Jummijammisaatana – elämää kuusveen kanssa

Posted on

Lapsi laukoi autoiltalenkillä tuon otsikossa olevan jummijammisaatanan, kun ei kuullut takapenkille mitä me isin kanssa puhuttiin etupenkillä. Juu, kyllä meiän kuusvee osaa jo kiroilla komeasti tarpeen vaatiessa. Mistä lie oppinut moisen taidon, siis kun mähän en kiroile (hehe). 😀 Kuusvee tykkää pelata Super Mariota Nintendo Wiillä iskän ja äitin kanssa. Kuusvee rakastaa yllätyksiä ja silloin tällöin onkin kiva kehitellä/ostaa joku pieni yllätys ihan muuten vain. Kuusvee suunnittelee jo kovasti tulevaisuuttaan siihen tyyliin, että aikuisena ostan sellaisen ja sellaisen koiran ja pupun ja kerään Littlest Pet Shoppeja ja perustan yrityksen jossa koirien turkkeja leikataan. Kuusvee odottaa esikoulua, syksy on sen vuoksi paras vuodenaika. Kuusvee haluaa kesällä uimarannalle. Kuusvee haluaa kesällä joskus grillata. Kuusvee haluaa mennä Saksaan ajelueläintarhaan, josta pääsee suoraan huvipuistoon. Kuusveen eka hammas heiluu vasta nyt, saas nähdä irtoaako se joskus. Kuusvee leikkii vain alastomilla barbeilla. Kuusvee avaa mielellään mun kanssa postin tuomia kauppani paketteja ja tutkii mun kanssa millaisia postikortteja maailmalta mulle tulee. Kuusvee tykkää järjestää vanhemmilleen vuodenajasta huolimatta pääsiäis- tai jouluyllätyksiä. 🙂 Kuusvee tykkää auttaa puutarhahommissa, siementen kylvämisessä ja muussa puuhassa. Kuusvee rakastaa jäätelöitä ja odottaa milloin jäätelökioski aukeaa, jotta saisi ostaa taas sateenkaarijäätelöä. Kuusvee ei tällä hetkellä viihdy lainkaan ruokakaupassa, joten välttelemme koko perheen yhteisiä kauppareissuja. Kuusvee osaa jo soittaa ”omalla puhelimellaan” (mun vanha puhelin ja liittymä) äidille jos tulee jotain asiaa sillai kun äiti ei ole kotona. Kuusvee on myöskin hyvin näppärä iPadin käyttäjä ja haaveilee jo omasta tietokoneesta, jonka haluaa sitten kun menee kouluun. Kuusvee osaa laskea jo aika pitkälle ja on selvästi kiinnostunut numeroista. Kirjaimet ei vielä kiinnosta niin paljon, mutta kaikki ajallaan. Kuusvee tykkää kun luetaan jo vähän isompien lapsien kirjoja joita lainataan kirjastosta e-kirjoina (ehkä voisi lainata ihan normikirjoinakin niitä vähän isompien lasten kirjoja joiden lukemiseen menee useampi ilta). Kuusvee on yhä yökyöpeli, joka valvoisi vaikka joka päivä yöhön asti jos saisi ja nukkuisi sitten pitkälle aamupäivään. Ja jonka mielestä nukkuminen on ihan tyhmää. Nukkumisrytmi on vauvasta asti ollut valvomispainoitteinen, erikoinen tyyppi. 🙂 Kuusvee on kiinnostunut englannin kielestä ja oppii jatkuvasti uusia sanoja. Kuusvee tykkää Minecraftista, katselee Youtubesta pelivideioita. Tosin Super Mario on nyt enemmän in. Kuusveellä ei ole mitään allergioita (no ei kai kun esim. pikkuipanana söi koirankupista ruokaa, vastustuskyky kuntoon kotikonstein, hih). Kuusvee tykkää halia ja kiitti viimeksi tänään kirpputorilta raahatuista vaatteista isolla halilla. 🙂 Kuusvee on ihana, fiksu, kaunis ihmisen alku. <3


Ensilumen riemua

Posted on

Jee! Mekin saatiin vihdoin lunta, jo oli sitä odoteltukin! Eilen sade alkoi ja aamulla oli sitten ihan kiva lumikerros pihalla. Jo tuli lapseenkin vauhtia syödä äkkiä aamupala ja pukea vaatteet, että pääsisi äkkiä ulos. 🙂 Samoin koira riemuitsi lumesta, ei ole lumiriehunta minnekään vuosien saatossa laimentunut, vaikka Deea täyttää muutaman viikon päästä jo pyöreät 10 vuotta. Tässäpä siis muutamia kuvia lumen ystävistä. 🙂

DSCN0229

Lumipallon väsäämistä.

