Category Archives: autot

Semmosta ja tämmöstä

Semmosta ja tämmöstä

Haa, päivä on mennyt oikein nappiin! Lunta on satanut koko päivän ja sitä alkaa olla jo paljon maassa! Koirien kanssa kun kävin lenkillä, oli siinä riemua itse kullakin. Enkä valehtele jos sanon että mulla oli ehkä meistä kolmesta hauskinta tällä kertaa. Menin kahlaamaan syvään lumihankeen ihan vaan siksi kun sitä lunta niin paljon maassa on! 🙂 Olisin varmaan kiljunut riemusta ja hypännyt lumihankeen möyrimään jos olisin kehdannut 😀 Teki se hangessa kahlauskin iloiseksi!

Todiste lumihangesta. Ja ehkä olis pitänyt olla housut hameen tilalla jos olisin mennyt lumienkeleitä tekemään 😉

Tuota meiän punaista hääautoa ei ihan lähiaikoina ole siirretty mihinkään tuosta 😉 Ja toi mustakin auto on tossa seisonut ikuisuuden, siitä on kai renkaat pa**ana ja pitäisi joskus se kiikuttaa rengasliikkeeseen. Ehkä tuo auto ei tuossa enää ensisyksynä ole… Ei ole siis meiän oma auto vaan esv:n.

Luminen ”kotitiemme”.

Mentiin koirien kera pieneen metsään käppäilemään.

Tällaisesta valkoisesta maisemasta Miia tykkää. 🙂

Meiän eläinten hautausmaakin on hiukan luminen.

Autotalliakin kävin valokuvaamassa, kun se alkaa olla aika hyvällä mallilla. Sähkömies teki eilen kovasti hommia ja tekemistä ei paljon sitten enää olekaan. Ne nosto-ovet pitää vielä vaihtaa ja murtohälytinsysteemi myös. Mutta hyvältä näyttää!

Varasto ihan loistaa uutuuttaan. Tänne ei enää kerätä miljoonaa tyhmää tavaraa vaan ainoostaan tarpeellista kamaa ja nekin hyvässä järjestyksessä.

Onko tää meiän autotalli??

Ja Villen rakkaan auton keulatätikin näyttää taas arvoiseltaan. 🙂

Jatketaan nyt vielä ostosasialla. Astelin kenkäkauppaan ja kyselin myyjältä talvikenkiä kokoa 41. Nahkaisia sellaisia. Ruskeita ei ollut sitä kokoa mitään tarjolla, mustia oli nilkkureina ja sitten oli yhdet puolipitkävartiset saappaat. Niissä oli pohjakuviokin parempi kuin noissa nykyisissä saappaissani. Joten kokeilin niitä ja otin omakseni. Olivat vielä alennuksella, jee!

Ja kun kerran kenkäkauppa on kangaskaupan vieressä, kävin sielläkin piipahtamassa ja ostin tällaisen:

Ja se mitä siitä tulee, tulee selviämään viikonlopun aikana. Ehkä jo tänään, jos olen ahkera. 🙂

Huh, sellanen iltapäivä tällä rouvalla. Nyt keskityn katsomaan tuota miesten viestihiihtoa molemmilla silmilläni. Suomi toisena ihan ykköshiihtäjän perässä, wuhuu! Ai niin, en mä vielä siihen hiihtoon keskitykään täysin vaan pitää vielä tehdä toinen postaus yhdestä jutusta jonka väkersin.

Beibe kotona! :)

Beibe kotona! :)

Tultiin juuri Raumalta ja Miian rakas beibe on taas kotona ihan tosi puhtaana. Kaikki pölyhiukkasetkin auton sisältä putsattu ja tulipalohajusta ei ole enää mitään tietoa. Ihanaa! En vaan meinannut osaa ajaa sillä autolla enää 😀 Siis oikeesti, en tiennyt miten penkkiä liikutetaan (en edes matkan aikana tajunnut miten sitä kaltevuutta muutetaan kun se on ihan ihme asennossa), miten saa tuulilasin sulamaan ja miten tuulilasinpyyhkijät toimii. Nopeesti sitä näköjään unohtaa tollasia. Oli silti kiva ajaa auto kotiin, vaikka alkuvaikeuksia olikin. Niin ja vaikka se penkki on asennossa jossa ei tosiaan viitsi pitempiä matkoja istua. Pitää tutkia penkkiasiaa ennen huomista, kun meen Raumalle Pian luo vierailulle.

