Kesäkuun kirjat

Sain kesäkuussa luettua/kuunneltua peräti 6 kirjaa. Luin yhden, kuuntelin viisi. Kuuntelin kirjoja 40 tuntia. Ihan hyvä suoritus siihen nähden, että en muutamaan viikkoon kuunnellut töissä kirjoja, koska uusi reitti vaati keskittymistä.

Luetut kirjat:

  • Juuret Jylhäsalmella – Kirsi Pehkonen 

Kuunnellut kirjat:

  • Taivas on meidän – Luke Allnutt
  • Kenraaliharjoitus – Anna-Leena Härkönen
  • Ei muisteta pahalla – Veera Nieminen
  • Ihan ystävänä sanon ja muita kirjoituksia – Anna-Leena Härkönen
  • Yllätä minut – Sophie Kinsella

Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarjaa suosittelen lämpimästi kaikille maalaisromantiikan ystäville. Tää oli tuon sarjan kolmas kirja ja aivan yhtä ihana kuin kaksi ekaakin. Anna-Leena Härkösen kirjat ovat taattua laatua, niitä on aina kiva lukea. Samoin Sophie Kinsella.

Luke Allnuttin ”Taivas on meidän” oli ihan riipaisevan surullinen kirja. Sen jälkeen oli pakko saada jotain kevyempää kuunneltavaa, kun tuossa mentiin aika syvissä vesissä. Kirjassa siis lapsi kuihtuu pikkuhiljaa kasvainten runtelemana. :(

Veera Niemisen ”Ei muisteta pahalla” oli loistavaa viihdettä. Kirja sai mut kommentoimaan ihan ääneenkin että ”ei noin voi tehdä” ja se myös nauratti hyvin paljon. :D Jos jossain näkyi kesäkuussa hullu itsekseen käkättävä postiauton kuljettaja kuulokkeet korvillaan, se olin mää! :D

Hei kaverit!

Olen ollut taas surkea bloggaaja, kuten huomata voi. Mutta nyt tuli innostus muokata blogin ulkoasu taas uuteen uskoon, sillä tavalla yleensä saan herätettyä uinuvan bloggaus-intoni. Jospa nytkin. Mitä sitten olen tehnyt kaikki nämä päivät kun en ole ”ehtinyt” blogille antamaan aikaa?

No, töitä tietysti osan ajasta. En voi uskoa, että kesäkuussa mun kauppani täyttää jo 10 vuotta! Ihan uskomatonta jotenkin! En kyllä edes muista millaista elämä oli ennen yrittäjäksi ryhtymistä.

Olen myös löytänyt uuden rakkauden – Happy Plannerin. Siis voi että, kyllä voi olla koukuttavaa täyttää ja koristaa isoa ihanaa kalenteria! :) Ja tuo on kuulkaas oikein välineurheilua! Olen ostanut kalenteriini jo isommat renkaat (ne joissa sivut on kiinni), koska kalenterista tuli ylimuhkea heti alkuunsa. Sitten pitää olla tuohon kalenteriin sopiva rei’ittäjä, jotta voi sinne väliin sitten lisäillä kaikkea. Ja tarroja, siis planner-tarroja, toki tavistarrojakin käytän, mutta pitää olla myös niitä spesiaaleja. Itse kalenterin tilasin Amerikasta asti, kun sillä hetkellä Suomessa ei ollut tarjolla juuri sitä kalenteria, johon olin iskenyt silmäni. Netistä pitää myös etsiä jatkuvasti inspiraarioita kalenterin koristeluun ja kaikkeen, aikaa tuo harrastus siis vie. :D

Tein kalenterin alkuperäisistä renkaista tarrakirjan renkaat. Pitäähän kalenteritarrat olla tarrakirjan muodossa. ;)
Tein kalenterin alkuperäisistä renkaista tarrakirjan renkaat. Pitäähän kalenteritarrat olla tarrakirjan muodossa. ;)
Tässä HÄN on.
Tässä HÄN on.
Tässä viime viikon aukeamaa.
Tässä viime viikon aukeamaa.