DSCN0266

Ihanan luminen maailma! 🙂

DSCN0261

Vauhdikkaat kädet.

DSCN0239

Tässä esimerkki kameran ihanasta zoomista. Kuvasin lintua, joka istua kököttää tuolla oikeanpuoleisen puun latvassa. Tuo pikkuinen piste.

DSCN0233

Ja tässä sama pikkuinen piste zoomattuna. 🙂

DSCN0238

Ja tässä lokkeja, ihmeen hyvin onnistui kuva liikkuvasta kohteesta – se kun ei ole mitenkään mun vahvuuksiani 😀

DSCN0243

Turpa lumessa.

DSCN0244

Välillä pitää kattella maailmaakin.

DSCN0247

Ja sitten taas nassu lumen sekaan. 🙂

DSCN0248

Vielä syvemmälle…

DSCN0250

Välillä naaman hierontaa vähemmässä lumessa.

DSCN0254

Luminenälunni! 🙂


Lapsen nukkumisista

Posted on

Oon taas miettinyt että pitäisi kirjoittaa tänne muistiin lapsen nukkumisasioista – vaikka eipä tuo asia juurikaan ole vuoden aikana mihinkään muuttunut, kun eilen luin vuoden vanhoja nukkumistarinoita. Sopivasti Voicen nettisivulta osui silmään artikkeli, joka sivuaa tätä aihetta hyvinkin läheltä, niin nythän on pakko kirjoittaa aiheesta. 🙂

Meillä on ollut vauvasta asti yöihmislapsi. Se valvoi jo vauvana pitkään ja on aina nukkunut aamuisin pitkään. Olen rutiineja kammoava ihminen, en osaa elää rutiinien kanssa, joten siksikin meillä tehdään niin kuin tuossa artikkelissa – lapsi saa mennä nukkumaan sitten kun sitä väsyttää. Viimeaikoina uni on tullut 10-11 aikaan, mutta aina välillä tulee iltoja kun tyttö nukahtaa jo kahdeksalta tai vasta puolen yön aikoihin. Toki tuo on sillä tavalla ärsyttävää, kun parisuhdeaika on iltaisin enemmän tai vähemmän vähissä. Mutta toisaalta on ihan kivakin, kun lapsi ei hyppää sängystä ylös aamulla klo 6-7. Ehei, jos Kukkiksen antaisi nukkua niin pitkään kuin sitä unettaa, se nukkuisi 12-14h yössä eli vaikka puoleenpäivään asti… Siksi se pitää monesti herättää, ettei tuo unirytmi mene vielä ongelmallisemmaksi, ettei tyyppi ala valvoa jonnekin kolmeen asti yöllä 😉 Unelmanukkumisrytmi (tällee loma-aikaan) vois olla vaikka sellanen  iltaysistä aamukymppiin nukkuminen, mutta nukkumisunelmat käy harvemmin toteen. Arkena voisi nukkua vaikka kasista kasiin. Joulupukki ohoi, pystytkö tällaisia lahjatoiveita toteuttamaan?! 😀

Ei lapsen iltavalvomiset yleensä ole hankalia, kun se yleensä puuhastelee jotain rauhallista. Se kyllä on tyhmää, kun tuntuu että vain kerran tai pari kuukaudessa on sellaisia öitä, kun ipana ei änkeä yöllä meiän sänkyyn. Se nukkuu onneksi sängyn reunassa (mää keskellä), niin ei se peittotemppuilu tai muu levottomuus häiritse kummemmin. Silti mua välillä ärsyttää, kun joskus huomaan kuuntelevani kaikkia pieniä ääniä yöllä nukahdusta odotellessa ja en aina saa nukuttua ennen kuin ipana hiippailee makuuhuoneeseen ja kysyy saako tulla meiän sänkyyn nukkumaan. En jaksa sitä palauttaa sänkyynsä, kun nukkumistappelut ei yöllä oikein kiinnosta. Ja inhoan sängystä ylös nousemista tunnin-parin nukkumisen jälkeen. Joten näillä eväillä mennään. Maanantaina tyttö nukahti kahdeksalta ja nukkui 13,5h, eilen nukahti 12 aikaan ja herätettiin aamulla se puoli kymmenen aikaan. Saas nähdä miten tänään…