Nokiset autot

Nokiset autot

Sen pitäisi olla uljas hopean värinen auto, mutta se on nokinen kuin mikäkin. Tää puoli mustui jostain syystä enemmän kuin sen kärähtäneen laitteen puolella ollut.

Rolls Roycestä ei niinkään kuvassa näy nokea, mutta kyllä sitä on. Kuskin puolella maalikin kärsinyt. Ja uljas nokkamerkki on surullisen näköinen.

Ihme tuuria, kun tänään tuolla Rollsilla piti olla eka limusiinikeikka. Ville putsasi sen illalla viimeisen päälle ja eilen se sai talvirenkaatkin alleen. Ja nyt se on sitten tossa tilassa. Elämä on kummaa.

Molemmat autot on varmaan jo Raumalle ehtineet hinausauton kyydillä. Ne menee ekana putsattavaksi, se on ilmeisesti tärkeää että ne nopeesti saadaan putsattua. Ja sitten tutkitaan vammat. Mersu ei välttämättä joudu maalattavaksi eikä sen renkaatkaan ole välttämättä kuumuudesta kärsineet. Toivottavasti päästään pienellä vaivalla sen kanssa. RR joutuu maalaukseen ja sivuvilkkukin oli sulanut.

Tää masiina oli kaiken pahan alku:

Siinä siis muovikuorinen kosteudenpoistaja, josta jäljellä vain metalliosat ja sulanutta muovia.

Joskus ennen kuutta mentiin nukkumaan mökillä. Ville nukahti aika pian ja miehen nukahdettua mulle iski kauhea tärinä, kun mietin miten pienestä kiinni oli ettei käynyt pahemmin. Onneksi uni tuli lopulta ja vaikka näin omituisia unia, en nähnyt tulipalounia kuitenkaan.

Kotona ei onneksi ole kuin pientä savun/palaneen muovin hajua, joten tänne voi hyvin jäädä yöksikin. Pitää nyt vaan alkaa tutkia mitä kaikkea varastossakin on kastunut, kun palomiehet ekana sinne ruikkasivat vettä vahingossa. Mökille keväällä menevää kamaa oli ainakin kastunut, Villen valokuvalaatikko toivottavasti ei vaikka sekin siinä ihan tyrkyllä oli. Ja varastossa olevat vaatteet pitää pestä. Samalla voikin karsia sellasia turhia vaatteita pois, kun sinne on sellasiakin varmaan kertynyt.

Kyllä tämä vielä iloksi muuttuu. Pääasia kun huomattiin tuo eilinen juttu ajoissa ja katto ei syttynyt ja sitä kautta tuli levinnyt kodin puolelle. Olis huonolla tuurilla katto voinut romahtaa, kääk. Ei parane ajatella tollasia.

Ne vartijoiksi jääneet palomiehet kertoivat tosta ohi menneen samankin auton moneen kertaan. Kyttäillyt varmaan josko pääsisi jotain varastamaan, kun ihmisten ahdinkoa on helppo käyttää hyväksi. Kammottavia ihmisiä sellaset!!! Jotkut kai kyttäävät netissä milloin lähistöllä jotain sattuu ja sitten ettimään kohde ja koittamaan onnea, josko sinne voisi mennä pönkimään roinia ja varastamaan kaiken varastamisen arvoisen. Hyihyihyi! 🙁

Vanha beibe myynnissä

Vanha beibe myynnissä

Oooooo… Miian vanha auto on nyt sitten myynnissä täällä. 🙂 Arvasin tuon pyyntihinnan, vaikka Hra L meinasi että ne pyytäisivät siitä vähemmän. Saas nähdä milloin menee kaupaksi…

On se kyllä niin kesyn näköinen verrattuna tuohon mun uuteen rakkaaseeni. Eikä ole ikävä, kun tuo uusi on niin hieno! 🙂

Lumesta nautiskelua

Lumesta nautiskelua

Pahasti siltä näyttää että jo huomenna tulisi täällä päin räntää, joten tänään piti vielä nautiskella lumesta täysillä! Voi kun tuo lumi saisi jäädä maahan… Mutta niin se vain on, että ei se hemmetti suostu kerrallaan kuin viikon maksimissaan maassa pysymään kai tänäkään talvena. Pöh!

