Daily Archives: 16.11.2010

Uniremppa päivä 2

Uniremppa päivä 2

Tänään mentiin näin:

  • herätys klo 9:10 (herätin taas hellävaraisesti avaamalla verhot ja se melkein riittikin)
  • päiväunet #1 klo 11:40-12:35
  • päiväunet #2 autossa noin klo 14:00-14:35
  • yöunille nukahdus klo 21:40

Yöllä tuli kunnon herätyskin siinä kolmen aikoihin. Ei auttanut kuin tainnuttaa pieni maitopullolla, kun mikään muu toimenpide ei rauhoittanut. Onneksi yöherätykset on normaalisti historiaa, ei noita enää jaksaisi. 😀

Omaa aikaa ei ole tänään ollut kuin tuon vajaan tunnin verran aamupäivällä. Sen ajan käytin Greyn Anatomiaan. Makasin sohvalla Deea kainalossa ja koitin rentoutua. Silti jatkuvasti odotti milloin se itkuhälytin herää eloon… Sain sentään Greyn katsottua ennen kuin äidin palveluksia taas tarvittiin. Toiset päiväunet meni sitten autossa, kun Ville kyseli mentäiskö viemään viimeinen auto talviunipaikkaan.

Tänään oli sen vuoksi tyhmä päivä, kun Kukkis vaati hirmuisesti huomiota (äiti oo seisomisteline, äiti leiki, äiti ruoki, äiti kato mun kaa kirjaa, äiti keksi uutta viihdykettä, äiti anna mun tunkea sormeni sun suuhun, äiti anna mun raapia sun mahaa) ja olisin halunnut itse vain askarrella tai ristipistoilla tai kirjoittaa tai ihan mitä vain luovuutta vaativaa. Ja otti aivoon kun Hra L vain työpäivän päätteeksi ilmoitti siivoavansa autotallia ja siinä menikin sitten johonkin puoli seiskaan asti. Milloinkohan mä voisin vain ilmoittaa että meen nyt kolmeksi tunniksi askartelemaan, koita pärjätä ton pikkuihmisen kanssa… Niinpä. Mutta useimmat päivät on onneksi kivempia, kun jää aikaa omillekin puuhille. Niille henkirei’ille.

Jotain epätoivoisesta päivän piristyksen etsimisestä kertoo ehkä se, että viitsin aamupäivällä pukea pikkuihmisen ulkovaatteisiin vain postilaatikkoreissua varten. Ei ole sydäntä jättää pientä esim. sänkyynsä huutamaan siksi aikaa kun meen käymään pihalla enkä malttanut odottaa että Ville joskus postit toisi sisälle. Postilaatikko sijaitsee siis ihan tossa muutaman metrin päässä etupihalta, tien toisella puolella. Onneksi postilaatikossa oli yksi kirje, ei olekaan ollut ketään kelle kirjoitella varmaan viikkoon. Ja löytyi sieltä myös yksi suloinen kissapostikortti (swap-botin vaihdosta) sekä kirjekuorihippakuori (postcrossing foorumin hippa) josta löytyi viisi ihan kivaa kirjekuorta.

Jospa huominen olisi aurinkoisempi päivä. Ja jospa ensiyönä ei tarvisi pitää ruokataukoa. 🙂 Ja en mä valita, elämä on vallan mallillaan. Jos vain saisi ostettua jostain ihan ikiomia tunteja vuorokauteen, sellasia kun saisi tehdä ihan mitä haluaa. 🙂