Monthly Archives: tammikuu 2013

Huippuarvonta! :D

Huippuarvonta! :D

Mää  ajattelin että nyt voisi olla hyvä paikka arpoa pieni mahtava palkinto kaikkien kommentoijien kesken. Joo ei saa odottaa mitään mahtavaa palkintoa 😀 Palkinto sisältää riekon papanoita, tai siis tollasia salmiakkiasia jogurttirusinoita. Ihan riittää kun kommentoi jotain ja pitää peukkunsa pystyssä itselleen. 🙂 Arvon huikean palkinnon joko sunnuntai-iltana 27.1. tai sitten maanantaina, miten muistankin.

IMG_0409

Päivää kuvina

Päivää kuvina

Tänään on puuhasteltu mm. tällaisia juttuja…

Ollaan kasattu lelulaatikosta löytynyttä palapeliä, josta on pari palaa korjattu maalarinteipillä ja yksi pala on hukassa.

Ollaan kasattu lelulaatikosta löytynyttä palapeliä, josta on pari palaa korjattu maalarinteipillä ja yksi pala on hukassa.

Ollaan nautittu lumisista maisemista.

Ollaan nautittu lumisista maisemista.

Ollaan herkuteltu mutakakkua (muutamalla lantilla Pirkkaa pakastealtaasta).

Ollaan herkuteltu mutakakkua (parilla lantilla Pirkkaa pakastealtaasta).

Ollaan käyty Hesburgerilla.

Ollaan käyty Hesburgerilla.

Ollaan katseltu lumisia rinteitä.

Ollaan katseltu lumisia rinteitä.

Prinsessan lämmitin

Prinsessan lämmitin

Ostin jo jonkun aikaa sitten (taisi olla joulukuuta kun oli niitä kovia pakkasia ja kotona paleli) Kukkiksen huonetta varten tollasen paneelilämmittimen. Nyt se vihdoin on seinässä! Hiphurraa! 🙂 Just sopivasti kun taas on tulossa kylmyyttä ja ipanan huone on aika viileä. Vähän lämpimämpi huone on ehkä kivempi paikka nukkuakin noin niin kuin lapsen (ja sen äidinkin) näkökulmasta?! Tarttis tolle johdolle ehkä keksiä jotain, jos se alkaa häiritä silmää pahemmin…

20130117-201733.jpg

Jos kuva on huono ja sillee, niin johtuu siitä kun koklaan taas pitkästä aikaa puhelimella bloggailua. Ei oikein tiiä miltä tuo näyttää tietokoneen näytöltä…

Makuuhuoneen uudet ikkunanpeittimet

Makuuhuoneen uudet ikkunanpeittimet

Hah, keksinpä hyvän nimityksen verhoille! 😀 Meillä on täällä kotona ollut aikojen alusta asti samat (tylsät) verhot ikkunoissa. Vain lapsen huoneessa on tapahtunut verhojen suhteen edistystä, siellä on jo kolmannet verhot menossa. Eli toiset mun valikoimat. Ja olohuoneessa on mun valikoima ja ompelema kappa, joka sekin tosin jo sietäisi vaihtua johonkin toiseen.

Nyt sitten päätin että kun lapsi sai uudet verhot huoneeseensa, niin kyllä mekin tarvitaan makuuhuoneeseen jotain piristettä. Tänään sain verhot silitettyä ja laitettua paikalleen. Tuli niin ihanan keväisen näköistä, mää rakastan värejä!

Tässä kuvassa näkyy tuolla oikealla pikkuikkunassa jo uusi verho, mutta tuossa isossa vielä vanhat neutraalit tylsimykset.

Tässä kuvassa näkyy tuolla oikealla pikkuikkunassa jo uusi verho, mutta tuossa isossa vielä vanhat neutraalit tylsimykset.

Tässä näkyy uudet tulppaaniverhot, jotka tuovat niin uutta ilmettä koko huoneeseen!

Tässä näkyy uudet tulppaaniverhot, jotka tuovat niin uutta ilmettä koko huoneeseen!

