitön ikävä töihin, kun siitä ohi kävelin. Pitää kyllä mennä käymään siellä vauvan kera, vaikka jo tänään, jos vaan aikataulu sen sallii. Kahden aikaan sinne kannattaisi rynniä jos haluaa Lindrun poikasta esitellä ukkolaumalle, kun ovat kahvitauolla silloin. Pitäisi kyllä ihan hyvin sopia ruokailuaikatauluun, kun oletettavasti tyyppi heräilee puoli kahden aikoihin viimeistään. Ja meitähän ei kävele kuin pari minuuttia töihin. Sinne siis, jos vaan ei sada vettä. Ei pitäisi, ihana auringonpaiste nytkin ja tuulikaan ei tuntunut viileältä.

Huomasinpa tossa pihalla ollessa, että sammakonkutu on alkanut jo nutipäityä! Ainakin pari kuturykelmää on jo sen tehnyt. Tarvii ottaa kuva vielä tänään! 🙂 Kivaa, toivottavasti pysyvät hengissä! Sorsapariskunta eilen illallakin taas lammessa hengaili ja Ville uhkaili että ne syö kaiken kudun, mutta ei ne mun mielestä ole niitä rykelmiä kyllä yhtään tuhonneet. Eikä iso kraakkukaan, joka harva se päivä lammen reunoilla hengailee ja koittaa saada nokkaansa kaloja. Ja pian se tuo siihen samaan puuhaan poikasensa, mikäli samoin käy kuin vuosi sitten… Kraakut on muuten kivoja, mutta ei niitten tartte alkaa meiän pihalampea terrorisoimaan!

Jos mulla on ikävä töihin, on mulla myös ikävä mökille asumaan! Voi kun sinne pian pääsisi… Se on niin eri maailma kuin tämä koti, vaikka ihana täälläkin on asua, mutta kun luonto alkaa heräillä eloon, tahtoo vain sinne luonnon keskelle! Ja kevät on ehdottomasti lempparivuodenaikani, kun puihin alkaa tulla pikkuisia lehtien alkuja, kukkaset alkavat kukkia, linnut rakentelevat pesiä ja ilmassa on lupaus kesästä!

2 Responses »

  1. Hieno mainos!

    Mun silmään iski vain lause ”hillitön ikävä töihin”… 😀 mitäääh???! Mä kun kävin työpaikalla Oivan kanssa niin ei kyllä iskenyt ikävä, lähinnä tuntui ihan vieraalta koko paikka. Osastonhoitaja jo kyseli kuinka kauan mä aion olla kotona ja yritin siihen jotain mumista ”kattellaan sitä sitten…” ;).

  2. Kiitos! 🙂

    Oon ehkä pimeä mutta mulla oikeesti on töihin ikävä 😀 Ehkä siihen vaikuttaa se, kun se kuitenkin on perheyritys ja Ville kertoilee aina kaikkia juttuja mitä päivän aikana on tapahtunut, niin itekin tahtoisi sinne. MUTTA sitten joskus kun sinne taas meen, tahtoisin varmasti vain kotiin Kauha-Erjan seuraan 😉 Uskon että jos olisin töissä jossain ei omassa firmassa, niin sinne ei ikävä olis yhtään niin kuin ei sullakaan 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.