Pikkasen sekaiset unirytmit

Tänään lapsella on tosiaan ollut kuumeeton päivä, mulla nousi illalla lämpö sen verran että turvauduin taas lääkkeeseen. Lapsi on ollut muuten hyväntuulinen, mutta joskus neljän aikaan alkoi mennäkö vai eikö mennä päiväunille -pompotus. (Toi ipana osaa kyllä pompottaa äitiään aika pätevästi, mokoma!) Haluttiin isin ja äitin sänkyyn ja sitten sohvalle ja taas sänkyyn. Nukahti se lopulta meiän sänkyyn ja nukuin määkin jonkun aikaa. Lapsi nukkui viidestä kahdeksaan… tosi fiksua taas! Eli se ei mene yöunille ennen yötä, mutta siihen on jo totuttu… ;) On mennyt unirytmit niin totaalisen sekaisin, niin itsellä kuin lapsella. Mää valvoisin yökaudet ja lapsikin melkein saman tekisi. Tosin mää valvoisin vielä pari-kolme tuntia enemmän kuin lapsi, kun ne lapsen nukahduksen jälkeiset oman ajan tunnin on tärkeitä.

Kai sitä sitten pitää taas aloittaa unirytmin metsästys, kunhan joku normaalimpi rytmi palaa muutenkin elämään. Nyt ei ole niin väliä, kun ollaan vielä sairastupalaisia, niin ei niin tartte murehtia aikaisia heräämisiä ja muuta. Ja periaatteessa ”kesäloma” on jo ihan ovella, niin voi vähän jo valmistautua siihen. :D Ettei tule ihan järkytyksenä kun ei pian tarvikaan enää raahata luitaan töihin tiettyyn aikaan. Niin kuin nyt muutenkaan olisin mikään säännöllisen tiettyyn kellonaikaan töihin menevä ihminen… Ennen lasta ehkä olin vähän parempi ihminen tuon asian suhteen, mutta lapsi vähän niin kuin määrää miten aamurutiinit menee. Enkä edes yritä väkisin vääntää ipanaa talvihaalariin jos se vielä haluaa hetken mutustella muroja. Joustavat rytmit (eli melkein kuin rytmittömyys) on ehkä mun juttuni.

Tänään mää kuitenkin edistyin sen verran, että imuroin ipanan huoneen. Te ette voi kuvitella millasessa kunnossa se lattia on, vaikka sitä imuroisi useinkin. Kun lapsella on ollut menossa vaihe, jossa se monkuu (tai jopa varastaa) leipää/kovaa rinkeliä/muroja/piparia/mitä vaan jota väittää kiven kovaan syövänsä ite, mutta heti kun tilaisuus tulee, se hiippailee ruoan kera huoneeseensa, menee seisomaan sänkyynsä ja alkaa ruokkia koiria. Uulalaa! Tänään se ei ole sitä tehnyt, kun ollaan koitettu hyvin tarkasti vahtia sen puuhia imuroinnin jälkeen. Ja sehän nukkuin monta tuntia. Oli kuitenkin imuroinnin jälkeen niin kökkö olo, että melkein harmitti koko imurointi. Mutta ne muruset lattialle oli mulle niin iso ärsyke, että oli pakko imuroida.

Edistyttiin myös laittamaan vihdoin jouluvaloja, no muutama hassu. Ei meillä niitä kauheasti edes ole. Kukkis ihastui omaansa niin, että ihan taputti ja hihkui. :) Mutta onhan se nätti!

Ja tuo mies innostui kokoamaan kaksi viime Ikea-reissulta mukaan tullutta pientä kukkapöytää, tai toinen on sellanen pylväs. Ne sopii hyvin tuonne ruokailuhuoneeseen, jonne voidaan sijoittaa noita meiän viherkasveja saamaan talvellakin edes vähän valoa. Nyt kasvit on olleet valohoidossa isossa akvaariossa, joka on vieläkin tyhjillään. Nyt alkaa kai olla kaikki matskut akvaarioprojektia varten kasassa, niin voisi alkaa sitä laittaa kuntoon. Kunhan tää tauti väistyy. Me ollaan pikkasen hitaita ton akvaarioprojektin kanssa, mutta mikäpä kiire meillä olisi mihinkään. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.