Viikonloppu hujahti
Aika tuntuu taas menevän ihan älytöntä vauhtia. Juurihan oli perjantai ja nyt elellään jo maanantain puolella. Oli taas kovasti suunnitelmia saada jotain aikaiseksi, kodin suhteen siis, mutta enpä kai juuri mitään tehnyt niitten suunnitelmien eteen. Sen sijaan tein töitä tuntitolkulla. Hra L varmaan pian jo täräyttää mua hiilihangolla kalloon, kun koko ajan on pakko ahertaa. Mutku on se uudistunut kauppa jonka kanssa on niin kiva puuhastella. Ja koitan saada vanhan kaupan mahdollisimman pian tyhjennettyä tuotteista, ettei tarvi sen kanssa sitten enää työskennellä. Tänäänkin pakkasin tilauksia sen verran, että postiin on viemistä varmaan puolen metrin pino kuoria. Alkuviikosta venähtänyt rannekin on taas ollut tänään kipeämpi, kun olen liikaa sitä rasittanut.
Lumi-Kukka yllätti perjantaina nukahtamalla illalla jo 20:15 yöunille…! Ei nukkunut päivän aikana lainkaan, joten ei tuo sillä tavalla ollut ihme kun noin aikaisin nukahti, mutta oli se silti ihan ihmeellisen tuntuista! Saatiin saunoakin rauhassa ja omaa aikaa oli vaikka kuinka, kun seuraavan kerran pikkuihmisestä kuului vasta 14 tunnin ja 15 minuutin päästä lauantaina!
Lauantaina käytiin päiväuniaikaan ajelemassa kauniissa auringonpaisteessa. Melkein koko autoilun ajan pieni taisikin nukkua. Illalla mentiin vielä Suvin ja Mikon luo leikkimään. :) Kukkis oli alku-ujostelujensa jälkeen koko ajan menossa, oli hauskaa leikkiä Nean kanssa. Neakin konttasi Kukkiksen seurana. Hassua miten konttaava pikkuihminen saa isommatkin lapset konttaamaan kanssaan. :) Kahdeksan jälkeen kun alettiin tehdä lähtöä kotiin, Kukkis oli jo ihan väsyneen oloinen. Nukahtikin autossa heti ja nukkui sen pari minuuttia kun kotiin ajeltiin (onneksi mentiin autolla, kun pakkanen oli melkein kahdessakympissä jo kotimatkan aikaan). Ajattelin että jos annetaan puoliuniselle tytölle heti kotona iltamaito, niin ehkä se simahtaa..?! Yritys hyvä, lopputulos ei toivottu. Neiti temmelsi vielä pitkän aikaa, lopulta nukahti siinä 00:15.
Myöhäisestä nukahdusajasta huolimatta Kukkis heräili tänään jo varttia vaille yhdeksän. Äitiä hiukan väsytti, kun taisin lopettaa lukemisen yöllä kahden aikaan. Ja niin väsytti lastakin, haukotteli ja oli väsyneen tuntuinen koko aamupäivän. Vähän yli 12 nukahti onneksi päiväunille ja nukkuikin kolme tuntia. Unien jälkeen lähdettiin käymään mökillä. Tuliaiseksi saatiin pakastemarjoja. Iltapalalla jo herkuteltiinkin vadelmia, nami! Huomenna on vuorossa mustikoita, jotka on jääkaapissa sulamassa.
Huomenna olisi taas pitkästä aikaa esikoisäitien tapaaminenkin. Meiltä jäi yksi väliin sen etelänmatkan takia. Toivottavasti Kukkis olisi aamulla sen verran hyväntuulinen, että päästäisiin sinne muita taaperoita katsomaan. Känkkäränkkää sinne on turha viedä, mutta ehtii pieni nukkua yhdeksän tuntia (joka ei yleensä kyllä riitä, mutta katsotaan…). Tänäänkin nukahdettiin siis siinä varttia yli kaksitoista. Argh.
On taas se aika vuodesta että ystäviäkin muistetaan. Voin sanoa että multa on vielä huomenna turha oottaa postia, mutta postia kyllä tulee niille jotka sitä odottavat kenties. :) En ole saanut aikaiseksi, mutta eipä ystäviä tarvitsekaan muistaa vain yhtenä päivänä vuodessa, eihän? Hra L:llekin pitää huomenna jotain kehitellä. Mä ite toivoin isoa kimppua valkoisia tulppaneja, jotka voisin iskeä isoon aaltomaljakkoon. Saas nähdä muistaako se… ;)
Ystävät, ootte rakkaita! Ja älkää suuttuko kun vielä huomenna en teitä häiritse postilla. :)