Gran Canaria – hyvä hius-ilmasto

Posted on

Jep, hyvä otsikko tällä kertaa. 😀 Mutta kun se meri-ilmasto oli tuolle Kukkiksen tukalle niin hyvä. Kotioloissa tukka menee tuhannen takkuun ja kuivaksi hampuksi. Tuolla saarella tukka oli takuton ja kikkara. Tahtoo muuttaa meri-ilmastoon!

IMG_0851

Hieman tuulisehko kuva. 🙂 Ipana kantoi tomaattirasioitaan joka paikkaan mukanaan. Tomaatit on herkkua!

IMG_0838

Kattokaa nyt mitkä käkkärät korkkiruuvit hatun alta pilkottaa!

IMG_0837

Ihana nukenkantaja.

DSC03597

Tyyppi poseerasi. 🙂


Gran Canaria – leikkipuistossa

Posted on

Perjantaina löydettiin rannan läheisyydestä Lumi-Kukalle mieleinen mesta. 🙂 Kuvat kertokoon enemmän.

Alue oli aidattu ihanan värisellä aidalla (jota juuri silloin joku ukkeli maalasi uudelleen).

Alue oli aidattu ihanan värisellä aidalla (jota juuri silloin joku ukkeli maalasi uudelleen).

Siellä sai tallustella paljain jaloin.

Siellä sai tallustella paljain jaloin.

Jee, liukumäkiä!

Jee, liukumäkiä!

Isi auttoi ipanan kapuamaan ylös (ei ollu noita tikkaita ihan suunniteltu kääpiöille).

Isi auttoi ipanan kapuamaan ylös (ei ollu noita kapuamisjuttuja ihan suunniteltu kääpiöille).

Jeeeee, kivaaaaa! :)

Jeeeee, kivaaaaa! 🙂


Pottailu(ttomuude)sta

Posted on

Niin, meiän ipana 2v ja 9kk ei oikein digaa pottailua. Skidisti joskus suostuu moista välinettä käyttämään. Onneksi silmiin osui tänään tämä artikkeli:

Varhain aloitettu pottailu ­haitallista?

Se onkin siis niin, että ipana kasvattelee vielä rakkoaan rauhassa, eikä laiskuuttaan tai ilkeyttään tai uhmakkuuttaan välttele pottaa. 😉 Mehän aloitettiin pottailu tosi aikaisin ja se on välillä mennytkin tosi hyvin, kunnes taas tulee taantuma kuten nyt. Aamuisin vaippa on kyllä lähes aina kuiva, että periaatteessa öisin voisi olla jo ilman vaippaa, mutta päiväsaikaan ei. Mutta jokainen kai oppii ajallaan eroon vaipoista. Meiän jälkeläinen keskittyy kattokaas muihin asioihin, niinku vaiks eri eläinlajien nimien opetteluun. Ja Steve Hodgesin neuvojen noudattamiseen. Nih!

Nyt on lounastauko ohi ja jatkan taas tilausten keräilyä ja pakkailua… Ne joululahjakuvatkin on kameran muistikortille asti jo päässeet, vielä kun siirrän ne koneelle ja laitan tänne jonkun kollaasin. 🙂


Unikoulutusta

Posted on

Lapsi pääsi eilen illalla unikoulutukseen. Sain sunnuntai-illan kahden tunnin nukutussessiosta tarpeekseni ja pyhää kiukkuangstia uhkuen tein päätöksen; meillä ei enää tuhlata iltoja nukuttamiseen. Piste.

