Juhannusviikonloppu

Ihana kukkaistyttö!

Meillä oli ihana rauhallinen juhannus. Eli pieni loma, eipä meiän elämässä tuo keskikesän juhla kummemmin näkynyt. Perjantaina oli ihana ilmakin, niin ihana että auringosta nauttiessa sain vähän poltettuakin käsivarsiani, vaikka en mä yleensä pala. Ei oo iho vaan liikaa aurinkoa tänä kesänä vielä saanut, joten oli vähän turhan rankkaa se auringon porotus. Mutta voi mä nautin siitä kun paikallaan istuessa tuli kuuma! :) Kukkis vietti aikaa uima-altaassaan ja pomppulinnassaan ja keinussaan ja kukkia keräten. Käytiin oikein kukkaretkelläkin autolla sellasella metsätiellä, jonka varrella yleensä kivasti kukkia on. Ja saatiinkin ihan hyvä saalis! Saatiin monta maljakollista ihania luonnonkukkia. :) Ja Kukkis osoitti eilen illalla olevansa melkoinen saunoja, kun jaksoi ylälauteella istua kauemmin kuin isi ;) Me lämmitettiin saunakin vasta eilen ekaa kertaa mökillä, ei ole vaan huvittanut saunoa aiemmin. Otettiin koivunoksia mukaan tuomaan ihanaa tuoksua.

Osa kesäkukkasaaliista ja taustalla pomppulinna.

Jos eilen oli vähän rauhallisempi päivä (=ristipistopäivä, mää kun oon taas ihan seonnut tuosta harrastuksesta, hihi!), niin tänään ei ole ehtinyt neulaa heilutella kuin aamulla. Pidettiin kunnon touhopäivä ja saldona pientä, mutta tärkeää. Keittiö sai kaksi kohdevalaisinta, kun keittiössä on niin maailman surkein valo, ettei siellä näe ilta-aikaankaan oikein mitään tehdä. Nyt näkee! Vessa sai vihdoin peilin, joka on odottanut vuoden kiinnitystä. ;) Nyt voi vessassakin alkaa laittaa hiuksia ja muuta, kun näkee ittensä peilistä. Melko tarpeellista! Kukkiksen huoneeseen laitettiin vuoden odottaneet kattolistat, wuhuu! Vielä kun maalaan jalkalistat joku kaunis päivä vaaleanpunaisiksi ja ompelen (tai vien ompelijalle) verhokankaan, jotta saadaan verhot pimennysverhon lisäksi sinne. Harkitsen ompelijaakin, ellen sitten raahaa ompelukonetta joku kerta mökille ja ompele niitä verhoja täällä. Ompelijalle viemisen helppouskin toki houkuttaa, kun mulla menee koko ilta kahden verhon kanssa, kun oon niin surkea ompelija. ;) Keittiöönkin on pari vuotta sitten ostettu ihana verhokangas ja varmaan siitä riittää pöytäliinaksikin, mutta sekin vielä makaa odottamassa innokasta ompelijaa… Ja päivän urotyö oli makuuhuoneen vanhan vaatekaapin purkaminen, jes! Mehän hommattiin viimekesänä ikealainen hiukka toimivampi ja nätimpi vaatekaappi, mutta vanha kaappi jäi purkamatta ja viemättä pois. Tänään tartuin projektiin ja nyt on vanha rumilus pois nurkista ja makuuhuoneesta tuli heti tilavampikin! Jee! Vaihdettiin myös ukkelin vanha yöpöytä ”uuteen” (viimekesänä hommattuun, jota ei ukkeli ehtinyt viimekesänä vielä ottaa käyttöön). Oioi, tuli paljon sievempi tuosta makuuhuoneesta. Mutta siltikin kaikkein kivoimmat huoneet on vessa ja lapsenhuone. Eli ne huoneet, joissa ei ole kamalia mäntyseiniä (tai on, mutta ne on maalattu piiloon) eikä mitään tyhmiä tapetteja. Olen tyytyväinen ja rakastunut kahteen huoneeseen ööö… kuudesta. Neljä huonetta (meiän makuuhuone, keittiö, olohuone ja kulmahuone) kaipaisivat hiukkasen muutosta. Eli maalausta/uusia tapetteja… Ja saunan eteinenkin+”pukuhuone” sitten joskus, mutta jos ekana saisi nää asuinhuoneet joskus ihaniksi.

