Sateisen marraskuisen torstain kuulumisia

En ole taas ihan liian pitkään aikaan saanut tänne mitään kirjoitettua. Työt kai imee kaiken energian ja ajan. Nyt tuon postilakon myötä onkin ollut päivissä aikaa vaikka muille jaettavaksi. Lakko kun vaikuttaa molempiin töihini aika isosti. Olen muutamia verkkokauppatilauksia laittanut Matkahuollon kautta maailmalle, mutta harvempi tarvitsee postikortteja aikana, jolloin ei kortteja voi edes lähettää. En jotenkin osannut edes ajatella, miten outoa on, kun ei ole juurikaan mitään sellasta pakollista työtekemistä. Vaikka kai tylsyys tekee välillä hyvääkin.

Viikonloppuna saatiin tehtyä operaatio keittiön räjäytys. Eli siis toisinsanoen ekana vaihdettiin vähän huonekalujen paikkoja ja sen jälkeen tyhjennettiin yksi kaappi kokonaan ja toinen osittain. Kaapissa käyttämättömänä seisseitä kamoja pakattiin laatikoihin ja kannettiin vintille säilytykseen kaapista tilaa viemästä. Ja saatiin kaapit taas paremmin järjestykseen. Voisi muitakin keittiön kaappeja jossain vaiheessa käydä läpi ja järjestellä uudelleen, mutta pääasia että saatiin tuo isoin projekti tehtyä, siitä on hyvä sitten jatkaa eteenpäin. :)

Tiistaina olin elämäni ekassa lakkovahtivuorossa. Se oli ihan mielenkiintoista. Kirjoittaa muistiinpanoja tulijoista ja menijöistä ja heidän puuhistaan. Seuraava vahtivuoro on huomenna ja ensiviikolla sitten lisää, jos tuota lakkoa ei saada loppumaan loppuviikon aikana. Mitä kauemmin lakko kestää, sitä isompi urakka on edessä… Että senkin puolesta toivon, että saataisiin posti taas kulkemaan. Toivon sitä myös kauppani puolesta ja jotta saisin itsekin taas lähetellä kirjeitä ja kortteja maailmalle. Kirjeitä olen kirjoitellut lakosta huolimatta, lähetän ne sitten kun posti taas kulkee. En mitenkään jaksa uskoa mihinkään neljän viikon lakkoon. Se olisi joulun alla ja Black Fridayn aikaan aika rajua… Vielä en tiedä millä reitillä olen Black Fridayn jälkeisellä viikolla, mutta on vain 33 prosentin mahdollisuus päätyä reitille, joka ei vie kauppaposteihin niitä 16-paketteja, jotka asiakkaat itse noutavat postista… Viime vuonna oli ihan järkyttävää se pakettien määrä, tuskin se tänävuonnakaan paljon vähempää on.

Vettä on nyt tullut nyt jo pian kaksi vuorokautta putkeen. Jos tuo kaikki olisi tullut lumena, sitä valkoista tavaraa olisi jo aika paksu kerros. Toisaalta kyllä ihan hyvä ettei lunta vielä ole. Kun en vieläkään voi sanoa että rakastaisin talviautoilua. Viime viikon torstaikohan se oli, kun oli lunta maassa vuorokauden ajan ja oli jo liukasta pikkuteillä. Ei tullut ikävä talviajoa. :D

Ei kai tänne sen kummempaa kuulu. Eläimet voivat hyvin, kasvit kasvavat ja ihmisillekin kuuluu hyvää. Joulu lähestyy ja lahja-asiat ovat omalta kohdaltani ihan vaiheessa. Ei ole taas mitään hajua mistään lahjoista, mutta viimehetken paniikki sitten taas ehkä auttaa. :D Joulukortteja askartelin ystäväni Pian luona, vaikka en sitten edes tiedä saako posti joulukortteja tänä vuonna kuljetettua ajallaan ihmisille. Mutta katsotaan, ehkä olemme muutaman päivän päästä jo viisaampia tuon postinkulun suhteen…

Heihei, lisää kuulumisia taas joskus…!