Eilen oli sitten unikoulun eka oppitunti. Ilta oli ollut karmeaa uhmistelua ja edesslisyön vähiin jääneet yöunet varmaan vielä vaikutti ja toi lisää hulluutta kehiin. Peto oli irti! Mää jaksoin kasiin asti sitä riehujaa katsoa ja sitten iltapala+iltatoimet ja lapsi oli varttia yli kasin jo sängyssä. Pusut ja halit ja hyvät yöt, sitten lähdin sohvalle kutimieni luo ja jätin lapsen huoneen oven raolleen. Pari kertaa se sieltä äitiä huuteli ja sitten nukahti. Vau!

Tänään oli sitten koulutuspäivä numero 2. Lapsi oli illan tosi ihana ja kiltti, aivan maanantaihirviön vastakohta. Iltatoimeilu alkoi taas kahdeksalta ja sain likan sänkyyn vähän ennen yhdeksää. Taas vähän äitin huhuilua ja piti saada vielä housut jalkaan (nehän ei kelvanneet sillon kun hammaspesun jälkeen kysyin asiasta…) ja kun isi kävi housuttamassa tytön, tapahtui taas sellaista että sinne se nukahti ihan noin vain. Ja mää kun oon siirtänyt unikoulutusta kuukausia kun ajattelin etten jaksa sellasta tappelua… 😉

Täytyy sanoa että olen hämmentyneen onnellinen!! Toki toi voi muuttua taas erilaiseksi, mutta nyt pikkutyttö nukahtaa täydellisen ihanasti!


Korkeasaaressa

Posted on

Mentiin viikko sitten lauantaina Korkeasaareen pitkästä aikaa – ekaa kertaa Lumi-Kukan kera. Sää oli mukava; sateeton ja tuuleton ja suht lämminkin. Kärsivällisyyttä tuolla meiän pikkulikalla ei kauheasti ole, kun jokaisen eläimen näkemisen jälkeen piti mennä äkkiä katsomaan seuraavaa. 😀 Tässä jotain kuvia reissulta… Parempia kuvia olis saanut jos olis muistanut ottaa kotoa latauksesta mukaan järkkärikameran, mutta oli sentäs pikkukamera mukana.

Karhu nautiskeli laiskasti auringonpaisteesta.

Saukkoja ei olla kai ennen edes nähty tuolla. Nytkin sain peräti yhden kuvan otettua ennen kuin pulahtivat taas veteen.

Tiikeri veti lenkkiä tylsistyneen oloisena.

Kukkis tahtoi päästä tietty keinua kokeilemaan.

Ja toista keinua. 🙂

Pieni kävelijä.

Mangusti poseerasi 🙂

Kyläkutoja, eli lintu joka kutoo kylällä? 😀

Ja naaraspuolinen kyläkutoja.

Syksy!! 🙂

Ihana syksyinen maisema.

Kameli oli kiva. 🙂

Kukkis työnsi välillä ite euron lainarattaita.

Suokukkonaaras.

Eläintarhan ulkopuolella bongasin myös ihmisuroksen kantamassa jälkikasvuaan, joka ei enää jaksanut kävellä. 😀

Semmosia kuvia reissusta, kivaa oli! Ja porukkaa oli mukavan vähän, kun vertaa vaikka kesäisiin vierailuihin.


Lapsenhuone

Posted on

Mää siivosin eilen Kukkiksen huonetta, kun myytiin hoitopöytä (nyttemmin lipastona toiminut huonekalu) veljieni vaimojen pikkusiskolle, niin tuli sitten lisää lattiatilaakin pikkuihmisen huoneeseen. Päätin sitten että sänky siirtyy toiselle seinälle, liukumäki vaihtaa paikkaa ja muuta pientä. Lattiatilaa tuli paljon lisää, siis tilaa johon voi levittää leluja ja kirjoja…

Ovelta kuvattuna. Lattialla taas vähän sekamelskaa, kun likka sotkee sitä mukaa kun ite siivoaa.

Biltemasta löytynyt liitutaulu on aika suosittu piirustusjuttu. Haaveilen silti liitutaulumaali tai ”liitutauluseinäteippiratkaisusta”… tuskin ikinä mitään isompaa liitutaulujuttua tulee meille, mutta sellanen iso liitutauluseinä on aika hieno joka tapauksessa!