Jep, huomenna sitten taas paluu arkeen ja töihin. Olis sitä ehkä voinut vielä yhden päivän lomaillakin, pitää toisen remppapäivän, mutta ehtii sitä arki-iltaisinkin jotain. Ensviikonloppu ollaankin olympiastadionilla katselemassa yleisurheilijoita! Ja jos ei ole ihan kauheaa säätä luvattu, mun vanhemmat katsevat meiän laumaa (lapsi+koirat) sen aikaa mökiltä käsin. Kiva päästä kahdestaan jonnekin, vaikka noi urheiluviikonloput on aina niin täynnä urheilua, ettei kauheasti ehdi vain laiskotella. Sellanen kahdenkeskinen laiskotteluviikonloppu olis joskus pop! Kun ei olis mitään aikatauluja, sais tehdä mitä lystää ihan miten huvittaa ja jaksaa. Ehkä joskus sellainenkin. :)

Viikonlopun kuulumisia

Vähän huono bloggaaja ilmoittautuu taas. :) Nyt olisi vähän kuvamateriaaliakin tarjolla viikonlopun touhuista. Joten kuvat kertokoon nyt alkuun omaa tarinaansa ja niiden jälkeen vielä sanat.

Nää isokokoiset kuin valkovuokot on joka kesä yhtä ihastuttavia!
Lisää kukkia…
Ja vieläkin. Rakastan kukkia!
Rakas pieni kikkarapää katselee järvelle.
Poju piehtaroi (hanhenpötkylän päälläkö?).
Kolmikko katselee järvelle, jossa isi laittaa katiskaa veteen.
Ruokakupin vahtija.
Lavastamaton tilanne – Deea nukahti ponin kanssa matolle. :)
Äidin oma perunanpesuapulainen. Ja tämän jälkeen oli lattialla vettä ja housut meni vaihtoon ;)

Ollaan siis nautittu ulkoilusta sen verran kun sää on periksi antanut. Hyttysiäkin on ihan julmetusti, nekin vähän rajoittavat ulkona viihtymistä, kun ei vaan tee mieli olla niiden pikkuinisijöiden ruokalistalla pitempää aikaa kerrallaan. Tarttee muistaa ostaa lapsille sopivaa hyttysmyrkkyä, niin ehkä sitten tykätään olla ulkonakin enempi.

Tänään käytiin serkkuni rippijuhlissa Loimaalla. Kotimatkalla saatiin ajella kunnon sadekuuroissa, tulipa auto puhtaaksi likastuakseen taas kuraisella mökkitiellä… Eipä autoa kai kannata ikinä pestäkään, kun hiekkatiellä se likastuu aina uudelleen. ;) Musta auto on vaan siitä anteeksiantamaton, että siinä näkyy lika pikkuisen turhan hyvin.

Innostuin alkuillasta ristipistoilemaankin taas. Osui käteen sellanen Marjolein Bastinin sorsatyö, jota oon joskus vähän aloitellut. Jatkoin sitä vähän, mutta tuli sellainen olo ettei se tule koskaan valmiiksi. Siinä on ihan järjettömästi tekemistä, on aika isokokoinen työ. Mutta jos sitä silloin tällöin vähän pistelee, niin ehkä se joskus tulee valmiiksikin, kuten ne kaikki muutkin työnalla olevat ristipistelyt… eipä tarvisi ainakaan uusia töitä ostella, kun vanhoissa on tekemistä ihan muutamaksi tunniksi…!

Uusi työviikkokin taas kolkuttelee ovella, vähän tavallista lyhempi sellainen tosin tuon juhannuksen takia. Meillä ei ole minkäänlaisia juhannussuunnitelmia, enkä sellaisia halua tulevankaan. Olisi kiva vain olla ja tehdä oman perheen kesken mitä huvittaa. :)