Lintuja ja vähän muutakin

Sain nyt vihdoin siirrettyä ne lauantaiset valokuvat kamerasta tietokoneelle. Ja olihan siellä onnistuneita otuksia, niin sain nyt taas syyn näpytellä vähän tekstiä tänne blogiini. Vaikka kai tästä arjestakin saisi tekstiä aikaan, kun vaan tarttuisi näppäimistöön. Nyt kun mulla on ollut vapaata osa-aikatyöstä, olen tehnyt asioita mitä ei ole voinut tehdä jos on tarvinnut herätä aamulla kello viisi. Ollaan käyty yöajeluilla sillai että ollaan joskus 11 aikaan vasta hypätty autoon. Ja ollaan nähty noilla reissuilla paljon peuroja, rusakkoja, kettu ja eilen jopa mäyrä! Mäyrä on mulle sellainen mystinen otus, jonka olemassaolon kyllä tiedän, mutta jota en ole varmaan koskaan ennen luonnossa nähnyt. Hauskan näköinen tyyppi kipitti eilen tien yli, kun oltiin palaamassa yöretkeltämme kotiin päin. :) Käytiin eilen myös onkimassa ja kaikki kolme saatiin kaloja! Särkeä, ahventa, lahnaa ja pasuria. Käytiin eilen myös ostamassa mansikoita pakastusta varten. 5 kilon laatikko maksoi marjatilalla 45€. Tänään kun käytiin Säkylän torilla, mansikat olivat siellä 40-45€ se 5 kilon laatikko. Ja tuo suoraan tilalta ostettu laatikko oli niin hyvälaatuista marjaa, ettei ole ennen meillä niin hyviä marjoja ollutkaan. :) Oltiin ajoissa liikkeellä (yleensä odotetaan liian kauan ennen kuin marjoja mennään ostamaan) ja suoraan tilalta ostettuna niitä ei ole autossa rahdattu paikasta toiseen kilometrikaupalla. Kyllä oli hyviä mansikoita kun eilen niitä myös syötiin sulatetun suklaan ja kermavaahdon kera, nam! :P

Mutta niihin valokuviin! Nää on siis sieltä Turun kasvitieteellisestä puutarhasta.

Luulin että tää rastas oli kuollut, mutta se otti vaan aurinkoa! :D

Tämä rastas kuvattiin kesken peseytymysrituaalien.

Ja tämä tyyppi oli kadottanut vartalonsa jonnekin…

Telkkävauva!

Äiti ja pennut <3

Ihana lumpeenkukka!

Opettelin vähän korentoja, kun niitäkin siellä näkyi. Tämä hentoinen kaveri oli tytönkorento.

Tämänkin värinen lumpeenkukka on ihana!

Tämä kaveri on hukankorento, joka lopulta suostui sen verran pysähtymään että siitä sai kuvan.

Telkänpoikaset ottamassa aurinkoa. :)

Saatiin se Ikean värikäs mattokin laitettua tuonne kuistille sillon alkuviikosta. Vielä kun tulisi sopivia kelejä että saisi ulkona istuskella pöydän ääressä vaikka aamupalalla… Mutta ihanaa kyllä kun välillä sataakin tällai oikein kunnolla! Tekee luonnolle hyvää!

Ihana matto, tykkään oranssista ja turkoosista!

Ainiin! Me käytiin alkuviikosta Lapissa Kivikylän tehtaanmyymälässä ja ostettiin juhannuskinkku(rulla)! Tänään paistettiin kinkku ja huomenna saadaan syödä juhannuskinkkua! Jee! :P Jostain sain idean että juhannuksena olisi kiva syödä kinkkua ja idea sitten jäi päähän muhimaan ja kun nuo muutkin tyypit innostui asiasta, niin pitihän meiän sitten kinkku metsästää! Hauskaa toteuttaa tällaisia juttuja! :D

