Monthly Archives: lokakuu 2010

Kähee kyklooppikurpitsalyhty

Kähee kyklooppikurpitsalyhty

En ole yhtään suloinen kyklooppikurpitsani vierellä 🙂

Meillä puuhasteltiin tänään ekaa kertaa kurpitsalyhdyn parissa. Äiti ähelsi kurpitsan kanssa pikkuisen rouskutellessa maissinaksuja. 🙂 Vitsit miten hieno kyklooppi me saatiinkaan aikaan! ? Ja sen tekeminen oli yllättävän helppoa ja varsin kivaa! Ensin vain hattu auki, sitten kouralla siemeniä ja mössöä pois sisuksista, loput mössöt lusikalla kaapien ja sitten vaan veitsi heilumaan. Piirsin kuvan tuohon ekana sabluunan kanssa, helpotti hommaa melko paljon. 😉

Kyklooppi pimeässä.

Viedään tyyppi pihalle ilahduttamaan ohikulkijoita. 🙂

Täydellinen nukkuja ja onnellinen äiti

Täydellinen nukkuja ja onnellinen äiti

Meillä on ihana vauva! ?

Eilen illalla laitoin pienen sänkyyn kahdeksalta (heti Salattujen elämien jälkeen, hihi) ja varttia yli pieni oli jo unessa. Sitten vain valot pois ja ovi kiinni ja itkuhälytin päivystämään. Mutta pihaustakaan ei ole hälytin päästänyt tässä 12 tunnin ja 15 minuutin aikana…! Saatiin nukkua nousematta kertaakaan sängystä, tai edes heräämättä kertaakaan. Eka tällainen yö sitten Lumi-Kukan muuton omaan huoneeseensa!

Sain siis eilen purettua siivousintoani ihan mukavasti! Tehtiin vihdoin kenkäprojekti, joka (sekin) on odottanut pitkän aikaa. Meillä on ollut eteisessä ihan liikaa kenkiä, kuin jokin suurperhe muka oltaisiin. Kesäkenkiä on mulla monen vuoden takaakin, sellasia joita en ole välttämättä edes muistanut omistavanikaan. Ne pääsevät nyt talveksi varastoon säilytykseen ja kaivetaan ne sitten taas kesäksi sieltä esiin.

Kenkien jälkeen kävin tiskien kimppuun. Tyhjensin koneen ja täytin. Ja pesaisin jopa käsitiskit, jotka yleensä jää Villen hommaksi, kun en tykkää siitä hommasta yleensä. Pesin myös vauvanruokapurnukoita (jotka oli toki hyvin huuhtaistu jo ennen). Seuraavaksi pitäisi niistä liuottaa etiketit pois ja sitten voisi täyttää ne omilla vauvanruokapöperöillä. Mulla on kyllä tarkoitukseen hieno silikonimuottihässäkkä, mutta se on nimenomaan hässäkkä… Siitä on tosi hankala saada niitä jäisiä ruokapaakkuja pois. 🙁 Pienet lasipurkit olisi siis kätevämpiä käyttää.

Kun keittiö oli kondiksessa, siirryin kakkosolohuoneen pariin. Koottiin viime perjantaina tv-taso loppuun, mutta jäi siivoamatta kaikki pahvi+muoviroskat. Siivosin ne ja aloin sitten tutkailla kotiteatterin asennusta. Olin ihan sillä asenteella, että en mä sitä toimimaan saa, mutta ajattelinpa silti virittää johdot paikoilleen ja pyytää sitten joskus veljeä asennusavuksi. Mutta hahaa, mähän sainkin sen toimimaan! 🙂 En ookaan ihan tyhmä! 😉 Piti tosin veljeltä kysellä puhelimen välityksellä vähän neuvoa, kun mulle tuottaa aina päänvaivaa se mistä masiinasta mihin masiinaan pitäisi niitä johtoja laittaa. Jäi omat aivot vaivaamatta kun veli osasi neuvoa niin hyvin. Kiitti bro!