Hyllyä ei oikein voi siirtää mihinkään, mutta sitä voi koittaa välillä siivota.

Sängynvaltaaja. Deea nukkuu nykyään usein päiväuniaan tytön sängyssä. 🙂

Pitäisi seuraavaksi saada järjestykseen tytön vaatteet. Vaatekaappitilaa tuossa huoneessa on kivasti, mutta vaatteita on liian paljon. Tai siis pieneksi jääneitä vaatteitakin kummittelee kaapeissa, pitäisi joskus saada niitä lajiteltua ja laitettua myyntiin… Noi vaatehommat on vaan aika hankalia pikkutytön läsnäollessa. Se kun tahtoo tunkea omat sormensa aina jokaiseen soppaan… Tänäänkin pyykkisavottaa tehdessä tyttö koitti väkisin tulla auttamaan. Saatiin se onneksi lahjottua mustalla juomalla sohvalle kattomaan lastenohjelmia. Pahisvanhemmat, mutta joskus vain musta juoma auttaa.

Tämän päivän projektina vielä lelujen deletointi olohuoneesta. Niitä on sielläkin ihan liikaa, masentavaa. Miksi ihmeessä niitä leluja pitää aina raahata sylikaupalla olkkariin, kun ei se niillä yleensä edes siellä leiki, kunhan raahaa. Grr! Eikä auta vaikka joka ilta ne lelut kokoaisi leluarkkuun, jonka kehittelin olohuoneeseen, kun likan pitää ite aina päästä sinne arkkuun ja siinä sitten lentää lelut ympäri lattiaa, jotta likka ite mahtuu sinne arkun sisään. Mutta jospa me joskus taas saadaan olohuone leluvapaaksi alueeksi. Joskus 12 vuoden päästä vaikka?! 😉

Nyt tarttee taas keksiä jotain aktiviteettia tolle lapselle, joka on jo selvästi väsynyt, kun ei suostunut nukkumaan päiväunia. Se nukahti eilen 23:30 kahden tunnin nukutustaistelun jälkeen ja heräsi tänään 7:00. Että repikäähän siitä! Tänään ipana laitetaan sänkyyn viimeistään kahdeksalta. Piste.


Mennään kirkkoa kattomaan!

Posted on

Lumi-Kukka on pitkän aikaa pyytänyt päästä kirkkoa katsomaan. Sen siitä saa kun elää jumalattomassa perheessä, niin kielletty hedelmä alkaa kiinnostaa. 😀 Haha, mutta juu vihdoin lauantaina oli sopiva sää ja sopivasti aikaa, niin mentiin kirkkoa katsomaan. 🙂 Pitäähän pikkulikan unelma toteuttaa! Tosin toi taitaa olla lähinnä pakkomielle, kun tänään taas se pyysi että mentäis kirkkoa kattomaan… 😉 Ei me sisälle asti menty, mutta mennään joku kerta, kun tiekirkossa on avoimet ovet vierailijoille. Eikä kirkko oo ahdistava mesta sillai, kun ajattelee sitä ihan matkailukohteena, historiallisena rakennuksena.

”Äiti, ota kuva!” Äitin sormi tosin vähän pilaa kuvaa, mutta otin kuvan kun likka poseerasi. 😉

Liikkuvasta kohteesta oli hankala ottaa poseerauskuvaa, mutta näkyy sitä kirkkoa takana.

Matkalla pomppimaan vesipisteen vieressä olevaan lammikkoon…

Kukkis ja kirkko.

Täytyy joskus koittaa saada sellanenkin yhteiskuva, jossa näkyy koko rakennus ja pikkulikka. Kun tää kirkkojuttu on niin in! Tuli tuolla hautausmaalla kävellessä mieleen, että vois olla ihan mielenkiintoista kierrellä eri paikkakuntien hautausmailla. Rauhallisia paikkoja täynnä historiaa. Ja tuosta puheenollen, mulla olis koneella kuvia Hietaniemen hautausmaaltakin, kunhan joskus edistyn niistä valitsemaan kuvia tänne. Tuli otettua aika läjä kuvia, kun siellä oli niin paljon kaikkea kiehtovaa kuvattavaa.