Sunnuntain pihahommia

Jo toinen kirjoitus tälle päivälle – nyt on maailmankirjat sekaisin! ;) Mutta mulla on ollut ikävä tätä hommaa, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Olen aina liian kiireinen tai väsynyt. Kaksi työtä vie mehut aika tehokkaasti. Että sinäänsä ei haittaa jos nyt tulee vähän lomaa toisesta työstä, mutta eihän se taloudelle tee hyvää. Pitää siis lotota ahkerasti :D

Mutta päivän puuhasteluihin palatakseni. Istutettiin kukkia muutama ihan kukkamaahan, kokeillaan josko siinä jokin pysyisi elossa. On siis tosi kuuma ja kuiva paikka, mutta jospa ne selviäisivät kun kastelee vaan ahkerasti niitä. Meiän pihan kukkamaat on tyhmiä, maa on niin kaltevaa ja kivistä, että jotain pitäisi kehitellä jotta niistä saisi kivat.

Tässä kukat muratteja lukuunottamatta odottamassa uusia sijoituskohteitaan.

Meillä on tällainen kukkateline, jossa on ollut erilaisia virityksiä vuosien varrella. Ostettiin talvella Ikeasta tähän peltiruukut ja nyt tää teline pääsi ulos ja värikkäitä asukkaita ruukkuihinsa.

Tässä ruukussa oli omenapuu, mutta omenapuu taisi kuolla viime talven aikana. Nyt ruukussa on edes jotain eloa. :)

Tilasin joskus Kiinasta tällaisen huopakankaisen kukkien seinäasian, jolle Ville nyt keksi paikan yksi päivä ja tähänkin pääsi kukkia. Kokeillaan josko viihtyisivät tuossa varaston seinässä.

Tässä kasvaa meiän maissit kasvusäkissä. Nää on viikon verran meillä nyt asuneet ja toistaiseksi ainakin kasvavat hyvin. Ne on jo korkeampia kuin tuo meiän kasvihuone :D

Kurkistus kasvihuoneeseen. Täällä ei vielä valtaisaa kasvua ole, mutta tuossa vasemmalla kasvaa kasvusäkeissä vesimelonia, keskellä säkkejä on paprikoita ja oikealla on kurkkua ja tomaattia. Pari isoa tomaatin raakiletta jo löytyykin, ehkä ne ehtii ennen talvea kypsyä…

Puutarhahommien välissä käväistiin vanhempieni luona. Mummuni oli kaatunut ja joutunut sairaalaan. :( Joten mummun Jokke-koira tuli sitten hoitoon sairaalareissun ajaksi mun vanhempieni luokse. Toivottavasti mummu pääsisi pian taas kotiin, sairaalassa ei ole kiva makailla. Käytiin viemässä Jokelle lainaksi Deean vanha kaulapanta, kun koiran mukana tuli sen verran löysä panta, että kaveri pääsi siitä vapaaksi.

Jokke jätti hajuterveisiä jalkoihini ja Papu kiitti terveisistä haistelemalla pitkän aikaa mun jalkojani, kun palattiin kotiin. :D

Päätin tarttua sutiin ja öljysin nämä pihakalusteet. Viimekerrasta oli jo vähän vissiin aikaa….. Oli meinaan niin kuluneen näköiset nuo vehkeet, mutta me nyt ollaan vähän laiskoja ja siksi toi homma tulee tehtyä turhan harvoin… Mutta hyvä jos edes joskus! :) Tossa on kiva istuskella kuumanakin päivänä, kun tuohon ei paista aurinko kun talo toimii hyvänä aurinkosuojana. Jatkossa tuossa on vielä kivempi istuskella, kun kalusteet on kokeneet nuorennusprojektin, taustalla on tuo ihana kukkasermi ja tuohon maahan tulee vielä harjauksen jälkeen Ikeasta löytynyt muovimatto. Värikäs sellainen, kuinkas muutenkaan. :D Näytän taas kuvaa, kunhan saadaan huomenna siistittyä ja matotettua tuo oleskelualue.

Kyllä tuli erinäköiset pihakalusteista!