Mutta näihin lumisiin kuviin voi sitten palata loskan ja vesisateen keskellä…

Pao-pikkuinenkin pääsee huomenna talvisäilytykseen, kun Ville löysi hallitilaa meiän kesäautoille. Autonkuljetusauton kyytiin lastattiin eilen Pao sekä Villen kaksi Centuryä. Ja mun mersuni lunasti vihdoin itelleen autotallin puolikkaan, kun Century häippäsi sieltä, jee! Niin hienoa lähteä aamulla töihin kun auto on kuiva ja suht lämmin!

Mahtaa Paota jännittää kun joutuu tuolla ylhäällä olemaan… 🙂 Mutta sieltä on hyvät näkymät joka puolelle! 😀

Deea tietysti nautiskeli tänäänkin lumesta kuin pieni eläin!

Pojulle lumi aiheuttaa pieniä lumipallerohyökkäyksiä, mutta ei onneksi niin pahoja kuin joillakin muilla koirilla olen nähnyt. Ja mikäs siinä lenkin jälkeen lumipalloja syödessä. 😀 Poju nätisti istui ulko-oven eteen matolle (sisällä siis) ja alkoi nykiä niitä lumipalloja pois. Suloinen!

Kävin töitten jälkeen kangaskaupassa ja löysin tarkoitustani varten aivan täydellistä kangasta… Siitä ompelen jotakin joulupukin toimitettavaksi. Kuvaa voin näyttää sitten kun pukki on pakettinsa jakanut. Huomenna varmaan pitää se ompelukone laittaa surisemaan!

Perjantain kunniaksi taas uusi auto :D

Perjantain kunniaksi taas uusi auto :D

Tästähän tulee ihan tapa, joka perjantai lähdetään ajelemaan johonkin kaupunkiin ja päädytään allerkirjoittamaan auton ostopaperit. 😀 Aijai, eihän meillä pian ole varaa enää ruokaan kun kaikki rahat menee perjantaiautoihin! No, ehkä tää oli toinen ja viimeinen perjantaiauto tällä kertaa. Joo, sovitaan näin.

Tänään jouduttiin heittämään hyvästit mun vanhalle SLK:lleni. Oli kyllä vähän outoa jättää se sinne vieraaseen paikkaan vieraiden ihmisten hoiviin. Mutta kaippa se siellä pärjää. 🙂 Onneksi mulla on toi uudempi samanlainen lohtuna. SLK:n tilalle hankittiin tällanen kaara:

Sehän on Jeep Wrangler. Söpö symppis kaara. 🙂 Oli kiva huristella tuolla kotiin Tuusulasta. Vaikka näkyvyys oli aika ajoin surkea hirmuisen sumun takia. Miksi tollasella pakkasella (alimmillaan -7 astetta) oli sellasta sumua?! Nähtiin tosi iso hirvikin hyvin läheltä. Seisoi vastaantulevien kaistalla ja meni tien yli meiän edestä. Nähtiin se ajoissa ja tyyppi käveli ihan rauhallisesti hengitys hyöryten tien yli, ettei mitään vaaratilannetta tullut. 🙂 Mutta sen jälkeen kyllä kumpikin kytättiin hyvin tarkkaan näkyykö muita otuksia. Nähtiin me vielä yksi – kettu metsän rajassa. 🙂

Sellanen päivä tänään. Seuraavaksi saunaa pesemään ja sitten saunomaan. Jos tämä luissa ja ytimissä oleva palelukin saunassa katoaisi. 🙂

Mun uusi beibe ;)

Mun uusi beibe ;)

Käytiin Turussa aamulla. Ja kotiin tuli tollanen.

