Keittiön kasviasukkaita

Kuvasin keittiössä asustavia kasveja. Kiva myöhemmin sitten katsella ja vertailla mitä kasveja meillä onkaan ollut ja mitkä niistä on vielä vuosien päästä hengissä. 🙂

Ekana värinokkosia. Ostin Raumalta talvella kirppikseltä pienehkön värinokkosen, jota olen nyt jo varmaan 3-4 kertaa saanut leikellä matalammaksi, kun se kasvaa ja kasvaa. En halua päästää sitä kukkimaan enkä venähtämään ylipitkäksi, niin saksiminen auttaa siitä hyvin. Otin taas pari päivää sitten uusia pistokkaita juurtumaan ja vanhoista jo juurtuneista otin ylimääräisiä lehtiä pois. Pitäisi ehkä ne juurtuneetkin iskeä multaan kasvamaan, vaikka meitin kyllä jos osan niistä laittaisi vaikka facebookin yhteen kasviryhmään tarjolle, joku haluaisi vaihtaa pistokkaita toisiin… katsotaan nyt.

Nää on tälläisia ei ehkä ihan oikeaoppisia pistokkaita kun ne on tollasia kaksihaaraisia 😀
Nää on ehkäpä vähän järkevämpiä yksihaaraisia kavereita.
Uudet vielä juurettomat pistokkaat.
Lautasilla kuvatut juurelliset pistokkaat yhtenä kimppuna.

Seuraavaksi on vuorossa enkelinsiipi. En voi sietää enkeleitä, mutta kasvi on poikkeus 😀 Sain anopilta viime vuonna pari enkelinsiiven pistokasta, jotka ovat ihan räjähtäneet nyt kasvuun ja ne kukkiikin nyt! Sain myös uusia pistokkaita (tai isoja oksia ne on) jokunen viikko sitten ja ne pitäisi laittaa multaan, kun nyt niille on sopiva ruukkukin löytynyt. Tykkään noista enkelinsiiven lehdistä kovasti!

Mulla on ehkä vuoden verran ollut saintpaulia-innostusta. Ostin ekan yksilön ihan heräteostoksena Siwasta joskus viime kesänä. Sain myös nyt tän vuoden puolella vanhemmiltani yhden santun (ystävänpäiväkö se oli?) ja sitten Ville osti mulle yhden keväällä kun oli joku kukanostojuhlapäivä. Yksi yksilö kuoli, mätäni jotenkin siitä mistä ne lehdet lähtee kasvamaan. Vaikka ihan samalla tavalla olen kaikkia kolmea hoitanut. Siitä mätäkasvista pelastin kuitenkin kuusi lehteä ja ne odottavat nyt juurtumisen ihmettä. Se on hyvin hyvin hidas prosessi, mutta on mulla jo kahteen aiemmin otettuun lehteen tullut pienet juuren alut, joten toivoa on! Olen myös tökännyt lehtiä välillä muiden kasvien juurelle. Ihmepensaan alla on elossa kaksi lehteä, mutta ei ne ole poikasia tehneet vaikka ovat kuukausia siinä olleet elossa. Kiinanruusun alle tökkäsin yhden lehden ja se on tehnyt monta lehteä jo. En vaan tiedä miten uskallan sen sieltä siirtää omaan ruukkuunsa vahingoittamatta kiinanruusua tai sitä santtuvauvaa… Kiinanruusu ei tällä hetkellä kuki eikä näytä nuppujakaan tekevän, niin ehkä sen operaation nyt uskaltaisi tehdä…

Banaanivauva. Tämän emo muutti meille Lidlistä joskus viime vuonna. Talvi otti koville ja emo kuolla kupsahti, se vain kuivui liian kuivan huoneilman takia varmaan, mutta ennen kuolemaansa se teki vauvan. Jota nyt yritetään pitää hengissä. Meillähän on ulkona myös iso banaani, se on jo vaikka kuinka monta vuotta vanha. Tai tuo nykyinen iso yksilö on myös ekan yksilön jälkeläinen.

Hän on vielä aika pieni, mutta toivottavasti pysyy hengissä.

Orkidea, joka on paljasjalkainen. Tää yksilö irtosi vanhemmiltani saattohoitoon saadusta perhosorkideasta. Eli eikös ne keikejä ole nimeltään ne vauvat, joita tulee orkidean kukintovarteen. Laitoin keikin ihan vaan veteen, koska noinkin jotkut pitää orkideoita ja ei mulla suuresti menetettävää ole tämän kokeiluni kanssa. 🙂 Siinä saattohoito-orkideassa on toinenkin keiki, mutta sitä en ole vielä irrottanut. Perhosorkkiksia meillä on tuon vauvan ja sen emon lisäksi vielä kaksi muuta, jotka ehkä kenties joskus vielä kukkivat uudestaan, tai sitten eivät. Mutta ainakin niitten juuret ja lehdet on ihan hyvän näköiset.

Seuraava tyyppi on yönprinsessa. Sain tämän alun anopilta, joka oli saanut sen puolestaan sukulaismummolta. Tuo kasvi ei ole kauaa meillä vielä ollut, eikä se ole tainnut oikein kasvaakaan ihmeemmin vielä. Mutta katsotaan jos se joskus jopa yllättää kukkimalla!

Viimeisenä esittelyyn vielä tyräkki. Näitä meillä on monessa eri koossa eri huoneissa. Tää vielä aika pieni on aika söpö. Isompikin hänen vierellään hengailee, mutta tää on musta nätimpi lehdiltään. 🙂

Ei tässä ollut vielä edes kaikki keittiön kasvit. Reunustraakkipuu jäi ainakin kuvaamatta. Mutta oli tässäkin jo aika monta tyyppiä. Ja jos tää mun bloggailuintoni vaan jatkuu (sitähän ei voi tietää milloin taas into sammuu…), niin kuvaan kyllä muidenkin huoneiden kasveja, ulkokasveja unohtamatta!

Voit myös digata näistä...

2 kommenttia

  1. Mä oon kateudesta vihreä teille jotka osaatte näitä vihreitä kasvattaa 😀 Mulle ei ole suotu minkäänlaista multapeukaloa ja kaikki mahdolliset kasvit kuolee mun käsiin. Aviomieheni kuulemma on kuullut kukkien itkevän kun olen kantanut niitä kotiin, ne kun tietää varmasti päätyvänsä parin viikon päästä jätteisiin. Nytkin meillä on yksi ruukkuruusu keittiön pöydällä joka vetelee viimeisiään. Sekä töistä saamani mysteeripussukka jossa luki vain ”mixed herbs”. Siitä on alkanut kasvaa kaikennäkösiä vihreitä mutta mulla ei oo mitään hajua mitä ne vois olla. Persilja ehkä mutta todennäkösesti nekin heittää veivinsä ennenkuin kerkeän muita tunnistamaan.

    1. Voi kökkö, onpa tylsää kun ne kasvit ei tykkää elää. Esim. toi ruukkuruusu on mullekin hankala sisäkukkana, mutta ulkona se pärjää hyvin kun saa tarpeeksi valoa ja kosteutta. Saatiin jopa talvesta selviämään parit sellaset ruukkuruusut tuolla pihalla, kun peitettiin ne vaan havuilla. Pian parhaiten kasvavaan tulee jo kukkiakin! Kai se tasainen kosteus ja valo on niille yrteillekin tärkeää. Meillä on ulkona niitäkin kasvamassa ”minikasvihuoneissa”, saapa nähdä tuleeko ihan jopa satoakin kerättäväksi 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *