Ilta-ajelulla ja pelihöpinää

Eilen illalla taas hypättiin Paon kyytiin ja lähdettiin ajelemaan. Päätin että nyt otetaan kaikenlaisia valokuviakin reissun varrelta, jotta saadaan kuvamateriaalia blogiin. Ja näin tehtiin! Päädyttiin aika pitkälle lenkille, mutta mikäs siinä kun oli tankki täynnä bensaa ja moottorin lämmötkin pysyi kurissa. 🙂

DSCN1412

Taas lähdetään reissuun! Deea kyllä tykkää autoilusta, tai ei ainakaan vihaa sitä niin kuin joskus pienenä. 🙂

DSCN1416

Melko kaunis taivas Uusikaupunki-Harjavalta tiellä.

DSCN1419

Mentiin tän rakennuksen ohi, olen sen monesti tuosta pikatieltä nähnyt ja nyt sitten mentiin ihan sen vierestä pikkutietä pitkin.

DSCN1420

Ton edellisen kuvan rakennuksen kulmilla oli komia kyltti!

DSCN1426

Pellot on kauniita! Kyttäilen aina eri vilja- ja kasvilajeja pelloista.

DSCN1432

Kauraa, vaan ei vielä valmista kauraa. 😀

DSCN1438

Söpö elämää nähnyt maatilarakennus. Lumi-Kukan mielestä tää oli kamalan ruma. 😀

DSCN1441

Hänkin on vähän nähnyt elämää ja kokenut kovia.

DSCN1444

Tuon äskeisen ladon sisältä kurkisti traktorivanhuskin.

DSCN1448

Maissipelto! En ole ikinä ennen varmaan omin silmin tuollaista nähnyt, en Suomessa ainakaan.

DSCN1449

Tässä rakennuksessa näen silmät ja suun, siksi se on sympaattinen.

DSCN1450

Hänenkin selkänsä on vähän notkahtanut aikojen saatossa.

DSCN1452

Kuinka söpö vanha pihapiiri! Ihana tuo vino antenni talon katolla.

DSCN1454

Emme jääneet junan alle tätä kuvatessa 😀

DSCN1455

Monikätinen peltihäiskä!

DSCN1460

Ihana autiotalo!

DSCN1461

Kyllä oli hieno paikannimi, ehkä pitäisi joskus käydä Suolistossa.

Tuon autoretken jälkeen oli kyllä ihan väsynyt olo, on se autossa istuminenkin rankkaa puuhaa! Jaksettiin silti vähän aikaa vielä pelailla Lumi-Kukan kanssa Wii U:lla Super Mario 3D Worldia, jossa tänään päästiin vihdoin viimeiseen linnaan! Se viimeinen linna on kyllä aika rajun oloinen paikka. 😀 Ihan mahtavaa kyllä miten paljon Lumi-Kukka on pelaajana kehittynyt ihan tässä kevään-kesän aikana! Siksi me toi Wii U:kin hankittiin, kun ollaan koko perhe innostuttu kovasti pelaamisesta. Wiille ei tuntunut järkevältä hommata enää uusia pelejä, kun tuolle U:lle on paljon kivempia ja hienompia pelejä. Ei meillä vasta ole kuin konsolin mukana tullut Mario Kart, sitten toi 3D-Mario ja Mario Party 10. Kirjastosta ollaan lainattu pelejä Wii U:lle ja PS3:lle. Minecraftin hankkimista Wii U:lle harkitsen, kun se on kirjastosta lainassa PS3:lle ja sitä kyllä tytsi tykkää pelailla. Ja on opettanut mutkin pelaamaan! Mää en kyllä ihan täysin tajua mikä se pelin idea on. Siis okei, rakennetaan ja seikkaillaan ja keräillään kamoja, mutta emmä silti ihan hiffaa sitä punaista lankaa. 😀 Vielä ei olla kokeiltu mitkä kaikki Wiin pelit käy tohon U:hun, kun moni peli ilmeisesti on yhteensopiva. Ja kuinka mainiota, että Wiin ohjaimet sopii Wii U:n kanssa yhteen, niin ei ole tarvinnut ohjaimia ostaa.

Meillä on muuten jännä tilanne täällä, kun yöllä tuli vielä yhden suihkun verran lämmintä vettä, mutta mun suihkuuni sitä ei enää riittänyt. Eikä ole sen jälkeen lämmintä vettä tullut. :O Ukkeli soitti huoltopäivystysihmiselle, joka sanoi että vikaa tutkitaan. Tää koko meiän tie on ilman kuumaa vettä. Kaukolämpökin näköjään joskus temppuilee. Onneksi on kesä, eikä tarvi palella! 🙂 Ja onhan tää kylmän veden kanssa eläminen ihan normaalia arkea meille, kun vanhassa kodissa joskus se öljy pääsi loppumaan yllättäen ja lämpö loppui siihen. Jospa iltaan mennessä olisi taas tuo lämpöjuttu korjattu. 🙂

Melkein laivalla

Hra L järkkäsi mulle yllärin. Kaksi yötä kahdenkeskeistä aikaa. Lapsi totesi, että saadaan sitten katsella rauhassa aikuisten telkkariohjelmia ja elokuvia, kun ollaan kahdestaan ja hän menee mummilaan. Ihana lapsi. 🙂 Mutta siis, määränpää oli mulle ylläri, vaikka se kyllä oli arvattavissa, että kohdekaupunki on Turku. Se on meiän lempparivierailukaupunki, sopivan lähellä ja siellä on paljon kaikkea kivaa. Turkuun mennessä sitten kyllä pelästyin, että ei kai me olla menossa laivalle, kun ajettiin sinne ihan satamaan… Ja kyllähän me mentiin laivalle, mutta sellaseen, joka ei liiku ja josta pääsee pois milloin haluaa – laivailua mun makuuni! 😀 Musta on vaan jotenkin tosi tylsää kököttää liikkuvassa laivassa, varsinkin jos risteilyn tarkoitus on vain risteillä. Eri asia jos pääsee vaikka päiväksi Tukholmaan, niin kuin kerran ollaan tehty. Sillon se laiva oli matkustusväline paikasta toiseen, ettei pelkkä hengailumesta. Mutta mutta, tässä jonkinmoinen kuva meiän laivasta ja hostellista.

IMG_8786

Sää ei ollut kovinkaan häävi sen kahden vuorokauden aikana. Menopäivänä oli koko ajan ihan sairas sumu, tokana päivänä oli vain harmautta (satoikohan sillon myös..?) ja lähtöpäivänäkin taas harmautta. Ei otettu edes kameraa kameralaukusta pois. :O Outoa! Mutta se keli… Muutaman kuva nappasin puhelimella lähtöpäivänä. Mutta ei sää meitä haitannut, kierreltiin paljon kaupoissa. Tsekattiin kierrätyskeskusta, kirppareita, karkkikauppaa, laajentunutta Myllyä (ekalla kerralla se tuntui ihan kauhealta koolla pilatulta paikalta, mutta tokalla kerralla siihen vähän jo tottui), Ikeaa, Tigeria, Biltemaa, kirjakauppaa, yms… Syötiin intialaista ja turkkilaista ja hampurilasta ruokaa. Onni on pieniruokaiset mahat, esimerkiksi yksi intialainen annos riitti hyvin meille molemmille. 🙂

Telkkaria tuolla ei ollut, mutta onneksi tietokoneella voi katsoa vaikka mitä. Tykästyttiin Sonera Viihteen (meille) uuden kanavapaketin BBC BRIT -kanavaan, sieltä tuli viihdyttävää katsottavaa! Meillä oli ennen DNA:lta telkkarissa kortti, jonka kautta näkyi 4 maksukanavaa ja sitten Soneralta netissä MTV Sport -paketti Formula 1:n vuoksi. Nyt ihan pari viikkoa sitten irtisanottiin tuo DNA ja vaihdettiin Soneralla pakettiin, jossa näkyy joku 27 kanavaa, jossa on myös MTV Max eli formulan katsominen onnistuu jatkossakin. Kokonaisuudessa tulee halvemmaksi tuo yksi isompi Soneran paketti, kuin ne edelliset kaksi erillistä kanavapakettia. Mutta se siitä aiheesta. Kuvia lisää!

Ahdas pieni hyttimme. Just ja just siellä mahtui vähän kävelemään. Mutta silti tuossa ahtaudessa oli kaksi vessaa/suihkua! :O

Ahdas pieni hyttimme. Just ja just siellä mahtui vähän kävelemään. Mutta silti tuossa ahtaudessa oli kaksi vessaa/suihkua! :O

Pöytä, jonka ääressä syötiin intialaista ja turkkilaista sapuskaa.

Pöytä, jonka ääressä syötiin intialaista ja turkkilaista sapuskaa. Ja meillä oli onneksi oma jääkaappi mukana, kun moista ei muuten ollut lainkaan. Olis ollut tylsää juoda lämmintä cocista!

Tässä kulmassa oli vähän lattiatilaa, muuten oli ahdasta.

Tässä kulmassa oli vähän lattiatilaa, muuten oli ahdasta.

Laivatunnelmaa. :)

Laivatunnelmaa. 🙂

Ja toinenkin laivatunnelmallinen kyltti.

Ja toinenkin laivatunnelmallinen kyltti.

Sitä en pysty käsittämään, että me nukuttiin molemmat yöt ikkuna auki! Siis minä, superpalelija, joka kotona aina tarvii alkuyöksi lisäpeiton, etten jäädy, vaikka olisin ihan kiinni ukkelin ihossa. Ulkona oli kuitenkin vain muutama hassu aste lämmintä ja ikkunasta kai yleensä tulee viileää ilmaa sisään. Ehkä se oli tuo eksoottinen ”meri-ilmasto”, kun kerran laivalla oltiin. 😀

Ikkunasta näkyi kerrostalotyömaa.

Ikkunasta näkyi kerrostalotyömaa.

Ihana ikkuna, kotonakin vois olla tällainen. Se on sitten eri asia, sopisko tällainen mihinkään taloon. :D

Ihana ikkuna, kotonakin vois olla tällainen. Se on sitten eri asia, sopisko tällainen mihinkään taloon. 😀

Paatin vieressä oli Forum Marinum -merimuseon paatteja, jotka on kyllä tällee talviaikaan suljettu yleisöltä. Mutta joskus voisi kesällä käydä niitä katsomassa. Ja museota muutenkin.

Tommonen tykkivene oli naapurissa. Ja Suomen Joutsen sen perässä.

Tommonen tykkilaiva oli naapurissa. Ja Suomen Joutsen sen perässä.

Oli kiva pikkuinen reissu keskellä arkea! Ja kotiin oli taas tosi kiva palata, vaikkei sen kauempaa poissa oltukaan. Ja lapsellakin (ja koiralla) oli ollut kivaa mummilassa, kiitos siis huoltojoukoille lasten majoittamisesta! 🙂

Elokuun alun puuhia

Elokuu on alkanut mukavan kesäisesti – vihdoinkin tuntuu oikealta kesältä! 🙂 Kasvitkin varmasti arvostavat, kun vihdoinkin on lämpöä ja kunnolla auringonpaistetta! Tähän elokuun ekalle viikolle (no ekalle yhdeksälle päivälle) on kuulunut esimerkiksi…

DSC06352

Solmusämpylöiden leipomista.

IMG_8369

Oman puun kirsikoilla herkuttelua. Kirsikoita on tullut enemmän kuin koskaan ennen!

IMG_8371

Hullu metso (ihan oikeesti hullu) karkotti meiät viikko sitten mustikkametsästä. Astuttiin vahingossa herra metson reviirille. Se oli aika peloittava lintu!

IMG_8376

Käytiin samana mustikkametsäiltana vielä kävelemässä rautatiellä, jolla ei enää junia edes kulje.

Tiistaina oli kahdeksas hääpäivä ja reissattiin bussilla Helsinkiin.

IMG_8380

Kampin vessat. Tästä oli pakko ottaa kuva, koska Pian kera toukokuussa saimme näistä nauttia mukavasti lauantain myöhäisillassa… Nyt ne oli vähän paremmassa kunnossa sentäs. 😀

IMG_8381

Suunnattiin heti ekana risteilylle, jonka oli Groupon-tarjouksista ostanut. 12€ kaksi ihmistä yhteensä ja 45 minuuttia merellä, ei paha hinta. Ja seuranamme oli vain kaksi muuta pariskuntaa plus yksi ehkä yksivuotias, hyvä mäihä kun oli niin rauhallista!

IMG_8382

DSC06371

(Piper) Chapman. 😀 Orange is the new black. 😉

DSC06366

DSC06368

DSC06380

DSC06382

DSC06384

Suomenlinnan kivimuurit on nättejä.

DSC06388

DSC06391

DSC06394

DSC06395

DSC06397

IMG_8384

IMG_8385

IMG_8386

Tämmönen se pieni paatti oli.

IMG_8387

Käveltiin kasvitieteelliseen puutarhaan. Siellä oli remppa menossa, niin ei kauheasti ollut nähtävää. Mutta nähtiin kaneja ja niitten poikasia! Ihania!

IMG_8388

IMG_8389

IMG_8398

Käytiin yhdellä terassillakin.

IMG_8399

Ja myöhään illalla kotimatkailtiin Onnibussilla.

Torstaina käytiin kävelemässä niityllä kasvien seassa. Vähän näkyi perhosia, mutta lähinnä jotain pieniä. Ja heinäsirkat sirittivät. 🙂

IMG_8418

IMG_8410

Perjantaina pihalampemme rapu kävi meitä tervehtimässä. 🙂 Se tulee aina näyttäytymään kun ravustusaika on käynnissä. Fiksu kaveri!

IMG_8428

Lauantaina oli jalkapallotreenit.

IMG_8427

Ja illalla käytiin taas rautatielenkillä. 🙂

P8087523

Tänään pupu pääsi ihmettelemään elämää pihalla.

IMG_8440

IMG_8441

Ja lapsi söi mummun poimimia mustikoita. 😀

IMG_8443

 

 

Lapsuuden maisemissa

Pari viikko sitten toteutettiin yksi mun toiveeni ja mentiin kävelemään sinne, missä lapsena ja nuorena asustelin ja hengailin. Paikka on muuttunut, mutta kuitenkin pysynyt osittain ihan samana.

DSC06218

Autotallit, mahtavatko olla enää edes käytössä. Mutta ei ne ainakaan lahonneet ole. 😀

IMG_8811

Meiän autotalli oli (iskä muistaa paremmin…) ehkä toi toinen oikeelta. Tai kolmas.

DSC06222

Käveltiin autotallien vierestä kohti pururataa. Puro on yhä tallella. 🙂

DSC06225

Muistin jopa vielä jotenkin, että pururadan alusta lähtee polku, joka menee lammen toiseen päähän. Ja siellä oli hyttysiä, paljon hyttysiä.

DSC06229

On se lampi kaunis.

DSC06230

Ja täällä metsässä oli kiva kävellä, vaikka niitä hyttysiä seuranamme olikin. Kaunista maastoa!

DSC06231

Vähän likainen sotilasalue-kyltti. 🙂 Tästä mentiin sillalle, joka on lammen toisessa päässä.

DSC06232

Vesiputous sillan vieressä! 😀 Taisi se melkein yhtä epämääräisen näköinen olla sillon joskus kauan sittenkin, vai olikohan siistimpi?!

DSC06234

Sillalta lammelle päin.

DSC06235

Jossain näillä paikkeilla muistaakseni lapsena käytiin juhannusjuhlissa/jossain juhannustapahtumassa. Voi muistanko taas omiani?

DSC06236

Puut ovat varmaan vuosien aikana kasvaneet isommiksi. Ja polku mennyt huonommaksi.

IMG_8819

Vähän parempi sotilasalue-kyltti.

IMG_8827

Näissä tuli lapsena paljon roikuttua ja temppuiltua. 🙂 Oi vitsit, kieppejä oli kiva tehdä eteen- ja taaksepäin! Enää ei kyllä taipuisi taaksepäin, eteenpäin nyt painovoimakin työntäisi. 😀

IMG_8829

Ja tuota pitkää tummaa tolppaa pitkin silpattiin eli kiivettiin ylös. Sen vieressä oikealla oli enää jäljellä tolppa sellasesta pyörivästä jutusta, jossa roikuttiin käsillämme.

IMG_8830

Lentopalloa pelaamaan? 😉

IMG_8835

Lampimaisemaa taas.

DSC06242

Käveltiin vielä metsän kautta takaisin autotallien luo ja sieltä autolle.

IMG_8810

Mäntyjä, niitä riitti ja riittää yhä. 🙂 Nuo talot näyttää nykyään niin vierailta kun vertaa siihen mitä ne sillon olivat, kun itse olin kakru.

Ja laitan tähän loppuun vielä juhannusaatoltakin kolme kuvaa, kun nekin kameran sisuksissa vielä olivat.

IMG_8792

Juhannusaattona satoi, mutta illalla sade loppui ja iltakymmenen jälkeen oli tämän näköistä. Hieno usva joka puolella!

IMG_8796

Usva oli syönyt tien. 🙂

IMG_8803

Ja nähtiin me silloin kaksi kokkoakin.

Linnavuorella

Mahtipontinen otsikko – Lumi-Kukka olisi varmaan kysynyt että onko täällä joku linna vai häh? 😀 On siellä joskus ollut, mutta ei ihan viime aikoina kuitenkaan.

DSC06143

Kyltin olen nähnyt monesti tuonne Linnavuorelle, mutta ikinä en ole käynyt. Paitsi tänään. 🙂

DSC06132

Tämmönen opaskyltti kertoi historiasta.

DSC06133

DSC06119

Täällä se kai joskus on ollut se linna.

DSC06120

DSC06124

DSC06128

DSC06145

Auto oli parkissa tehtaan parkkipaikalla.

DSC06146

Ja tällainen kukkakimppu tuli kerättyä kasaan kun käveltiin tuolta vuorelta pois autoa kohti. Paljon on jo kesäkukkia 🙂 Vietiin kimppu äitille samalla kun käytiin hakemassa lapsi pois mummilasta.

Laulelemassa Samun ja parin muun fanin kanssa ;)

Oivoivoi ja iih ja iik ja mitä kaikkea – viime lauantaina vihdoin päättyi reilun kahden vuoden odotus ja päästiin Pian kanssa taas nautiskelemaan livenä Sunrise Avenueta! Meillä oli ihan mahtava vuorokausi yhdessä Pian kera ja oli ihan parasta jakaa taas tällainen Sunrise Avenue -kokemus!

Pia tuli noutamaan mua lauantaiaamuna puoli seiskan aikaan, koska Onnibus ottaisi meidät kyytiin 10 yli seiskan naapurikaupungista. Kumpikaan ei yllättäen liian paljon ollut edellisenä aamuna saanut nukuttua, mutta mikäs siinä autoillessa aamuauringossa. Tää oli eka Onnibus-kokemus, matka Helsinkiin maksoi vain 10€. Melko paljon edullisempaa kuin ”tavallisella” bussilla, kun meiän kotimatka maksoi 38€. Mutta tosiaan, oltiin jo 10 aikaan aamulla Kampissa ja siitä sitten alkoi vaellus ympäri ydinkeskustaa. Sattuipa somasti Ravintolapäiväkin olemaan, niin tiettyhän me fiilisteltiin myös ekaa kertaa Ravintolapäivää ja oikein kunnolla. Jossain puistossa (joo, mun Helsinkituntemus on hyvin epämääräistä) oli ihan hullun paljon ruokakojuja. Siellä sitten käveltiin ja ihmeteltiin ja olo oli kuin olisi jossain ulkomailla ollut. 😀 Maalaistyttö on Helsingissä kuin ulkomailla, ettei tartte edes kotimaan rajojen ulkopuolelle mennä. 😉 Nää kuvat on ihan mitä sattuu, koska en nähnyt auringonpaisteessa kameran näytöltä yhtään mitään. Räpsin vain menemään. 🙂

DSC05443 DSC05448 DSC05449 DSC05450 DSC05452 DSC05466 DSC05481 DSC05487 DSC05498

Käytiin päivän aikana myös kolmessa askartelukaupassa (tietty!), mutta emmä ostanut niistä mitään. Säästin rahaa varmaan alitajuisesti uusiin kenkiin, koska mulla jalassa olleet kengät hiersi varpaat ihan rikki. Kävely oli tuskaa, mutta kuten Pia sanoikin, hyvällä reissulla vuodatetaan aina vertakin! Olin valinnut yleensä tosi hyvin jalkoja kohtelevat kengät, mutta ei kai sellaisia kenkiä ole keksittykään, joissa mun jalkani ei jossain vaiheessa alkaisi kitua, kun kilometrejä tulee mittariin tosi paljon yhteen putkeen. Kenkien löytäminen ei kuitenkaan ollut ihan helppoa, koska jalka on kokoa 41 ja taisivat olla somasti turvoksissakin, kun kokeilemani 41-koon kengätkään ei tuntuneet jaloissa hyviltä. Lopulta me iskettiin molemmat silmämme ihan kamaliin kukkakuosikenkiin, pitkävartiset tennarit, mitkä lie. Mulle päätyi isompia kukkia valkoisella pohjalla ja Pialle pienempiä kukkia mustalla pohjalla. Molemmat kuosit niin kamalat, että ne on jo hienot! 😀 Kyllä me repeiltiin meiän kengille! Nyt silmä on niihin jo tottunut ja tänään sain ne taas jalkaankin ekan kerran ton reissun jälkeen. Siis jalkojen kipeyden takia melkein kaikki kengät on olleet käyttökiellossa.

Syötiin lounas Ravintolapäivästä huolimatta ihan oikeassa ravintolassa rauhassa istuskellen. Ihan täydellistä rucola-parmankinkkupastaa!

Syötiin lounas Ravintolapäivästä huolimatta ihan oikeassa ravintolassa rauhassa istuskellen. Ihan täydellistä rucola-parmankinkkupastaa!

Uudet kengät tuskaisen taistelun jälkeen jalassa!

Uudet kengät tuskaisen taistelun jälkeen jalassa!

Ratikalla suhailtiin sitten illan saapuessa jäähallille.Löydettiin jopa oikea ratikka ja osattiin jäädä oikealla pysäkillä pois. 😀 Kun päästiin istumaan paikoillemme, ei siitä sitten enää noustukaan ennen kuin show oli ohi. Ei niillä jaloilla tehnyt mieli mennä keikkumaan kaljabaariin ihmisten tönittäväksi. 😀 Niin kuin mää jotain kaljaa joisin, hehee! Mutta ekana katseltiin jonkun nevöhööd-jenkkibändin lämmittelyä (joku north siinä nimessä ehkä oli) ja olihan se ihan sellasta kivaa musaa, mutta jostain kumman syystä odoteltiin jotain ihan muuta musiikkia alkavaksi… Ja lopulta se alkoi ja sitä ilotulitusta kesti kokonaiset kaksi tuntia! Ihan huippukokemus! Mieletön tunnelma, hienot valosysteemit ja olihan se esiintyjäkin ehkä ihan ok. 😉 😉 😉 Siis iik, Samu Haber on mulle (vaiko meille) sama kuin joulupukki lapselle! 😀 Hahhaahaa! Koko parituntinen oli ihan kreisiä kuorolaulamista, ihan hullun hienoa! Oli todellakin veristen varpaiden (no ok, yhden verisen varpaan) arvoinen keikka! Mahtavaa! Tässä vielä kuvia Samusta ja kumppaneista, tai no lähinnä Samusta. 😀 Suurin osa kuvista oli ihan huonoja (ei siksi että kohde ei olisi valokuvauksellinen vaan koska valot ja varjot tekivät tepposiaan) mutta tässä vähän parhaimmistoa. Nam!

DSC05544 DSC05548 DSC05550 DSC05558 DSC05574 DSC05581 DSC05586 DSC05587 DSC05588 DSC05590

Kotimatka alkoi yhden aikaan Kampista ja olikin melkoista pomputusta koko matka. Taisi olla bussissa jotain pientä pomputusongelmaa, kivasti kolisi ja pomppi se vehje. En juurikaan saanut nukuttua, mutta mikäs siinä katsellessa maisemia. Yöllä oli vain pieni pimeä hetki, sitten alkoi aurinko taas nousta. En kuunnellut kotimatkalla kuulokkeilla Samua vaikka näin olis voinut olettaa, vaan perjantaina ilmestynyttä Anssi Kelan uutta levyä. Se on ihan superhyvä! Oon kuunnellut sen läpi jo vaikka kuinka monta kertaa ja digaan suuresti! 🙂 Ja kotona olin aika tarkkaan viiden aikaan. Varvas veressä, mutta niin onnellisena. Kiva kun aikaista aamupalaa syödessä uninen lapsikin tuli mua halaamaan ja määkin pääsin syömisen ja suihkun jälkeen nukkumaan ukkelin, lapsen ja koiran valtaamaan sänkyyn. Hyvin sinne sekaan mahtui, vaikka peitosta en ton kolmikon kanssa alkanut tapella, otin suosiolla päiväpeiton päälleni. 😀

Hääpäivä Bengtskärissä

Meillä oli eilen seitsemäs hääpäivä (villahäät tai kuparihäät, osaa wikipedia kertoa) ja sen kunniaksi tehtiin retki majakkasaarelle. Lähdettiin jo heti seitsemän jälkeen ajamaan Hankoon, kun sinne kestää aika tarkkaan kolme tuntia meiltä ajella. Autoilu sujui mukavasti, ei ollut kauheasti edes liikennettä.

Perillä Hangossa oltiin kymmenen jälkeen. Löytyi helposti parkkipaikka autolle ihan Itäsataman vierestä ja Kuningattaren laiturikin oli helppo löytää. Paatissa oltiin ekojen joukossa, jo puolta tuntia ennen lähtöä. Saatiinpa ainakin mieleiset istumapaikat aurinkokannelta. Menomatka kesti tunti 35 minuuttia ja saatiin risteilyn hintaan sisältynyt lohikeittolounas nautiskella ihanassa auringonpaisteessa siellä kannella. Herkullista oli! Matkan aikana kuunneltiin selostusta matkan varrelta olleista saarista (ja linnuista!) ja vähän Bengtskärin majakan historiastakin.

Oltiin eka saarelle eilen saapunut turistiryhmä ja saatiin olla siellä alkuun ihan oman ryhmämme rauhassa. Ekana meille kerrottiin parinkymmenen minuutin pituinen infopläjäys majakan ja saaren historiasta ja sitten meiät päästettiin vapaaksi tutkimaan saarta ja majakkaa. Oltiin saarella melkein 2,5 tuntia. Siinä ajassa ehti hyvin tutkia pikkuisen saaren, nauttia kylmää colaa majakan kahvilassa ja istuskella siellä kalliolla ja nauttia kauniista maisemista ja hieman oloa viilentäneestä merituulesta. Oli kyllä aivan täydellinen paikka hääpäivän juhlistukselle! Kiitos vielä Minnalle, kun sait mut tuosta paikasta innostumaan ja vinkkasit hyvästä tarjouksesta! <3

Paluumatka kesti vartin kauemmin kuin menomatka ja oli hyvin tyrskyinen. Aallokko oli melkoista alkumatkasta, vettä lenteli meiän päällekin kun siellä aurinkokannen ihan peräosassa istuskeltiin. Se oli kyllä ihan virkistävää saada kylmiä suihkuja. 😀 Mutta en mä ehkä kuitenkaan ole niin vesi-ihmisiä, että nauttisen sellasesta keinumisesta. Vielä myöhään illalla kotisohvalla mun aivoni keinuivat…

Kun päästiin taas tukevasti maanpinnalle, oli kauhea nälkä ja mentiin syömään Pirate-ravintolaan. Tilattiin molemmat lihaa – mää nautaa ja Ville possua. Naminami! Voisin mennä sinne uudelleenkin syömään.

Kotimatka ei sitten mennyt ihan niin putkeen kuin ehkä odotettiin… Mutta siitä tulikin ikimuistoinen seikkailu! Ei oltu kovin kauaa ajeltu, kun mää huomasin että hetkinen, nyt on Paon lämmöt tosi korkeella. Pysättiin äkkiä tiensivuun ja huomattiin, että moottori kävi tosi tosi kuumana, ihan höyry nousi. 🙁 No, lisättiin vettä (jota onneksi oli sekä auton takaluukussa pullollinen, että mulla vielä juomapullossa jäljellä) jäähdyttimeen ja katottiin kartasta, että reilu 5 kilometriä olisi matkaa huoltoasemalle… Päästiin noin puoliväliin, kun oli pakko taas pysähtyä. Kun ukkeli avasi sen vesijutun korkin (mulla on nää tekniset termit hyvin hallussa…), sieltä tuli ihan hullu harmaa höyry oikein paineella ulos. Nice! Meinattiin jo, että matka loppuu siihen. Soitettiin autohuoltajalle, joka osasi sitten vähän neuvoa meitä. Huomattiin että se propeli, joka moottoria jäähdyttää, ei pyörinyt lainkaan. Ja sen tähden auto oli heittänyt kaikki jäähdytysnesteet pihalle. Pao oli janoinen, mutta meillä oli vettä vain enää se mitä mun juomapullossani oli jäljellä. No, meinattiin sitten lähteä käveleen sinne huoltoasemalle, puolentuntia sinne tarponut olisi. Eikä onneksi ollut kuin joku 30 astetta lämmintä. 😉 Kurkittiin sitten tieltä josko siellä metsässä näkyisi joku talo vaikkapa, joku mesta mistä voisi saada vettä. Ja löytyi joku aidattu rakennus, kun oltiin vasta muutama sata metriä kävelty. Sen rakennuksen takaa löytyi joku allas, jossa oli vettä! Jääkylmää ihanaa vettä! Huippua kun ukkeli löysi sen paikan ja kun meillä oli pieni ämpäri auton takana! 🙂 Juotettiin sitten auto ja ajettiin sinne huoltoasemalle, joka oli onneksi vielä tunnin aukikin. Ostettiin itellemme juomista (eihän se kävely veden perässä yhtään lämmintä puuhaa ollut…) ja kanisterl, johon otettiin sieltä huoltoasemalta vettä. Loppumatka menikin sitten ihan ongelmitta. Parissa risteyksessä jouduttiin odottelemaan vähän kauemmin ja siinä se moottori alkoi taas kuumeta, mutta heti kun päästiin liikkeelle, se jäähtyi taas normaalille lämmölle. Eikä tarvinnut edes vettä lisätä kertaakaan. Ilmavirta ajon aikana plus se vesi piti lämmöt aisoissa. Ja kotona oltiin ennen puolta yhtätoista illalla. Väsyneitä, iho paikoitellen palaneena, mutta onnellisina. Oli tosi kiva seikkailu epäonnisesta kotimatkasta huolimatta! 🙂

Ja loppuun vielä miljoona kuvaa. No ehkä vaan joku 30kpl… Ja kuvat tulee ihan sekalaisessa järjestyksessä, kun tää pöhkö blogi halusi ne tohon järjestykseen laittaa. Liian kuuma alkaa niitä järjestellä…

IMG_6705

Kahvila ja myymälä majakassa.

DSC04510

Kalliota riitti.

DSC04527

Pääsi penkeillekin istahtamaan.

IMG_6706

Ihana ikkuna majakan kyljessä.

IMG_6707

Paatin kannelta ennen kuin lähdettiin eikä ollut kaikki vielä tulleet takaisin veneeseen.

IMG_6716

Mun hääpäiväateriani 🙂

IMG_6717

Ja Villen versio, jossa oli jotain punaisia hiuksia tai juuria päällä 😀

IMG_7358

Satamasta Hangossa.

IMG_7359

Menomatkalla näkyi kaksi majakkaa, joista tämä oli eka.

IMG_7363

Tämä taisi olla tullin rakennus.

IMG_7364

Auto Bank -niminen autojenkuljetuspaatti. Sinne mahtuu jokunen kontillinen autoja!

IMG_7365

Merimetsoja näkyi aika paljon.

IMG_7371

Lisää niitä samoja lintuja.

IMG_7375

Vanha merikotkapariskunta.

IMG_7378

En nyt enää muista tämän saaren nimeä, mutta sen muistan että sillä oli historiaa. 😀

IMG_7385

Tässä on hieman kärsinyt rakennus Bengtskäriltä.

IMG_7388

Majakan yläosa.

IMG_7392

Levä oli siellä saarella veikeän näköistä.

IMG_7394

Suojapaikka kalliolla.

IMG_7403

Bongasin rupisammakonkin! Lienee kulkeutunut ihmisten mukana saarelle.

IMG_7409

Siellä kallioilla oli paljon kaikenlaisia nimmareita ihmiset jättäneet.

IMG_7412

Kalliota taas.

IMG_7418

Tuo osa majakasta oli vähän remontissa.

IMG_7426

Lisää kivitaidetta.

IMG_7435

Meiän paatti.

IMG_7436

Majakka.

IMG_7437

Laajempi kuva.

IMG_7448

Nättiä oli!

IMG_7452

Ja lisää nimmareita.

IMG_7461

Karua kivikkoa.

IMG_7466

Majakan takana oli joku huoltopaatti.

IMG_7470

Kierreportaat jotka johtavat majakan yläosaan. Me ei lähdetty kiipeämään siinä kuumuudessa kun olisi tullut kuolema. Pitää jättää jotain ensikertaan 😉

IMG_7475

Jotain vanhoja työkaluja.

Siinäpä ne kuvat ihan somassa sekamelskassa. Ihana päivä, suosittelen tuollaista retkeä jos yhtään majakat kiinnostavat!

Erämökkeilyä Juurikkanivalla

Vietettiin pieni parisuhdekesäloma ukkelin kera erämökkeillen. Määhän ekana hieman epäröin ajatusta sähköttömästä ja vedettömästä mökistä jossain korven keskellä. Peloittavaa. Koska pelkään pimeää ja olen mielikuvitusrikas. Mutta eihän ukkelia sellaseen mestaan voisi yksin päästää, sitten mää vasta pelkäisin kun siellä ei kuitenkaan puhelinkaan toimisi ja kaikkea peloittavaa. 😀 Joten menimme sinne yhdessä ja otin mukaan ison kasan seikkailumieltä. Kyllä mä jo vähän ennen lähtöä olin ihan innoissani ajatuksesta, odotin meiän seikkailureissua! 🙂

Lauantaiaamuna täytettiin pikkuinen Pao täyteen kamaa (se auto todella tuli täyteen, hihi), vietiin lapsi mummulle (ja ipana vietti reissun ajan aikaa mummulla sekä mummin+papan luona) ja startattiin auto. Pieni jännitysmomentti oli lienee itse kullakin Paon toimivuudesta noin rankalla retkellä, kun sillä ei ole ajettu läheskään noin pitkiä matkoja, mutta auto toimi kuin unelma. Kiitos PaoPao! 🙂 Auto myös herätti kanssaihmisissä paljon iloisia ilmeitä ja uteluita, että mikäs auto se tuollainen on.