Kun sain Wiinkin asennettua (silläkään en ole ehtinyt pelailemaan sitten kesän jälkeen), päätin uskaltautua kokeilemaan PS3:n F1 2010 -peliä. Uskaltautua siksi, että siihen voisi jäädä koukkuun… Onneksi lupasin samaiselle veljelleni, että lainaan sitä peliä hänelle, kun sairaslomalainen tarvitsee viihdykettä kun joutuu lähinnä makaamaan sängyssä. Se peli on hyvä, ihan sikahyvä! Onneksi pääsen siitä eroon vähäksi aikaa siis, muuten menisi kaikki illat pelaten. 😉 Ehdin harjoitella kauden ekalla radalla monen monta kierrosta ja ajaa aika-ajot, sitten päätin että on pakko lopettaa (kellokin oli jo jotain 12), vaikka mielelläni olisin koko yönkin pelannut. Ajan ekan kisa-ajoni sitten kun veli pelin palauttaa. 🙂

Sain myös eilen aamulla pelattua, mutta sillä kertaa Sims3:sta tietokoneella. Olen sitäkin pelannut viimeksi joskus viime vuonna… Ei sitä oltu edes asennettu vielä tälle koneelle, joten asensin sen ja Maailmanmatkaaja-lisäosan ja pelasin sen aikaa kun Kukkis jaksoi kattella äidin pelaamista.

Tässähän alkaa jollain tavalla elämä normalisoitua, kun ehtii pelaillakin! Jee!

Toivottavasti pikkuihminen nukahtaa tänäänkin nätisti, niin ehdin illalla taas tehdä jotain. Siivoilla voisi lisää ja askarrellakin tekee ihan hirmuisesti mieli! Ehdin tiistaina jouluaskarrella ja tahtoo sitä lisää!

Nyt se ihana vauva on nukkunut jo 12.5h, taitaa nukkua 13 tuntiset yöunet!

Eka yö omassa huoneessa

Eka yö omassa huoneessa

Jee, yö sujui vallan hyvin! Kaksi kertaa piti raahautua sängystä laittamaan varatuttia pikkuisen suuhun (se kadotti yön aikana kaksi tuttia, yksi on yhä kadoksissa), mutta muuten nukkui rauhallisesti. Ja itekin sain hyvin nukuttua, ei tullut mitään sellasta oloa että miten se siellä pärjää. 🙂 Tuossa heti kasin jälkeen heräili, nukkui siis jotain 11.5h yön aikana. Ekoille päiväunillekin nukahti ihan hyvin sänkyynsä. Ei huvittanut lähteä vielä vaunuilemaan, kun sää on ihan harmaa ja kylmä ja sumuinen ja tyhmä.

Kaippa sitä tänään sitten jo uskaltaa siirtää meiän sängyn takaisin keskelle (se on vähän sivussa ollut jotta pinnasänky on mahtunut sängyn viereen) ja iskeä pinnasängyn kohdalle seinään takaisin mun pienen kirjahyllyni. 🙂 Hassua miten sillon joskus 8kk sitten (?!) olin ihan innoissani kun sain sen hyllyn siitä pois ja vauvan sängyn tilalle ja nyt sitten olen ihan innoissani kun saan kirjahyllyni takaisin! 😀 Vauvan huonekin muuttui jotenkin paljon kivemmaksi, kun saatiin se sänky siihen paikkaan johon sitä ajateltiin jo sillon kun koko huonetta alettiin sisustaa. Ja keinutuolillekin tulee enemmän käyttöä, kun siinä on hyvä lueskella/kirjoitella kun odottelee pikkuisen nukahdusta.

Viikonloppuna oltiin yötä mun suosikkiakkani Pian luona. ? Oli tosi kivaa! Käytiin Skräpäteekissä, josta löysin ihania jouluisia askartelupapereita ja Kukkiskin viihtyi ekalla askartelukauppavierailullaan. Ja vietettiin myös pari tuntia Ideaparkissa, jossa pikkuinen viihtyi hyvin. Illalla syötiin kiinalaista, jota ukkelit meille hakivat. Oli jo turhan myöhäistä mennä ravintolaan, olis tullut tukalat paikat väsyneen vauviksen kanssa todennäköisesti… 😉

Beibi muutti omaan huoneeseen

Beibi muutti omaan huoneeseen

Tänään otettiin uusi askel vauvaelämässä – kannettiin pinnasänky oranssitapettiseen apinaverholliseen huoneeseen. Nyt se pieni siis teki ekan muuttonsa, seuraavaan muuttoon lienee aikaa joku 18 vuotta 😀