Kyhään kalenteristani päiväkirjamaista sepustusta arjestamme. Tuo alkaa varsinaisesti vasta heinäkuussa, ja päättyy vasta puolentoista vuoden päästä, mutta hommasin siihen lisäkuukausia jotta sain aloittaa jo toukokuusta. On kyllä ihanaa olla näin innoissaan jostain harrastuksesta! :) Ja tottahan toki Facebookistakin löytyy ryhmiä meille hurahtaneille:

Juu, oon mää muutakin tehnyt ettei mene pelkäksi kalenterin kanssa puuhasteluksi elämä. :) Puutarhahommia! Ollaan siirretty ulos lähes kaikki kasvit sisältä, niin huonekasvit kuin ne siemenestä kasvatetut taimet. Siementaimista melkein kaikki säilyi hengissä, wuhuu! Siihen vaikutti varmasti myös paljon se taimien sijainti keittiössä, kun niiden kastelua ei voinut unohtaa. Heti katsoivat syyttävästi, jos jäi kastelupäivä väliin. :D Sen näkee sitten miten ulkona kasvavat, tuleeko satoa ja tuleeko kukkia… Ollaan myös vanhasta kodista siirretty jotain pieniä kasveja tänne. Raparperia juuri tänään kaivoin yhden mättään ja särkynyttä sydäntä kolme pikkutaimea. Niin ja oma piha on tuonut vaikka mitä yllätyksiä kevään mittaan! Ekana ne sinivuokot, sitten tuli lemmikkiä ja metsämansikkaa ja löytyi omenapuu! Ja unikko alkaa pian kukkia. Nyt on alkanut kukkia ”jättivalkovuokot” (sellasia valkovuokon näköisiä mutta tosi isoja) ja kielot. Kukkamaasta on esiin puskenut useampi mätäs jotain… nyt en muista lainkaan millä nimellä sitä olen sanonut, mutta sellasta lehtikasvia joka ei ehkä kuki. :D

Myös keittiötä ollaan järjestelty uudelleen ja muutenkin järjestelty kamoja, joita kyllä riittää. Pitää vain karsia omiakin romuja vielä lisää, kun en saa niitä millään mahtumaan järkevästi mihinkään. Oon kyllä kiitettävästi saanutkin jo karsittua omia juttujani, mutta toinen karsintakierros pitää tehdä… ja ehkä kolmaskin vielä. Ei lopu sitten myyminen kirppikselläkään ihan heti, kun jossain vaiheessa taas siihenkin puuhaan ryhdytään. Ja toki roskiinkin on mennyt sellasta roinaa, joka on vaan roikkunut vuodesta toiseen mukana, mutta millä ei ole mitään käyttö- tai muuta arvoa. Se muutossa on kyllä hyvä puoli, kun on pakko katsoa sillä silmällä kaikkea, että mitä oikeesti aikoo käyttää joskus ja mitä ei.

Ollaan harrastettu paljon myös Paon kanssa ilta-ajeluja. On ajeltu ympäriinsä lähiseuduilla ja kerätty listaan lisää paikkoja joissa halutaan käydä. Juuri perjantaina tehtiin retki Pyhäjoelle ja Sydänmaahan Säkylään, kun tuo Sydänmaa nyt vaan oli to see -listalla pitkästä aikaa. :D Eihän siellä mitään ole, mutta oli kiva ajella! Nähtiin myös Pyhäjoella Museomyllyn tienviitta, siellä pitää käydä joku kerta. Kiva omenatarhakin siellä Pyhäjoella näkyi Hevoshaantiellä. Ja hieno autio maatilapaikka. Pitää kyllä tehdä sinne päin uusi reissu, kun noi kaikki pitäisi saada kameran läpikin nähdä. Yksi ilta ajeltiin Koskeljärven ympäri ja sillä reissulla nähtiin paljon eläimiä – yksi nuori hirvi, noin kymmenen peuraa ja toiset kymmenen jänistä. Ja tietty lintuja. Ensiviikoksi on suunniteltu retkeä Kiviniityn kotieläinpuistoon, jossa ollaan muutamana vuotena käyty. Siitä tulee ylläri Lumi-Kukalle! :) Tulevana torstaina puolestaan mennään tutustumaan eskariin tuon meiän harvahampaan kanssa (eka maitohammas irtosi vihdoin tällä viikolla!).

Kirjat, niitä ei pidä unohtaa. Olen lukenut nyt reilun viikon verran tosi paljon taas. Pääsin eroon kirjaston e-kirjojen koukusta ja olen lukenut paperikirjoja. Viimeisin oli Hilary Boydin ”Täydellinen avioliitto” – oih se oli hyvä! Suosittelen! Nyt on luettavana Liane Moriatyn ”Nainen joka unohti”. Kuin saman kirjailijan ”Hyvä aviomies” -kirjan joskus puolitoista vuotta sitten. Vaikka e-kirjat on käteviä kun niitä voi lukea puhelimella missä ja milloin vain, niin ei mikään kyllä oikeaa kirjaa voita! Voi sitäkin raahata mukanaan ja lukea aina kun tulee sopiva väli. :)

Juu, mutta nyt lopettelen löpinäni ja koitan palata asiaan ennen juhannusta. :D Siinä hyvä tavoite! Joten näkemisiin kaverit!