Meiän matkan varrella osui sopivasti Petäjäveden Vanha kirkko, niin mentiin sitten siellä käymään. Sisällekin asti uskallettiin, vitosen sen pääsymaksu oli per pää. En muista oonko joskus kersana ehkä sen kirkon nähnyt (?!) mutta postikorttien  perusteella (joita oon myynyt) odotin paljon isompaa kirkkoa. Sehän oli ihan pikkuinen ja suloinen. Kun en kirkkoon kuulu, en tunne niihin rakennuksiin mitään hengellistä vetoa. Arkkitehtuurisesti ovat monesti kauniita ja kiinnostavia. 🙂 Niin ja kuvien laadun kanssa on taas ongelmaa, osan kuvista tää blogi suhrustaa ihan huonoiksi. Koittakaa nähdä suhrun läpi. 😉

Kirkon pihalla oli lampaita sähköaidan takana.

Kirkon pihalla oli lampaita sähköaidan takana.

Siinä hän on.

Siinä hän on.

Ja siinä.

Ja siinä.

Sisäkuvaa.

Sisäkuvaa.

Saarnatuoli.

Saarnatuoli.

Alttarijutska.

Alttarijutska.

Oltiin avaimenhakuhuoltoasemalla joskus kahdeksan jälkeen illalla (Kontiomäellä) ja siellä käytiin sitten Siwassakin, kun mahdollisesti ei enää kauppoja tai huoltamoita tulisi edes vastaan. Hassua kun siellä kaukana kaukana kotoa myytiin täältä Eurasta asti raahattuja perunoita. 😀 Oli pakko ottaa kuva, vaikka joku asiakastätikin siinä vieressä jotain vihanneksi valikoi.

Hassua nähdä oman kylän pottuja siellä!

Hassua nähdä oman kylän pottuja siellä!

Pieniä suunnistusvaikeuksia oli mökin löytymisen suhteen, kun ohje, joka oltiin saatu mökkiä varatessa, oli vähän eri mieltä mökin sijainnista kuin kotona katottu karttaohje. Mutta löytyi se, ja mikäs kiire meillä oli siellä korven keskellä mihinkään. 😀 Meinasi uskokin loppua kun oltiin melkein puolen kilometriä kävelty ekojen kamojen kanssa siellä metsän keskellä ja mökkiä ei vieläkään näkynyt. Vaan tulihan se onneksi lopulta näkyviin. Sitten mää järkytyin kuinka pieni se mökki oli, tai enemmänkin kuinka matala. Pohjapinta-ala ehkä 2×5 metriä ja korkeus matalammalta puolelta metrin verran ja korkeammaltakin vain joku puolitoista metriä. Kuisti sentäs oli normaalin korkuinen ja siinä pystyi seisomaan kumartelematta. Onneksi oli koko reissun ajan hyvä sää (huh hellettä!), niin ei siellä sisällä tarvinnut suunnilleen kuin nukkua. 🙂 Kuistilla me paljon hengailtiin (tehtiin ruokaa, syötiin, luettiin) jollei oltu onkimassa tai jossain muualla.

IMG_6613

Tervetuloa matalaan majaamme!

IMG_6614

Yhden hengen sänky, jossa pidettiin jotain tavaroita ja luettiin välillä kirjaa.

IMG_6615

Pöytä, joka oli meiän kuivaruokien säilytyspaikka. Ulkona oli myös maahan upotettu kaivonrengas, jonka päälle oli rakennettu pieni koppi. Renkaassa oli lämpötila vain +10 kuumallakin ilmalla, kätsy jääkaapin korvaaja siis. 🙂

IMG_6616

Tuolla parisängyssä me nukuttiin. Ja tuossa on puuhella myös, jossa ei ruokaa tehty, mutta pari kertaa siinä tuli oli.

DSC04435

Tuolla näkyy meiän nuotiopaikka, kuvattu kuistilta.

DSC04436

Saunamökki oli kuistilta katsoen oikealla, ja tossa oikeassa reunassa koirankoppikin. 🙂

DSC04437

Kuistia.

DSC04438

Piti ottaa kuva pöydästä täynnä roiniakin 🙂

IMG_6618

Kuistia vielä.

DSC04440

Näkymä laiturilta. Tuossa tuli istuskeltua aika paljon mato-onkien.

IMG_6584

Mökki sivusta. Tuossa missä menee nuo hirret pystysuunnassa, on sisätilojen ja kuistin välinen seinä. Eli mökkiosa on aika pikkuinen. 🙂

IMG_6585

Bioroskiskin löytyi. Ja tuossa isommassa kämpässä oli tässä päässä puuvarasto ja toisessa päässä vessa.

IMG_6586

Tällaista polkua tallattiin moneen otteeseen, autolta mökille ja toiseen suuntaan. Ja se oli hyvin mäkinen polku, lääh ja puuh siinä helteessä!

IMG_6589

Meiän hieno kaasuliesi. 🙂

IMG_6611

Herkkuja!

IMG_6612

Todistusaineistoa hauesta, joka savustettiin ja syötiin. Savustuslaatikoita ainakin riitti, kun otettiin ite mukaan isukilta lainattu laatikko (kiitti faija!) ja tuolla mökillä oli kaksi laatikkoa.

Urhea pikkuinen Pao.

Urhea pikkuinen Pao.

Onkimassa.

Onkimassa.

DSC04404

Maisemaa vähän ennen siltaa, jonka vierelle auto jätettiin ja jatkettiin loppumatka kävellen mökille.

DSC04405

Sillan toisella puolella oli mettään hylätty liikennemerkki. 🙂

DSC04406

Ukkeli sillalla, josta käveltiin autolle.

DSC04407

Sillan ympärillä oli koskea, jossa kivillä pari kertaa nähtiin joku ihminen kalastamassa.

DSC04408

Tällä puolella oli enemmän koskimeininkiä. Sieltä olisi ehkä saanut arvokaloja, mutta meille riitti ne ahvenet, särjet ja hauki. 🙂

DSC04413

Reissun eka poro! Se tuli meitä aika lähellä mökkiä tiellä vastaan ja ihan rauhassa kävi tuohon puskan alle lepäämään. Harmitti kun ei sillon tullut mieleen mennä koklaan olisko sitä saanut silitettyä, vaikutti tosi kesyltä. 🙂

DSC04416

Käytiin vaeltamassa mökin lähimetsässä.

DSC04422

Vihreää vihreää…

DSC04426

Järvi päättyi tuohon, järvi oli kokonaan meidän, kun lähistössä ei ollut muita mökkejä.