Tehtiin perjantaina jo testi. Annettiin Lumi-Kukan nukkua meiän makuuhuoneessa ja nukuttiin ite olohuoneessa, kun muutenkin ennen Kukkistakin nukuttiin silloin tällöin divaanilla takkatulen loisteessa. Yö sujui ihan normaalisti, kerran pieni taisi herätä kyllä syömään, mutta muuten meni varsin hyvin. Mua tuo juttu varmaan eniten ”jännitti”, ennen nukahtamistani mietin että miten se siellä pärjäilee, pikkuinen ihan yksin… ja iski ikävä! 🙂 Mutta kyllä tähän tottuu ja hyvähän se maalaisjärjellä ajatellen ainaskin on tässä vaiheessa muuttaa omaan huoneeseensa, kun ei ole ”liian” vanha eikä ymmärrä asioista liian paljon. Tai jotain. Mutta raportoin miten homma etenee. Itkuhälytin kuitenkin valvoo läpi yön, niin kuullaan jos jokin hätä tulee. Ja meiän huoneet nyt kuitenkin on vastapäätä toisiaan, ihan lähellä toisiamme siis nukutaan.

Väsy

Väsy

Kukkis alkoi heräillä tänään puoli seiskalta, ei kitissyt mutta puheli ja ähisi ja voimisteli. Huoh! Oltais toki muutenkin noustu seiskalta, mutta puoli tuntia unesta pois tuntuu nyt niiiin raskaalta. Nukkumaan se alkoi eilen (uskokaa tai älkää…!) jo puoli kasilta! Seiskalta alkoi olla väsyneen oloinen, joten iltatoimien ja -puuron pariin. Joskus 15 yli laitoin pienen sänkyyn ja vartin päästä oli unessa. Heräsi kyllä vähän ennen yhdeksää, kun tuli nälkä, mutta maidon jälkeen uni jatkui siihen puoli seitsemään asti.

Eilen illalla, 7kk-päivänsä kunniaksi, pikkuihminen oppi menemään konttausasentoon! 🙂 Sitä sitten treenattiinkin paljon ja treenaus jatkui heti aamusta. 🙂 Pian se lähtee sitten varmaan konttaamaan pakittaen 😉 Ja kävelemäänkin oppii tietty peruuttaen. Nurkinkurinen lapsi!

Olin illalla vähän jopa ihmeissäni, kun oli niin monta tuntia omaa aikaa ennen nukkumaanmenoa! Hämmentävää suorastaan. Enpä mä kauheasti mitään saanut aikaan, oli kivaa vaan olla ja nauttia siitä olemisesta! Ennen nukkumaanmenoa laitoin hiuksiini värjäävän pippurinpunaisen hoitoaineen, jonka olin jo monta vuotta sitten ostanut ja käyttänyt siitä puolet sillon joskus kun punertavat hiukset mulla oli. Aineen toimivuudesta ei ollut mitään takeita, mutta kyllä se toimi! Raidat punertuivat hienosti, ihan kuin olisi uudelleen ne värjätty! Siitä riittää vielä ainakin kerraksi väritystä hiuksiin ja on mulla jotain toistakin vastaavaa odottamassa. Melkein viikon välein värihoitoa saa varmaan antaa, jos haluaa että väri loistaa.

Tänään saan mennä hakemaan autoni huollosta, jee! Onkin jo ikävä sitä, puolitoista viikkoa ollaan erossa oltu. Nyt pitäis olla sitten taas turvallista ajella, kun se iskari ja mitä lie siihen on vaihdettu. Outoa kyllä kun noin uudesta autosta hajoaa sellanen osa, mutta ehkä se alkuperäinen on sitten ollut vähän vammautunut jo alusta asti. Ei mun ajotavallani ainakaan mitään iskareita rikota, kun harvemmin tulee mäkihyppymäestä hypittyä auton kanssa tai muuta vastaavaa… 😀 Pitää koittaa ajoittaa tuo auton haku päiväuniaikaan (on nyt ekoilla unilla jo, nukahti puoli ysiltä), niin tulee ainakin yhdet hyvät unet jos koirat näitä ekoja unia alkavat häiritä haukkumisillaan. Jospa sitten kotimatkalla osaisin ajaa tällä kertaa niin, etten joudu Rauman keskustaan vaan pääsisin sitä kautta kuin tarkoitus viimeksikin oli… 😉

Saas nähdä saanko tänään mitään aikaan, kun on tällainen väsy olo. Jos en saa, se ei haittaa mitään. Ei aina tarttekaan jaksaa olla tehokas. Välillä kuuluukin laiskotella (eli siis vahtia peruuttajaa ettei se mene pahantekoon…).