Melkeinpä tekisi mieli alkaa opetella päiväpeiton käyttöä ja hankkia joku ihanan keväinen väriläiskä sängyn päälle. Ja siihen vielä jotain sopivan värisiä koristetyynyjä… Meillä kyllä on päiväpeitto, mutta se on joku maailman ankein vaaleenruskea tai kermanvalkoinen tai mikälie. Ei ihme vaikka se päiväpeitto  piileskelee jossain kaappien kätköissä, kun se on niin tylsä! Ja sen kaverina on pari yhtä mielikuvituksellisen väristä koristetyynyä. 😉

Elossa mää oon

Elossa mää oon

Oon taas ollut hyvä kirjoittaja vain ajatuksissani. Miettinyt että tuosta ja tästä jutusta voisi näpytellä blogiin, mutta en ole edistynyt. No nyt onkin pari iltaa hurahtanut ohi kirjanpidon parissa ja muina iltoina oon tehnyt kai myös jotain. Emmää tiiä, aika vain juoksee. Emmää nytkään mitään ehdi kirjoittaa, kun pitää mennä kantamaan takkapuita (taas niitä hyväksi havaittuja Bioklapeja) sisälle. Mutta koitan vaikka illalla saada tänne jotain. Ehkä. 😉

Hyvempi elämä?

Hyvempi elämä?

Mulle on jälleen kerran iskenyt jonkinmoinen pieni ”ruho parempaan happeen” -into. Niin kuin vähän tarkkailisi syömisiä ja liikkumisia. Näitä aina tulee ja menee. Kun tulee, lähtee muutama kilo litomaan ja sitten kun into menee, palaa ne muutama kilo takaisin. Fiksua! 😀 Mutta ehkä se parempi elämäntapa jää joskus vielä pysyvästi päälle, jos yrittää? En laihduta, vaan tarkkailen mitä kitaani ahdan. Siinä oivaakin oivempi apuvälinen on ilmainen ruokapäiväkirja, jonka tarjoaa kiloklubi.fi Tuonne on tosi kiva laittaa ylös mitä on syönyt ja liikkunut ja seurata saako neljä palleroa näyttämään vihreää. Tänään aloitin taas tuon puuhan ja saldo oli ihan siedettävä:

Kuvankaappaus 2013-1-3 kello 22.57.19No juu, kasvisasia on helppo saada vihreäksi vaikka olenkin yli puolelle kaupan viherosaston jutuille allerginen. Mutta nyt voin syödä esim. tomaattia, sitrushedelmiä (niistäkin tulee joskus jo allergiaa), ananasta (ei tullut juuri mitään oireita nyt), paprikaa, kurkkua, viinirypäleitä. Ja varmaan jotain muutakin mitä ei nyt heti mieleen tullut. Energia-pallura meinaa että oon syönyt vääränlaisia rasvoja (toista laatua liikaa ja toista liian vähän). Herkuissa on Battery-pullo ja yks lasi cocista. Kuituja kohtalaisesti, mutta niitäkin tarvis lisää. Siispä koitetaan pyrkiä huomenna siihen, että toi enerzia-pallura olis keltainen. Oon joskus saanut kaikkikin pallot pysymään vihreinä, ettei se mahdotonta oo. 🙂

Mulla on huomenna aamulla parturi ja sen jälkeen lähden Piaa treffaamaan Raumalle. Tulee varmasti kiva päivä! Pia palaa pian taas opiskelukaupunkiinsa, eikä me sitten saatais nähdä pitkään aikaan. Paitsi viiden viikon päästä, kun mennään kuolaamaan Samu Haberia. 😉

Pottailu(ttomuude)sta

Pottailu(ttomuude)sta

Niin, meiän ipana 2v ja 9kk ei oikein digaa pottailua. Skidisti joskus suostuu moista välinettä käyttämään. Onneksi silmiin osui tänään tämä artikkeli:

Varhain aloitettu pottailu ­haitallista?

Se onkin siis niin, että ipana kasvattelee vielä rakkoaan rauhassa, eikä laiskuuttaan tai ilkeyttään tai uhmakkuuttaan välttele pottaa. 😉 Mehän aloitettiin pottailu tosi aikaisin ja se on välillä mennytkin tosi hyvin, kunnes taas tulee taantuma kuten nyt. Aamuisin vaippa on kyllä lähes aina kuiva, että periaatteessa öisin voisi olla jo ilman vaippaa, mutta päiväsaikaan ei. Mutta jokainen kai oppii ajallaan eroon vaipoista. Meiän jälkeläinen keskittyy kattokaas muihin asioihin, niinku vaiks eri eläinlajien nimien opetteluun. Ja Steve Hodgesin neuvojen noudattamiseen. Nih!

Nyt on lounastauko ohi ja jatkan taas tilausten keräilyä ja pakkailua… Ne joululahjakuvatkin on kameran muistikortille asti jo päässeet, vielä kun siirrän ne koneelle ja laitan tänne jonkun kollaasin. 🙂