DSC04432

Löydettiin hakkuualuekin.

DSC04434

Onkohan salama joskus tuohon mäntyyn iskenyt, kun se on tollee alkanut kasvaa?!

IMG_6598

Seikkailtiin jossain lähellä Venäjän rajaa pikkuteillä. Rajavyöhykkeelle astikin päästiin jollain reissulla.

IMG_6601

Raatteen tien alussa on Raatteen portti. Nuo kivet kuvaavat talvisodassa kaatuneita (meitä ja heitä). Kiviä oli VALTAVASTI!

IMG_6602

Lähestyttiin Winter War Monumenttia.

IMG_6604

Siinä se monumentti.

IMG_6605

Nuo kellot (105kpl) kuvaavat sotapäiviä.

IMG_6606

Kyltti monumentissa.

IMG_6607

Raatteentien päässä ennen rajavyöhykettä oleva muistokivi. Tota punaista väriä oli paljon kivissä tuolla joka puolella. Se on ilmeisesti jotain levää, joka kiviin tulee.

Tosi mukava reissu oli! Mun erämökkikammoni häipyi samantien, tahtoo uudelleenkin ”alkeellisiin oloihin”. Mihin ihminen sähköä tarvii tai juoksevaa vettä?! 🙂 No ehkei pysyvästi vois tollee elää, mutta muutama päivä silloin tällöin olisi ihan ok. Siellä oli niin rentouttavaa ja rauhallista. Yhtenä päivänä tosin oikein ärsytti, kun mökin lähellä pusikossa (rannalla) joku paksu ukko kahden pojan kanssa metelöi ja kalasti. Ja toiset ihmiset jotka nähtiin, käveli mökin kuistin edestä jollekin koskelle kalastamaan. Hieman yllättävä tilanne, kun yhtäkkiä jostain hiljaisuudesta paukahtaa kaksi ukkoa. 😀 En sentään kirkunut 😉

Yksi päivä käytiin kyläkaupassa, jonne oli reilu 10km mökiltä matkaa, vai oliko se melkein 20km… No jotain silti väliltä. Se oli hauska kauppa, kuin olisi mennyt ajassa taaksepäin 15-20 vuotta. Ja siellä myytiin melkein pelkkiä Pirkka-tuotteita. 🙂 Kaupan toisessa päässä oli vielä kodinkoneliike, tai samaa liikettä se oli, mutta kuitenkin. Melkoinen elämys! Kauppis puheli meille kaikenlaista ja pahoitteli kun ei ollut tullut uutta tavarakuormaa vielä vaan vasta seuraavana aamuna. Hyvin sieltä silti ruokaa löytyi, tosin coca-colan puute hieman kirpaisi. 😉 Pirkkacolaahan ei voi verrata oikeaan cocikseen.

Joku 750km matkaa oli kodin ja mökin välillä. Oli kiva autoilla. Tosin nähtiin varsinkin menomatkalla ihme idiootteja. Järjettömiä ohituksia ylämäissä ja sitten kaikkein dorkin tilanne oli ehkä sellainen, kun meitä oli kolme autoa jonossa (me ekana) ja huomattiin että takaa tulee ambulanssi valot vilkkuen ja pillit huutaen. No me laitettiin vilkku oikealle ja mentiin tien oikeaan reunaan ajeleen hiljempaa, samoin teki jonon kolmas. Vaan keskimmäinenpä ei tehnyt, se kärkkyi vaan ohituspaikkaa meistä keskellä tietä. Ei nähnyt vilkkuvaloja tai kuullut piipaata. Se menikin meiän ohi ja sitten kai vasta huomasi ambulanssin, joka tuli takaa. Kaikenlaisia sitä liikenteessä on… Jollei osaa yhtään lukea kanssa-autoilijoita, eikä näe tai kuule mitään, niin… ;(

Mainio reissu, kiitti ukkelirakas kun mut sinne korpeen raahasit! 🙂 🙂 🙂

Hei muuuuuumit!

Keskiviikko oli Muumimaailmapäivä. Kerrottiin lapselle vain, että mennään keräretkelle. Ja että sillä retkellä on kaksi yllätystä tiedossa. Eka yllätys tulikin vastaan sitten Raumalla, kun mentiin hakeen Pia mukaamme. Lumi-Kukka oli melko innoissaan, kun huomasi että Pia tulee meiän mukana sinne jonnekin yllätyspaikkaan. 🙂

Ajeltiin siinä sitten kohti Naantalia. Muumiparkissa, josta pääsee bussilla merenrantaan, näkyi jo muumilippuja. Tyttö niitä kyllä katseli, muttei kai vielä osannut odottaa että mentäisiin Muumeja katsomaan. Odoteltiin siinä vähän aikaa bussia ja ajeltiin sitten sinne lähemmäs Muumimaailmaa. Käveltiin merenrantaa pitkin Muumimaailman sillalle, eikä tyttö vielä siinäkään vaiheessa tainnut tietää missä ollaan. Vasta siinä liput näytettyämme (olin viisas ja ostin liput jo netistä, säästi euron per pää ja ei tarvinnut jonottaa lainkaan) ipana tajusi missä ollaan ja yllätys oli kaikesta päätellen mieluinen! 🙂 Ja sitten lähdettiin seikkailemaan! Ekan kerran oltiin tuolla kaksi vuotta sitten, kun tyttö istui vielä rattaissa. Nyt oli helpompi kulkea kun lapsi liikkui omilla jaloilla, pääsi joka paikkaan ongelmitta. Ja hyvin neljävee jaksoi kävellä siellä. Onneksi oli pilvinen ja noin viisitoista-asteinen päivä, juuri sopiva ilma. Ja porukkaa oli hyvin paljon vähemmän, kuin silloin kaksi vuotta sitten, kun taidettiin sillon olla siellä heinäkuussa, joka on ruuhkaisinta aikaa.

Mun tyypit ihmettelemässä kaikuvia puita, vai mitä kuiskaavia puita ne nimeltään oli.

Mun tyypit ihmettelemässä kaikuvia puita, vai mitä kuiskaavia puita ne nimeltään oli.

Drontti Edvard.

Drontti Edvard.

blokikuviamuumimaasta03

Uimahuone.

blokikuviamuumimaasta04

Kurpitsatalo, aika söpö. 🙂

blokikuviamuumimaasta05

Hemulin kotiin menossa.

blokikuviamuumimaasta06

Hemulin perhoskokoelma.

blokikuviamuumimaasta07

Nuuskamuikkunen.

blokikuviamuumimaasta08

Ekan muumin halaus vähän jänskätti, mutta uskalsi tyttö (tai tytöt) mennä halimaan. 🙂

blokikuviamuumimaasta09

Nuuskamuikkusen leirillä, joku tyttö pysyi tiiviisti tuossa kun odotin milloin se lähtisi ja saisin kuvan otettua. 😀

blokikuviamuumimaasta10

Muumitalon keittiössä.

blokikuviamuumimaasta11

Muumien ruokapöydällä oli aikas herkullinen kakku!

blokikuviamuumimaasta12

Lauluesitystä katselemassa.

blokikuviamuumimaasta13

Varmaan ainoa kuva jossa Muumitalokin näkyy.

blokikuviamuumimaasta14

Karkkikaupasta lapsen mukaan tarttui pikkuriikkinen karkki. 😉

Oli tosi kiva reissu! Piallekin positiivinen yllätys tuo Muumimaailma, kun ekaa kertaa siellä nyt oli. Hyvä kun ei tullut heti kauheita traumoja. 😀 Voi olla että tulee vielä lisääkin kuvia tuolta, kun Pia otti myös kuvia ja mää en oo niitä vielä nähnyt. Se tilanne korjaantunee ensviikolla, kun meillä on tiedossa askartelutreffit pitkästä aikaa!