Sateinen päivä

Sateinen päivä

Tylsää kun ei ole päässyt lenkille tänään… Toki olisi voinut vaikka koko päivän lenkkeillä, mutta toi kylmä ja ennen kaikkea kostea sää ei oikein houkuta. Koiratkin tulisi ihan kuraisiksi, joten koiruudet ovat saaneet tyytyä omassa pihassa ulkoiluun ja jäämme odottelemaan parempia lenkkeilykelejä.

Mitä sadepäivään on sitten kuulunut? Tilausten pakkailua sen verran kun vapaa-aikaa on ollut, Greyn Anatomiaa parin jakson verran (Kukkiskin kyttäili kun veri lensi, verisiä viimejaksot nimenomaan olivatkin), kahdet minipäiväunet (ekat kesti ehkä 3 minuuttia, kun koirat sekosivat eikä uni tullut uudelleen, toiset kestivät sentään jopa 45 minuuttia) ja nukahtamista odotellessa ehdin taas vähän kirjoitella kirjettä. Niin ja naamakirjassa on Baking Lifeä tullut pelailtua silloin tällöin pieni hetki, turha koukuttava peli. 😀 Ja ollaan me leikittykin paljon. Deeakin osallistui. Kuva on kännykällä huonossa valossa otettu, siksi laatu on vähän mitä on…

Äidin pikkutytöt leikkimässä 🙂

Yö meni taas suorastaan täydellisesti! Lumi-Kukka nukahti yhdeksän aikaan, ”nukutukseen” meni taas vain vartin verran. Siksi vasta yhdeksältä, kun Ville tuli vasta seiskalta kotiin niin ei ehditty millään kaikkia iltatoimia ja syömisiä ja muita puuhastella normiaikataulussa. Tänään taas aloitetaan seiskalta iltapuuhat ja kasin aikoihin sänkyyn. Tai ehkä 14 vaille kahdeksan sänkyyn, kun nyt on muutaman kerran mennyt just se 14 minuuttia että nukahtaa. 🙂 Ja tyttönen nukkui heräämättä melkein kymmeneen asti eli vetaisi taas 12h ja 45 minuutin yöunet!

Tänään vaihtui kännykkäliittymäkin Elisalta Telefinlandiin. Ja jebajee, pystyn monen vuoden tauon jälkeen lähettämään ja vastaanottamaan kuvaviestejä! Toi vamma alkoi jo Saunalahden aikana ja jatkui kun joskus siirryin Elisalle. Mutta nyt se on ohi! Voin myös tekstailla sormet sauhuten, kun saan lähettää 1000 viestiä sillä kuukausimaksulla, joka on jotain seitsemän euroa. Ja nettiyhteyskin maksaa alle vitosen kuussa ja nopeus on sama kuin ennenkin eli varsin siedettävä. Ennen mun puhelinlaskuni oli siinä vähän yli 30 euroa kuussa, nyt sen pitäisi tippua puolella johonkin 15 euron ympärille. Puheluista mulle tulee laskuun vain pieni summa, viime laskussa 2.50€. 😀

Tänään saadaan syödä paistia, joka eilen illalla käristettiin uunissa valmiiksi. Toivottavasti ei tullut liiankin kuivaa, kun viimeksi jäi vähän liian kosteaksi, mutta nyt ei sitä vaaraa ainakaan ole. Pitäis olla aika joulukinkkumaista tällä kertaa, nams!