Me myös pelastettiin tänään talitiaisen poikasen henki! Pieni oli tippunut meiän pihalampeen eikä päässyt omin avuin sieltä pois. Lumi-Kukka huomasi onneksi räpiköivän vauvan ja haki meiät apuun. Siirrettiin poikanen aurinkoiseen paikkaan kuivumaan ja muutaman tunnin päästä nähtiin kun se nousi lentoon ja lensi puuhun. :) Onneksi löydettiin lintu ajoissa, se oli niin puhki räpiköimisen jälkeen että ei se kovin kauaa olisi varmaan enää omin voimin jaksanut. Lampi oli päässyt turhan tyhjäksi ja muuttunut ansaksi linnulle, nyt se on taas täynnä vettä ja laitettiin siihen myös silta jota pitkin pääsee turvaan jos sinne sattuu tipahtamaan. Lampi on pieni, mutta pienelle linnulle iso.

Tavallista kivempi tiistai

Meillä oli kaksi tehokasta siivouspäivää, tai päivän puolikasta. Mut saa innostumaan isommasta siivousurakasta vain tieto siitä, että meille saattaa olla tulossa vieraita. Ärsyttää toki muutenkin jos on lapsen roinaa siellä ja täällä, mutta jotenkin niiden kanssa sitten vain elää kun ei ole sellasta motivaatiota tehdä niille tavarakasoille jotain, kun ne kuitenkin pian ilmestyvät taas siihen mistä ne on siivottu. Eilen sitten oikein tehosiivottiin keittiö ja koko talon pituinen eteinen. Imuri sai täytettä mahaansa ja ihan jopa mattoja piiskasin tuolla pihalla. Laiska ihminen kun olen, niin pitää ihan mainita kun jotain tollasta mattojen kuritusta tapahtuu. :D Ja tänään sitten jatkui työhuoneen ja olohuoneen siivous lähinnä lelujen raivauksella. Saattoi mulle ehkä tässä työhuoneessakin olla jotain omiakin romuja vähän ajelehtimassa väärissä paikoissa. ;)

Yhden jälkeen kaappasin bussipysäkiltä Vanessa-ystäväni Paon kyytiin ja tultiin eka meille = syy siivousmotivaatioon. Ollaan vasta vuoden verran tunnettu, mutta tuntuu että oltaisiin jo kauemminkin yhteyttä pidetty. Ihan huippua löytää elämään ihminen, jonka kanssa on paljon yhteistä! Mentiin sitten käymään kahvilassa, jossa tosin oli mun tuurilla just silloin käynnissä yksityistilaisuus… mutta saatiin me silti kahvia ja colaa. Hyvää palvelua, kun tavallaan kahvila ei ollut edes auki. Ja sitten vielä Paon nokka kohti Kokemäkeä, josta huomenna vielä haen Vanessan takaisin tänne ja heitän bussipysäkille. Tai haetaan ja heitetään, kun pikkulikka varmaan haluaa taas mukaan.

Kun palattiin Lumi-Kukan kanssa kotiin, postilaatikossa odotti postikortti. Kivaa, en ole aikoihin postikortteja itekään juurikaan lähetellyt, niin ei ole postikortteja omasta postilaatikostakaan löytynyt. Jospa kortti-into taas löytyisi, kun postikortit on niin kivoja yllätyksiä!

Illalla me suunnattiin taas ilta-ajelulle, kun sadepäivän jälkeen illalla paisteli aurinkokin. Köyliön vankilan lähellä oli pakko pysäyttää auto ja napata kuva koiranputki/koivukujasta. :) Koiranputket on niin nättejä! Ja lupiinit, joiden valokuvaus olkoon seuraavan ilta-ajelun to do -listalla! :D Odotan myös maitohorsmien kukintaa, nekin on ihan tosi nättejä ilta-auringon valossa varsinkin.