Metroja, makustelua ja ruumiita

Hyvää iltaa! Meillä oli mukavainen parisuhdeviikonloppu – kunnon rentoutumista ja herkuttelua ja uusia elämyksiä. Kiitos vielä isovanhemmille lapsen ja koirien hoidosta! 🙂

Perjantaina lähdettiin töistä vähän etuajassa ja oltiin perillä Helsingissä joskus puoli seiskan jälkeen muistaakseni. Mentiin kahden pysähdyksen taktiikalla, kun tuli nälkä ja täyden mahan kanssa tuli väsymys. Paremmin tuon kolmetuntisen jaksaakin ajella kun tekee parit pysähdykset. Hotellille (Scandic Paasi) päästyämme todettiin, että hotelli oli just sellainen erilainen ja ihastuttava niin kuin toivottiinkin. Suosittelen, mää en halua enää mihkä muualle jos satutaan pääkaupungissa yöpymään. Kaikki huoneet on vieläpä erilaisia, siistiä! Mutta, nälkäisinä käytiin hakemassa mäkkäriltä sapuskaa (mun uusi suosikki on ranskalaiset ja kananugetteja) ja syötiin ne hotellilla ennen kuin lähdettiin elämäni ekalle metroseikkailulle. Onneksi on netti, joka neuvoi senkin minkä värisestä automaatista voi ostaa vuorokausilippuja näihin yleisiin kulkuväleineisiin. Mua jännitti se eka metroilu aikalailla, vaikka ukkelilla olikin jo ennestään kokemusta metrosta. Mutta me saatiin ne liput ostettua ja päästiin matkaamaan kaupungin alapuolella. Aika edukasta mun mielestä, kun 12 eurolla sai reissata kahden vuorokauden ajan ihan niin paljon kuin lystää. Auto siis seisoi parkissa koko viikonlopun ja kaikki siirtymät tehtiin kävellen/metrolla/ratikalla. Niin, suunnattiin metrolla Kamppiin ja mentiin Tennispalatsiin katsomaan After Earth -leffaa. Tuo leffa oli kyllä mun mielestä aika turhake. No joo oli siinä yksi kohta jossa yleisö naurahti, mutta oli myös niin tylsä vaihe että mää torkuin! :/ Tulipahan nähtyä, mutta en oikein suosittele. Toki tää on vain mun mielipide, mutta mää en ymmärtänyt koko leffan jujua.

Lauantaina metroiltiin Ruoholahteen ja käytiin akvaariokaupassa. Ostettiin sieltä mehiläismonni ja yksi kasvi akvaarioon. Syötiin salaattia lounaaksi ja löhöiltiin. Hotellielämässä on mun mielestä varsinkin lapsen saamisen jälkeen ihan parasta se, kun voi vaan löhöillä sängyssä tekemättä yhtään mitään. Voi torkkua jos väsyttää, eikä kukaan vaadi leikkimään ja ulkoiluttamaan tai ruokkimaan. Ah! Viiden aikoihin suunnattiin ratikalla keskustaan (hyi helvatti, en tiedä mikä siellä haisi, mutta kenties lähellä istunut puliakka sai aikaan hirvittävän urean hajun…) ja mentiin katselemaan Taste of Helsinki -ruokafestaria. Onneksi sää oli suosiollinen tuulesta huolimatta! Maisteltiin siellä sitten herkullisia ruokia, mutta kaikkea haluamaamme ei päästy maistelemaan, kun jonot oli niin pitkät, ettei vaan riittänyt mielenkiinto. Kalaruoat olivat kuitenkin parhautta mun mielestä. Ja maistoinpa graavia lohtakin ekaa kertaa elämässäni. Se oli ihan ok, mutta emmä sitä paljoo pystynyt syömään. Tuolla Tastessa olis siis Helsingistä ja muualta Suomesta 12 huippuravintolaa tarjoamassa kolmea pientä annosta per ravintola. Annoksia sai ostaa muovimarkoilla, joita sai ostaa euroilla. Kiva idea! En tiedä menisinkö toiste, kun oletettavasti tapahtuma on aika samanmoinen mahdollisesti seuraavanakin vuonna, mutta oli kiva kokemus! Ja herkullinen ennen kaikkea! 🙂 Myöhäisillassa tepasteltiin vielä Hesburgerille hakemaan mukaamme vähän mahan täytettä – ranskiksia ja nugetteja jälleen. 😉

Sunnuntaina ehdittiin hotellin aamiaisellekin (kun lauantaina nukuttiin pois univelkoja) ja oli aika coolia valita aamiaisella mehujuotavaa iPadilla! Siellä oli siis iPad ohjelmoitu valikoimaan haluttu mehulaatu. 😀 Huippua! Aamiainen oli muutenkin herkullinen. Sitten vain tavarat kasaan ja menoksi. Suunnattiin Heurekaan katsomaan Body Worlds -näyttelyä. Tuo näyttely oli sellainen jonka näkemistä odotin siitä asti kun siitä joskus talvella kuulin. Ja olihan sen mielenkiintoinen, mutta emmä osannut niitä mieltää oikeiksi ruumiiksi. On tääkin oikein näyttelyvierailija, kun ei osaa eläytyä niihin sillee kun pitäisi. 😀 Heurekan jälkeen käytiin vielä Jumbossa lounaalla ja ostamassa Kukkikselle tuliainen. Lounas olikin varsin terveellinen meikäläisellä – suklaakakkua ja suklainen macaron-leivos. Nami, mutta olo oli aika ällö sen jälkeen. Tulipahan herkuteltua! Kotimatka ajettiinkin melkoisessa sateessa, mutta auto peseytyi mukavasti, kun se oli ihan puusta valunutta moskaa täynnä, kun koko viikonlopun seisoi puiden alla. Ja oli niin kiva päästä kotiin ja nähdä taas Kukkis! 🙂 Ipanalla oli ilmeisesti ollut tosi kiva vikonloppu eikä tyyppi ollut meitä edes kaivannut, mutta meillä oli kyllä ollut ikävä…

Laitan kuvia vielä erikseen. Nyt tarttee alkaa jonottaa nukkumatilta unihiekkausvuoroa. Lämpenevää viikkoa kivat ihmiset!

Translate »