Tyyyylsä tiistai

Tyyyylsä tiistai

Mahdottoman tylsä päivä. Pikkuinen nukkui kevyet kolmentoista ja puolen (13.5) tunnin yöunet ja heräsi vasta puoli kymmeneltä, vaikka odotin että seiskalta se pää jo olisi pystyssä pinnasängyssä. Sen jälkeen ei sitten olekaan nukuttu kuin kahdet minipäiväunet, mutta pian toivottavasti käydään jo yöunille. Aamun energisyys latistui sikapitkän päivän aikana ja vauvis on vaatinut kauheasti tänään niitä sirkustemppuja, jotta viihtyisi. Eilen oli ihan erilainen päivä, pieni viihtyi leikkiensä parissa paljon paremmin ja sain itse viihdytettyä itseäni omilla puuhillani. Tänään ehdin aloittaa yhden kortin askartelua, jäi kesken juuri kun keksin millaisen kortin tekisin ja ehdin kerätä materiaaleja kasaan. Yhtä kirjettä ehdin kirjoittaa pari sivua. Töitä ehdin tehdä sen verran että tilaukset tuli pakattua ja jotain uusia tuotteitakin meni kaupan hyllyille. Ja söin eilistä italianpataa samalla kun pieni veteli parit maissinaksut kitusiinsa pöydän ääressä istuen. Muuten koko päivä onkin mennyt keksien kaikenlaisia viihdytyskeinoja. Nyt se syö kaukosäädintä, se on kai se kivoin viihdyke. Sunnuntai-iltana se näppäili digiboksin kaukosäätimellä numeron 11 (Juniori-kana tietty, muttei siihen aikaan mitään sieltä enää tullut) ja eilen päätti nauhoittaa neloselta sääennusteen ja mitähän sen jälkeen olisi sitten pari tuntia tullutkin. Vaihtoi ekana kanavan kolmoselta neloselle ja sitten vasta painoi tallennusnamiskaa. 😀 Se tykkää muutenkin nelosesta enemmän kuin kolmosesta, Oprahia olisi ainakin kiva välillä kattella. 😀 Parasta on silti se tipu, joka Juniorilla paukahtaa ruutuun aina kun joku ohjelma loppuu. Se saa aina hihkumaan tai ainakin virnistelemään. 🙂

Hra L vietti shoppailupäivän. No hoiti se muitakin asioita maailmalla, mutta osaa se myös shoppailla. 😉 Nyt meillä on sitten se kotiteatterikin, kun vaan rouva saisi koottua loppuun asti sen tv-tason. Ei siitä enää puutu kuin kiskot laatikoille ja saranoiden kiinnitys kaapin oville. Mutta koskahan sen saisi tehtyä. PS3:kin se vain yhä makaa koskemattomana laatikossaan. Mitä ihmettä?! Kummasti tuo vauva muuttaa elämässä tärkeysjärjestystä tai jotain, kun entinen minä olisi sen konsolin kiljuen raastanut laatikostaan esiin heti kun se kotiin tuli. Ja asentanut ja pelannut sitä formulapeliä. Hra L oli ostanut pikkutytölleen pienen betoniauton, semmosen +6kk-version ja kuorma-autonkin. Huomattiin viikonloppuna nimittäin, ettei meillä ole yhtään vauvan autolelua ja siellä mökillä kun oli lelukorillinen leluja, niin Kukkista kiinnosti suuresti ajoneuvot. Nyt on sitten kaksin kappalein isin (ja ensivuonna taas äidinkin) työpaikkaan liittyviä ajoneuvoja. 🙂 Mulle herra puolestaan toi kaksi levyä suklaata (en mä muuta osannut kaupasta pyytää, mitäpä sitä muuta tarviikaan), jonkun koristeananaskasvin (se on hieno!), Eero Aarnion käheen vihreän heijastimen ja Stenvallin seinäkalenterin ensivuodelle. Ja saatiinpa kaksi ekaa blu-ray leffaakin; Sherlock Holmes sekä Ica Age 1, 2 & 3. Saas nähdä miltä se blu-ray sitten näyttää normidvd:hen verrattuna. Niin, kunhan saan sen tv-tason ekana koottua ja sen jälkeen tapeltua kaikki masiinoiden asennukset.

Seuraavaksi saadaan ruokaa nenän eteen. Sitten pitäisi varmaan kylvettää Lumi-Kukka, iltapuurottaa (se maistuu taas) ja alkaa koklata josko uni tulisi. Tulisipa, tää päivä on ollut nyt jo niin jumalattoman pitkä. Yleensä onneksi saan Villen kotiin jo neljän jälkeen, nää seitsemään asti menevät päivät on superpitkiä jos vauva sattuu olemaan vaativalla tuulella. Mutta on seiskakin parempi kuin kasi tai se ettei koko iltana tulisi kotiin. Joten hyvä näin! 🙂 Ja jos tuo pieni simahtaa ajoissa (eli ennen kuin ite mennään nukkumaan), pääsen köllöttelemään sohvalle kullan kainaloon loppuillaksi. ?

