Daily Archives: 23.11.2015

Kukkuluuruu!

Kukkuluuruu!

Bongasin iltalenkillä taivaalla möllöttäneen kuun, pitkästä aikaa! Kotiin palatessa ulkoilutin sitten vielä hetken kameraa omalla pihalla. Sen verran laiska kuubongari olen, että en kyllä jaksa ruhoani rahdata pois omalta pihalta kuuta ihmetellessä. Jollei se omalle pihalle näy, niin olkoon näkymättä. 🙂 Onneksi se kuitenkin välillä viihtyy seuranamme!

Siellä se taas olla möllötti.

Siellä se taas olla möllötti.

Tästä kuvasta tuli mustavalkosävyinen jostain syystä.

Tästä kuvasta tuli mustavalkosävyinen jostain syystä.

En tajua mistä tää kuva sai valoisuutensa, mutta kuusta kai. Kun pimeää ulkona todellakin oli. :)

En tajua mistä tää kuva sai valoisuutensa, mutta kuusta kai. Kun pimeää ulkona todellakin oli. 🙂

Tää viikko alkoi ihmeen ahkerissa merkeissä, vaikka heräsin jo heti viiden jälkeen. Lapsi mönki meiän sänkyyn silloin ja vei sitten jostain syystä mun yöuneni. Sängyssä hengailin kyllä puoli kasiin asti puhelimen viihdyttämänä. Pelasin Township-peliä (johon olen ehkä hiukan koukussa…!) ja seikkailin netissä. Sitten tuli nälkä ja päätin leipoa meille aamupalaksi teeleipää. Oioi, se olikin hyvää uunituoreena! Ja loppupäivä menikin sitten kauppani tilauksia pakkaillessa. Iso postiauto toi aamulla mulle pakkausteippilähetyksen ihan ovelle asti, olipas hyvää palvelua pakkausteippi.fi-kaupalla! 🙂 Ja ei tosiaan postilakolla ollut tuohon vaikutusta, kun tein tilauksen perjantaina yhden jälkeen ja heti tänä aamuna paketti sitten saapui. 🙂 Nyt saa taas teippailla varmaan parin vuoden ajan postilähetyksiä.

Äsken käytiin saunassa ja nymmää meen syömään iltapalaksi sitä teeleipää! Ja sitten pitäisi ennen nukkumaanmenoa vielä päättää mitä kirjaa seuraavaksi alkaisin lukea… Ahmaisin viikonlopun aikana Leena Leskisen ”Parasta ennen”, joka oli hyvä mutta tavallaan silti ahdistava, siis se miten solmuun voi elämä mennä. Vaikka fiktiotahan se vain oli, mutta varmaan jollekin hyvinkin paljolti todellisuutta. Sitä ennen luin toisen ”ahdistuskirjan”, joka piti tiukasti otteessaan – Laura Lehtolan ”Pelkääjän paikalla”. Siinä puolestaan päähenkilön vaimo kuolee syöpään. Ihanan positiivista luettavaa…! No mutta kirjat on vain kirjoja. 🙂 Ehkäpä mulla on jotain positiivistakin luettavaa odottamassa kirjastonkirjakasassa. Kirjapinossa on myös Weir Andyn ”Yksin Marsissa”, joka ei ehkä ole sopiva kirja tähän väliin. Jospa luen välipalaksi jonkun toisen kirjan, sitten vasta lähden seikkailemaan Marsiin. 🙂