Ja mä kun luulin että olen niin vakavassa suhteessa entiseeni, etten halua nuorempaan vaihtaa. Mutta heti kun pääsi syliin istumaan ja viettämään ensimmäisiä yhteisiä hetkiä, olin rakastunut. 🙂 Ei entisessäkään suurempaa valittamista ole, pieni käyntihäiriö vain viileellä ilmalla ja sitten se on aika tuhnu, mutta tää uusi… Kähee kuin mikäkin, pippuria löytyy runsaasti ja se on vaan IHANA! Sisältä aika erilainen (hieno!!!), mutta silti tuttu ja turvallinen. Tuntui heti kotoisalta. 🙂

Vuosimallia 2004, ajettu 66000. Tosi hyvässä kunnossa, ihan unelma! Odotan jo ihan valtavasti kesää, kun saan huristella katto auki tällä uudelle rakkaalla menopelilläni. Tuossa on sellainenkin mukavuus, että niskatuesta tulee kuumaa ilmaa. Vähänkö ihana jos vähän viileemmällä ilmalla ajelee katto auki. Aah!

Me ollaan pohdittu ja pohdittu jo pitkään josko pitäisi tuo 97-mallinen vastaava kaara vaihtaa uudempaan, muttei olla käyty edes mitään katsomassa. Alkuviikosta Ville mulle netistä taas näytti näitä vaihtoehtoja ja eilinen sitten ratkaisi kaiken, kun tuon auton hintaa oli laskettu muutamalla tonnilla eilen. Pieni sattuma! Ville soitti autoliikkeeseen (mulle kertomatta) ja eilen illalla vaan sanoi että mennäänpä huomenna aamulla katsomaan yhtä autoa. Siellä se sitten odotti meitä ”myyty”-lappunsa kanssa ja mä ajattelin jo että joku on sen heti aamulla ehtinyt ostaa. Mutta se olikin vain meitä varten tehty varauslappu. Jes! 🙂

Pakko päästä viikonloppuna vaan ajelemaan jonnekin, mä olen vaan niin rakastunut!

Pao pikkuinen, kovin uninen

Pao pikkuinen, kovin uninen

Vein Paon talviunille. Tai tuossa se pihalla vielä on, mutta menee pian anopin autokatokseen nukkumaan talviuntaan. Tuodaan varmaan Figarokin sinne Paon kaveriksi.

Jouduin käymään kahdesti katsastuskonttorilla, kun en mä ekalla kerralla muistanut ottaa mukaan sitä rekistereröintitodistuksen ilmoitusosaa. Ei se mitään, sainpa ajaa vähän enemmän vielä Paollani. 🙂 Ei sillä kuitenkaan ole enää tullut ajettua kun on niin syksyistä, niin oli ihan hyvä aika laittaa kaveri talviunille. Keväällä sitten taas… Ei tarvi turhaan maksaa ajoneuvoveroa ja vakuutusta varmaankaan puoleen vuoteen.

Tuli silti surullinen olo tällä erää viimeistä kertaa Paolla ajellessa. Ja kasettisoittimelta vielä soi sopivasti yksi lempparibändini – Pseudo Echo, jonka kappaleessa laulettiin ”Don’t you forget, when I’m gone…” Hihi, en unohda Paota, en en en! 🙂

Miiaa höpötyttää :)

Miiaa höpötyttää :)

Joku ihan kauhea höpöttelyinto taas vaihteeksi. Voisi kirjoitella blogiinkin varmaan kymmenen kertaa päivän aikana, mutta jos nyt koittaisi kuitenkin muutamaan kertaan mahduttaa ajatuksensa.

Käytiin kaupassa kakkosaviomieheni autolla. Siinä syy miksi se on KAKKOSaviomies eikä YKKÖS. Ykkönen tykkää nykyään autoista joilla saa ajella mukavasti, hiljaisesti, normaalia ajonopeutta. Kauppareissukaara puolestaan oli hyvin äänekäs, koko ajan vetkuili tien urien mukaan ja siinä ei vaan ole mitään ajomukavuutta. Onhan se käheen näköinen, mutta siihen se sitten jääkin. 😉 Mää en vaan tykkää Skylineistä!