Aikainen nukahdus

Aikainen nukahdus

Lumi-Kukka nukahti yöunille tasan kahdeksalta – uskomatonta! Kuvittelin ettei se sinne sänkyynsä välttämättä edes jää, kun pienen sinne kannoin ehkäpä joskus kymmentä vaille kahdeksan… Selvittelin koneellisen pyykkiä ja viikattiin parit lakanat Villen kanssa ja sillä aikaa se oli väsynyt ja näin kun silmät meni kiinni kellon näyttäessä 20:00. Wow, tähän voisi olla kiva tottua! 🙂

Aamulla annoin pienen nukkua kymmeneen asti, kun yöllä tuli uni vasta joskus puolen yön aikoihin. Päivällä nukuttiin yhdet reilut parituntiset päiväunet. Mainio päivä, etten sanoisi!

Pottailu ei oo kivaa!

Pottailu ei oo kivaa!

Me jätetään potta vielä keräämään pölyä lattialle Kukkiksen huoneen lattialle. Siinä ei kerta kaikkiaan ole kiva istua, ei ei ei. Harmitus iskee vähän aikaa potalle kökötettyä eikä siinä harmituksessa sinne pottaan tosiaan mitään saa aikaan. Eipä tässä mitään kiirettäkään ole, kun Kukkis on vielä niin pikkuinen. Ehti siinä potalla istuskella vähän myöhemminkin.

Jos pottailu on kurjaa, niin lehden lukeminen on kivaa! Kukkis on siinä varsin taitava. 😀

Takana mökkeilyviikonloppu

Takana mökkeilyviikonloppu

Vietettiin viikonloppu pääkaupunkiseudulla, eipä olla siellä päin maata käytykään moneen moneen kuukauteen. Majapaikkana oli Villa Anna Nuuksiossa. Ennen oltiin hotelli-ihmisiä, nyt ollaan vissiin mökkeydytty. 😉 Mutta onhan se vauvan kanssa iisimpi olla mökillä, josta löytyy kaikki kodin mukavuudet (jääkaappi ja mikro ne tärkeimmät) kuin hotellihuoneessa, jossa on minikokoinen jääkaappi ja ruoanlämmitysmahdollisuus on olematon. Tosin oon mä hommannut hotelliyöpymistä ajatellen jo aikoja sitten lämmityslaitteen maitopullolle/soseelle ja onpa meillä itsestään lämpiävä tuttipullokin. Joten ehkä ensikerralla koklataan hotelliyöpymistä? Eipä meillä muita reissusuunnitelmia nyt ole tiedossa kuin vierailu Pian luokse Hämeenlinnaan ja ensivuoden puolella sitten isompi reissu. Eipä sillä että nyt just minnekään tekis mieli mennäkään, kun reissaaminen on aina vähän raskasta.

Perjantaina saavuttiin mökille pilkkopimeässä eli ei ollut mitään hajua millaiseen ympäristöön me tultiin. Löytyi sentään oikea paikka, vaikka vähän vaikeuksia se pimeys tuotti. Loppuilta meni sitten vaan kotiutuessa ja telkkarista Ylen kanavia katsellen, kun muut kanavat ei oikein pätkimättä suostuneet näkymään, mutta eipä me sinne mentykään telkkaria katsomaan. 😀 Himskutin kylmä siellä mökillä oli, takka ei juurikaan lämmittänyt ja lämpötilan säädin oli säädetty niin ettei sitä saanut yli 22 asteeseen. Hrr! Enpä mä tietenkään ollut osannut ottaa itelleni mitään superlämpimiä vaatteita mukaan, mutta Kukkis sentään oli varustettu lämpimin vaattein. Kerrospukeutuminen kunniaan!

Olipa mökillä sitten pinnasänkykin, niin ei tarttenut matkasänkyä kasata. Mietin että miten mahtaa yö mennä vieraassa sängyssä ja paikassa, mutta ei mitään ongelmia. Mahdoinko kerran laittaa molempina öinä tutin suuhun yön aikana ja muuten nukkui tosi levollisesti. Ihanan helppo vauva! 🙂 Ite huomasin taas miten tärkeä se hyvä patja+petari on, kun tuollakin tuli alaselkä ihan kipeeksi yön aikana. Niin sitä vaan akkeli vanhenee, kun selkä kiukkuilee vieraissa sängyissä…

Lauantaina käytiin Vantaan puolella muistaakseni isossa Lastentarvikkeessa, josta löydettiin se mitä tarvittiinkin – potta, joka ei ollut vaaleanpunainen! 😀 BabyBjörnin keltainen potta, jonka kanssa aletaan sitten treenailla vessailua. Ja sitten ostettiin tulevaisuutta varten sellanen ihana vihreä mopo, johon ihastuin jo tammikuussa kun Jutan kanssa käytiin Kouvolassa Lastentarvikkeessa (muistat varmaan Jutta mitä tarkoitan?). Mopoilemaan tyttönen pääsee sitten kun toi tasapaino vielä hiukan paranee.

Tuon jälkeen ajeltiin Helsingissä ympäriinsä ja tapettiin aikaa, kun piti saada vähän aikaa kulumaan ennen kuin Ville meni hakemaan jonkun tyypin luota Huuto.net-ostoksensa. Ja sen jälkeen koitettiin mennä Hakaniemen halliin, mutta jo parkkipaikan saaminen oli mahdotonta, joten jätettiin se sitten väliin. Eipä siellä siinä ruuhkassa olis ollut varmaan vauvan kanssa kivaakaan. Mennään joku toinen kerta sitten taas. Mentiin sen sijaan vielä Selloon ruokaostoksille ennen kuin ajeltiin takaisin Nuuksioon. Ennen pimeäntuloa käytiin vielä ulkoilemassa. Hirmuisen kylmä ilma vaan oli, ei liian kauan tehnyt mieli ulkona tepastella.

Tänäaamuna sitten aamutoimien jälkeen pakattiin kamamme ja siivottiin mökkiä ja lähdettiin ajelemaan kohti Helsinkiä. Lumi-Kukka pääsi vierailulle pappalaansa ekan kerran. 🙂 Hyvin tyttö sielläkin viihtyi eikä edes vierastanut. Jotenkin tuntuu että eka vierastusvaihe on mennyt jo pois, kun jossain vaiheessa melkein kaikki paitsi omat naamat sai vierastusta aikaan. Oli kyllä mukava nähdä Kukkiksen pappan+avovaimonsa uusi (tai siis meille uusi) koti!

Kotimatka ajettiinkin sitten pysähtymättä, tai sen verran pysähdyttiin kun Ville haki toisenkin huuto.net-voittonsa, olisko ollut Vantaan puolelta… Joka tapauksessa tarkoitus oli Humppilan kohdalla pysähtyä, mutta kun takapenkkiläinen veti hirsiä sikeästi, niin ei sitten turhaan pysähdytty ja Kukkiskin heräsi vasta joskus vajaa puoli tuntia ennen kuin kotiin päästiin.

Nyt olisi sitten taas perinteiseen sunnuntaiseen tapaan kauhea siivousinto… Vaikka toisaalta onkin väsy olo. Sainpahan ainakin jo hyvälle alulle laukkujen purkamisen, huomenna voi sitten jatkaa ellei tänään enää ehdi. BB:n jälkeen voisi vielä katsoa Wallanderin ja sitten nukkumaan. Eikä tässä kuumuudessa siivoominen kyllä kovinkaan fiksua olisi. Yö oli varmaankin ollut viileä, kun älykäs lämmönsäätelyautomatiikkamme oli päättänyt nostaa lämpötilan +28.5 asteeseen… Huh hellettä! Mutta kivempi tää kuumuus on kuin se mökin kylmyys! Ja pikkuhiljaa täällä viilenee kun pitää ikkunoita auki ja lämpötila on tietty heti säädetty huomattavasti pienemmälle. Eipä tartte virittää tulta takkaan…

Laitan jotain kuvia näytille kunhan saan niitä siirrettyä koneelle… En mä ite ottanut yhtään ainutta kuvaa koko reissun aikana (!!) mutta Ville otti sentäs.