Hiihtoloman alku ja talven paluu

Eskarilapsen hiihtolomaviikko alkoi ja talvi palasi maailmaan. Sunnuntaina oli vielä ihan vesikeli, melkein lumetonta ja liukkauskin oli pois, mutta kun hiihtoloma alkoi, alkoi taas sadella lunta. Me startattiin maanantaiaamuna heti kasin aikaan anopin auto (koska oma talvikykyinen auto on yhä rikki) ja lähdettiin ajamaan kohti Poria ja ystävääni Piaa. Oli ihan outoa mennä jo toista kertaa Poriin viikon sisällä, mutta en todellakaan valita kun ollaan niin vähän nähty Pian kanssa, että jokainen yhteinen hetki on suuresti odotettu. :) Vietin siis ystävänpäivän viime viikolla ystäväni kanssa askarrellen.

Tykkään tästä mun kasvien hallitsemasta ikkunanäkymästäni!

Porin reissun jälkeen aloin pakkailla tilauksia ja jossain vaiheessa lapsi halusi päästä mummilaan. Kun oltiin viety lapsi ja oli ulkokamppeet valmiiksi päällä, lähdettiin siitä sitten vielä koiran kanssa nautiskelemaan lumesta, jota oli satanut ihmeen paljon jo. Koko talvi on ollut hyvin vähäluminen, monta kertaa on tullut pieni määrä lunta muttei kertaakaan ole satanut isompaa määrää. Ja voi miten Deea nauttikin lumesta! Kuin pieni lapsi se paineli menemään ja möyri ihan kunnolla lumessa. :) Kun on kivaa puuhaa, ei tosiaan ikä paina meiän mummokoiraamme.

En tietty ottanut kameraa tuonne lenkille mukaan kun ajattelin että sataa niin paljon lunta ettei viitsi kameraa kastella, niin johan sillä reissulla sitten joella näkyi ystävämme koskikara eikä sitä luntakaan niin paljon tullut, että hyvin olisi voinut kamerankin ottaa mukaan… Mutta kuvasin sitten vain puhelimella vähän maisemia ja mummokoiraa. :)

Tuolla se koskikara hengaili ja hyppeli veteen.

Deea odotteli joko tästä sillalta pääsisi pois :) Lumen alla oli jäätä, joka rätisi ja koira ei oikein tykännyt sillalla kävellä.

Kauttuan Klubi ja kellotorni. Nuo vanhanaikaiset aurauskepit on söpöjä :)

Kyllä näissä maisemissa vaan kelpaa lenkkeillä! Ja vaikken enää haluaisi lunta, on se silti nättiä.

Mummo nauttii lumesta. Tuo puku ei ole mikään muotijuttu (hih) vaan suojaa mahassa olevaa paranevaa vammaa raapimiselta ja nuolemiselta.

Illalla kun väsättiin jauhelihakeittoa, ulkona näytti tosi siniseltä ja piti mennä kuistilta nappaamaan kuva. Sininen hetki on kyllä kaunis hetki!

Tokmannin mainoslehtinen sai mut käymään postireissulla heiän putiikissaan, kun mulla ei ole vielä ollut yhtään esikkoa tän kevättalven aikana. Nyt sitten on neljin kappalein kun moisen kukkaparven sai vitosella. Ja vielä kun saisi tehtyä tilaa niille tähän mun pöydälleni… Viime viikolla pöydälleni muutti vanhemmiltani saatu saintpaulia ja ukkelilta saatu maljakollinen tulppaaneita, mutta ehkä nuo tulppaanit voisi päästää jo eläkkeelle ja niiden tilalle saisi aseteltua esikoita. Kun ei tässä mun pöydällä vielä olekaan tarpeeksi kasveja… :D

Ihanaa väriloistoa! (Kunnes heittävät henkensä…) Vasemman alakulman keltainen kukka on jännän värinen, en muista että tollasta mulla olis ennen ollutkaan.

Ainiin, on mulla yksi askartelukin vielä esiteltävänä. Tein kollaasikortin, jos tuota voi kollaasiksi sanoa?! Kyllä kai. Mutta piti tehdä vastaanottajan toiveiden mukainen kortti ja siitä tuli sitten tällainen:

Musta tästä tuli kiva ja uskoisin että pysyy ehjänä perille asti kun päällystin tuon taas sillä mun glitterimönjälläni. :)