Kukkuluuruu!

Bongasin iltalenkillä taivaalla möllöttäneen kuun, pitkästä aikaa! Kotiin palatessa ulkoilutin sitten vielä hetken kameraa omalla pihalla. Sen verran laiska kuubongari olen, että en kyllä jaksa ruhoani rahdata pois omalta pihalta kuuta ihmetellessä. Jollei se omalle pihalle näy, niin olkoon näkymättä. :) Onneksi se kuitenkin välillä viihtyy seuranamme!

Siellä se taas olla möllötti.
Siellä se taas olla möllötti.
Tästä kuvasta tuli mustavalkosävyinen jostain syystä.
Tästä kuvasta tuli mustavalkosävyinen jostain syystä.
En tajua mistä tää kuva sai valoisuutensa, mutta kuusta kai. Kun pimeää ulkona todellakin oli. :)
En tajua mistä tää kuva sai valoisuutensa, mutta kuusta kai. Kun pimeää ulkona todellakin oli. :)

Tää viikko alkoi ihmeen ahkerissa merkeissä, vaikka heräsin jo heti viiden jälkeen. Lapsi mönki meiän sänkyyn silloin ja vei sitten jostain syystä mun yöuneni. Sängyssä hengailin kyllä puoli kasiin asti puhelimen viihdyttämänä. Pelasin Township-peliä (johon olen ehkä hiukan koukussa…!) ja seikkailin netissä. Sitten tuli nälkä ja päätin leipoa meille aamupalaksi teeleipää. Oioi, se olikin hyvää uunituoreena! Ja loppupäivä menikin sitten kauppani tilauksia pakkaillessa. Iso postiauto toi aamulla mulle pakkausteippilähetyksen ihan ovelle asti, olipas hyvää palvelua pakkausteippi.fi-kaupalla! :) Ja ei tosiaan postilakolla ollut tuohon vaikutusta, kun tein tilauksen perjantaina yhden jälkeen ja heti tänä aamuna paketti sitten saapui. :) Nyt saa taas teippailla varmaan parin vuoden ajan postilähetyksiä.

Äsken käytiin saunassa ja nymmää meen syömään iltapalaksi sitä teeleipää! Ja sitten pitäisi ennen nukkumaanmenoa vielä päättää mitä kirjaa seuraavaksi alkaisin lukea… Ahmaisin viikonlopun aikana Leena Leskisen ”Parasta ennen”, joka oli hyvä mutta tavallaan silti ahdistava, siis se miten solmuun voi elämä mennä. Vaikka fiktiotahan se vain oli, mutta varmaan jollekin hyvinkin paljolti todellisuutta. Sitä ennen luin toisen ”ahdistuskirjan”, joka piti tiukasti otteessaan – Laura Lehtolan ”Pelkääjän paikalla”. Siinä puolestaan päähenkilön vaimo kuolee syöpään. Ihanan positiivista luettavaa…! No mutta kirjat on vain kirjoja. :) Ehkäpä mulla on jotain positiivistakin luettavaa odottamassa kirjastonkirjakasassa. Kirjapinossa on myös Weir Andyn ”Yksin Marsissa”, joka ei ehkä ole sopiva kirja tähän väliin. Jospa luen välipalaksi jonkun toisen kirjan, sitten vasta lähden seikkailemaan Marsiin. :)

Alkuviikon puuhasteluja

Blogi-innostus se vain jatkuu, jes! Kuten myös askarteluinnostus. Eilen hain postista Finnstamperin paketin, jossa oli niitä korttipohjia ja kaksipuolista teippiä, niin pääsin eilen taas jatkamaan kortteilua. Olen myös kirjekuoria väsäillyt. Askartelut on vielä kuvaamatta, mutta otan niistä kuvia ja laitan sitten niitäkin tänne.

Tiistaina käytiin lapsen muskarin aikana sivukirjastossa viettämässä aikaa. Se on ihanan pieni kirjasto, mutta kirjavalikoima on pienuudesta huolimatta vaarallisen laadukas ja koukuttava. Otin tällä kertaa oman lainakirjan mukaani, niin vältyin lainaamasta taas uusia kirjoja. Siis kun mulla on nytkin tuossa muutama kirja odottamassa lukemisvuoroaan. Ja eilen sain ihanan uutuuden käsiini pääkirjastosta – Catharina Ingelman-Sundbergin kirjan ”Ryöstön hetki kullan kallis”. Luin tuon Keinutuolikopla-sarjan ekan kirjan aika tarkalleen vuosi sitten ja se oli aivan loistava. Niin on tuo uusikin kirja, suosittelen!

