Voihan myrsky!
Kivan pikkuisen myrskyn sitten pukkas. Jäi Keikyän reissukin tekemättä, kun oli ensinnäkin arvelluttava ajokeli ja toisekseen mummulasta oli ollut sähköt poissa aikaisesta aamusta. Paremmalla onnella uudelleen toisena päivänä sitten. :)
Kun tuuli oli alkanut helpottaa, päätettiin lähteä vähän ajelulle. Pitäähän tapanina ajella, oli sää mikä hyvänsä. Ja paljon oli muitenkin ajelijoita. Eka pyörittiin ihan täällä omassa kylässä ja sitten lähdettiin ajelemaan Harjavallan kautta Kokemäelle ja sieltä kotiin. Ei olla ikinä noin paljon nähty kaatuneita puita, niitä vaan oli lisää ja lisää. Olipa kotia lähin iso joulukuusikin katkennut – saas nähdä tuleeko uutta tilalle vai oliko se kuusi tältä joululta sitten siinä.
Tässäpä vielä kuvia matkan varrelta…
Meitä lähin kaatunut puu oli näin pieni ja tuhoa aiheuttamaton.
Puu kaatunut kahden puhelinlinjan päälle. Alta uskalsi ajella kun oli sen verran tukevan näköisesti linjojen päällä.
Harjavallan huonekaluliikkeen savuja. Ajettiin siitä ohikin, mutta en oo niin paha stalkkeri, että olisin kuvia ottanut tulipalosta. ;) Hirveesti oli porukkaa tien varrella kytiksessä.
Peltikatto lähtenyt vähän kuoriutumaan.
Tässä ei myrskyä, mutta ihan vaan muistoksi kuva vihertävästä maasta tapaninpäivänä...
Näitä tielle kaatuneita jo raivattuja puita näkyi älyttömästi.
Pitkäjärvellä Kokemäellä oli melkoista tuhoa. Ei sitä kuviin saanut edes vangittua, mutta puita oli kaatunut älyttömästi. Jopa parin autonkin päälle.
Ja lisää tuhoja...
Tässä oli Kokemäentiellä kaatunut useampi runko sähkölinjojen päälle.
Onneksi tuo tuuli alkaa jo helpottaa, ei tuu ehkä enempää tuhoja enää. Näissäkin jo kaatuneissa puissa on ihan älytön homma, että ne saadaan raivattua pois. Deeakin on ollut eilisestä myöhäisillasta asti paniikkinen. Aamuyöstä koko meiän sänky tärisi, kun Deegu mun vieressä maatessaan värisi oikein isosti. Tuulen äänet kai pelottivat. Ja seuraavaksi pelottaa vuodenvaihteen paukkeet… Mulla on semmosta rauhoittavaa lääkettä Deelle, pitää muistaa torstaina aloittaa se kuuri, niin se ehkä hiukan pelastaa tilannetta. Nykyään Deean paniikki tarttuu Pojuunkin ja sitten on kaksi kahjoa koiraa talossa. :(
Digiboksikin pysyi mykkänä aamusta asti. Muuten toimi, mutta mikään kanava ei näkynyt. Eikä auttanut vaikka otti virtajohdonkin irti muutamaksi tunniksi. Onneksi se yhtäkkiä palasi henkiin sillä aikaa, kun Kukkis katsoi tallennettua Hoplaata. Ajattelinkin jo, että kiva jos boksi kestää jonkun yhden vuoden ja menee rikki… Onneksi ei. :)