Kauppareissun jälkeen syötiin pientä välipalaa ennen mökillä käymistä. Ville antoi mun avata postin tuoman ison kirjekuoren. Mikä siinä muuten on, että on niin kiva avata toisen tilaamia lähetyksiä ja antaa itse myös toisen avata omat lähetyksensä?! 🙂 Joka tapauksessa Ville oli löytänyt jostain brittikaupasta hyvän kyltin:

Tollasen kun laittaisi tohon etupihalle autotallin ovien väliin vaikkapa… 😀 Kaippa se autotalliin päätyy, tosin vaikkei mun auto ookaan rollssi, saanee se silti autotallin toisen puolen ottaa talvella itelleen.

Mökille mennessä mentiin ostaan bensaa autoon ja oli joku ihme tilanne päällä siinä bensa-aseman lähellä. Kolme poliisiautoa ja yksi ambulanssi. Ja niiden keskellä motissa joku henkilöauto. Luultiin että joku on jäänyt auton alle tai jotain, mutta siellä huoltoasemalla joku kertoi että siellä on auto motitettu ja sitä autoa on tunkillakin nostettu ja jotain… Mentiin siitä ohi sitten kun taas liikkeelle lähdettiin ja siellä tosiaan oli henkilöauto niiden hälytysajoneuvojen keskellä ja auto taisi olla tunkilla vähän nostettu. 😀 Auton sisällä joku ihminen ja ympärillä kolme poliisia. Mikä lie tilanne… Ohi oli kuitenkin kun takaisin mökiltä tultiin. Lehdistä saadaan varmaan lukea mikä kyseessä oli. Tapahtuu täälläkin joskus jotain jännää. 🙂

Mökillä on niin älyttömän syksyistä ja synkkää tähän aikaan vuodesta, mutta oli siellä kivoja valopilkkuja silti. Huomasin että mun alkukesästä istuttamani ruusut voivat oikein mainiosti – toinen taimi on jopa tehnyt nyt ekan nuppunsa! Vähän huono ajoitus, mutta jospa se selviäisi ja näkisin itekin sen kukan… Pitäisi sellasena siniviolettina kukkia, tosi ihana sävy ainakin kuvan perusteella.

Ruusujen kanssa samassa kukkapenkissä on unikkoja, neljä taimea kesällä istutin. Nuppuja yhä aika paljon niissäkin ja kaksi kukkikin! 🙂 Vähän huono kuva, mutta…

Myös dianat kukkivat vielä ihan uskomattoman runsaasti! Vaikka kukkien seassa onkin miljoona neulasta ja lehtiä ja muuta roskaa.

Vielä yksi vaaleanpunainen kukkija. Jokin mehikasvi, joka on lehtensä jo tiputtanut, mutta sinnikkäästi jaksaa silti kukkia pihakeinun käsinojalla. 🙂

Villen uusi rakas

Villen uusi rakas

Niin se ukkokulta vaan löysi uuden rakkaan ja toi sen tänään ekaa kertaa kotiin. Elämä on rankkaa 😀

Vihje:

Rolls Royce vuosimallia 89 valtasi autotallin puolikkaan. 🙂 Se on sisältä samanlainen periaatteessa kuin Bentley. Käytiin jo kauppareissulla tuolla kaaralla. Pitää vielä pestä ja vahata se, mutta tosi siistiltä vaikuttaa ja sisältäkin kuin uusi! Tuo nokkamerkki on kyllä aika käheä, tollasen vois laittaa vaikka Paoonkin (vai Paohonkin, en mä osaa väännellä tollasta sanaa). 😀 Tuo Rolls Royce on Villen unelma ollut hyyyyyvin kauan ja on se varmasti hienoa kun unelmasta tuli totta! Isukkikin varmaan kuola valuen oottaa että pääsee kyttäämään ja koeajamaan tota 😉

Vielä vähän laajempi kuva. Sellainen se on, aika cool! (Vaikka onkin VAIN auto.)

Japanista tuotu auto kuten kaikki muutkin mitä meiän pihaa aina tulee sulostuttamaan. 🙂