Luin tätä kirjaa kirjastossa, aivan loistava! Suosittelen!
Luin tätä kirjaa kirjastossa, aivan loistava! Suosittelen!

IMG_8717 IMG_8719

Lainasin myös tällaisen uutuuskirjan lapsen nukutuskirjaksi. Pitäisi tainnuttaa kuuntelijansa tehokkaasti. Ekana iltana lapsi kyllä nukahti nopeasti kun satu oli päättynyt, mutta odotan josko joku ilta nukahtaisi jo ennen kuin tarina loppuu. :)
Lainasin myös tällaisen uutuuskirjan lapsen nukutuskirjaksi. Pitäisi tainnuttaa kuuntelijansa tehokkaasti. Ekana iltana lapsi kyllä nukahti nopeasti kun satu oli päättynyt, mutta odotan josko joku ilta nukahtaisi jo ennen kuin tarina loppuu. :)

Eilen käytiin taas kameran kanssa päivälenkillä, kun oli mukavan lämmintä ja aurinkoista. Ja kuvasaalis on tässä:

Puukiipijä oli sairaan nopea ja koko ajan puiden väärällä puolella. Mutta on tuossa yksi kuva siitä. Jos siis löydätte kuvasta linnun :D
Puukiipijä oli sairaan nopea ja koko ajan puiden väärällä puolella. Mutta on tuossa yksi kuva siitä. Jos siis löydätte kuvasta linnun :D
Päiväkuu. :)
Päiväkuu. :)
Neitoperhonen otti aurinkoa yhden talon katolla. Siis marraskuun neljäs päivä...!
Neitoperhonen otti aurinkoa yhden talon katolla. Siis marraskuun neljäs päivä…!

DSCN0150 DSCN0163 DSCN0169

Tänään puolestaan posti toi huomenna ilmestyvät postimerkit. Tilasin nämä viime viikolla, kun ei ne uudet postimerkit enää nykyään tule ajoissa postimerkkien kestotilaajille. Hyvä jos joskus parin viikon päästä ilmestymisestä tulevat. Ja joskus ennen ne tuli sillon ilmestymispäivänä. :(

Noi oikeassa reunassa oleva vihannesmerkit on mun suosikkeja!
Noi oikeassa reunassa oleva vihannesmerkit on mun suosikkeja!

Vuoden viimeinen

Emmää nyt keksi mitään ihmeellistä sanottavaa tästä vuoden viimeisestä päivästä, mutta kirjoitetaan nyt jotain. Tulee varmaan melkein ennätys – jo seitsemän päivää bloggailua putkeen. :D Wuhuu! Mutta tänään on tehty töitä, laiskoteltu sohvalla, odoteltu milloin alkaa paukkua (onneksi vasta kello 17 ettei koko päivää ole paukkunut) ja puolen yön aikaan pitää mennä ihmettelemään ulos raketteja. Ja on meillä sädetikkuja, kuten viime vuonnakin. :) Ne on ihan sopivia lapsi/koiraperheen ”ilotulitteita”. :) Deea on siitä kello viidestä asti suunnilleen hengaillut tv-pöydän takana, voi pientä pelokasta koiraa. Ollaan sille kyllä annettu sellasia rauhoittavia pillereitä muutaman päivän ajan, ja musta tuntuu ettei tuo pelko ole nyt niin paniikinomaista kuin ennen on ollut. Ikinä ennen ei olla tajuttu aloittaa niitä pillereitä muutamaa päivää ennen tätä paukepäivää. Toki voi olla että se paniikki tuosta vielä yltyy, mutta toivotaan parasta.

Ensivuodeksi en tee mitään lupauksia, mutta asetan taas tavoitteet lukemiselle ja elokuvien katselulle. Kahtena vuonna elokuvatavoite on ollut yksi per viikko eli 52 elokuvaa vuodessa. Se tavoite olkoon tulevallekin vuodelle. Ja kirjoissa tavoitteena on ollut kirja per kuukausi eli 12 vuodessa. Tänä vuonna luin 51 kirjaa, niin pistetään sitten ensivuodelle tavoitteeksi 52 kirjaa. :) Jännästi tuo lukeminen lähti käsistä vuoden puolivälissä, kun kesäkuun loppuun mennessä olin lukenut peräti 9 kirjaa. Ja heinä-joulukuun aikana sitten 42 kirjaa. Hihii, ihanaa kun lukemiselle on löytynyt taas aikaa ja hirmuisesti intoakin! :) Samaa intoa toivon tulevalle vuodellekin.

Hymyrikasta vuotta 2015!