Category Archives: mentiin naimisiin!

Hääkuva lehdessä!

Hääkuva lehdessä!

Tänä aamuna odotus palkittiin ja hääkuva löytyi paikallislehdestä. Yhteensä viisi kuvaa oli tällä kertaa siinä palstalla ja kyllä meiän kuva ainakin hyvin erottuu joukosta. Ja ainoa kuva jossa on koira mukana, Deegusta tulee julkkis vielä tuon kuvan ansiosta 😀

Toisipa posti pian ne meiän kiitoskortit, tahtoo nähdä millaisia niistä tuli ja lähettää niitä maailmalle!

Kiitoskortit ja lehtikuva

Kiitoskortit ja lehtikuva

Tänään vihdoin edistyin kuva-asioissa. Laitoin paikallislehteen menemään hääkuvan Vihittyjä-palstalle. Olisin halunnut autokuvan, mutta kun ne on kaikki vaakatasossa, niin valitsin sitten yhden pystykuvista. Me ei kuitenkaan haluttu mitään ”seisotaan järvenrannalla” -kuvaa lehteen, joten valittiin sellainen jossa istutaan meiän hienolla hääsohvalla Deegu seuranamme. 🙂 Vähän erilainen kuva lehden tavallisten vihkikuvien sekaan. 🙂

Kiitoskortteja on myös pitänyt jo jonkun aikaa tilailla, mutten ole edistynyt. Tänään katoin sitten josko netistä löytyisi vaihtoehtoja, ettei tarvisi lähteä minnekään toiselle paikkakunnalle niitä tilaamaan valokuvausliikkeeseen. Löytyi sellainen osoite kuin www.kiitoskortti.info ja sieltä tilasin meille kiitoskortit, mutta enpä kerro vielä minkä mallin valitsin. 🙂

Häävideo

Häävideo

Eilen saatiin käsiimme häävideomme, kiitos ystävällemme Peipolle siitä! 🙂 Jännitti millaista olisi itseään katsella videolta, mutta ihan kivuttomasti se meni. Oli ihana käpertyä sohvan nurkkaan rakkaan aviomiehen kainaloon ja elää sen päivän hetkiä uudelleen. 🙂 Oli jännä katsoa sitä vihkimistä ja muuta muiden näkökulmasta. Mutta hemmetti meiän hääauto oli KAUNIS ja samoin oltiin me kaunis pari!!! 🙂

Ja vaikka mua jännitti siinä alussa ihan valtavasti, juuri oikeaan aikaan lähdettiin kävelemään kohti luonnonkaunista alttariamme. Olin siis etukäteen tarkkaan miettinyt ajoitukset musiikin kanssa veljeni Kimmon kanssa. Kiitos muuten Kimmolle hienosti hoidetusta deejiin hommasta! Alkumusiikkina auton ilmestyessä pihapiiriin soi Notting Hill -soundtrackilta ”Notting Hill”, sitten kun oltiin päästy pois autosta ja alttarille johtavan polun alkuun, soi samaiselta levyltä eräs kohta ”Will&Anna”-kappaleesta, jonka tahdissa käveltiin papin eteen. Vihkimisen aikana taustalla tiirojen kirkumista ihan luonnostaan (siitä ei ollut mitään muistikuvaa) sekä ”Myrskyluodon Maija” nonstoppina. Ja ekan aviollisen suudelman+aplodien jälkeen ”Kesäyön unelma” -häämarssi. Vielä muistan nämä, joten hyvä kun nyt tuli kirjoittua nämä muistiinkin tänne. En mä mitään enää viiden vuoden päästä muistaisi. 😉

Kaikki muu häämusiikki (eli mitä päivän ja illan aikana soitettiin), on vielä joskus tarkoitus polttaa cd:llekin, että voi kuunnella niitä muutenkin kuin tietokoneelta. Kaikki häiden musiikki soitettiin mun kompuutterilta, miksi turhaan olisi kaikkea polttanut monelle levylle, kun äänentoistolaitteet sai tietokoneeseenkin yhdistettyä. Niitä kappaleita kuunnellessani voin vielä satavuotiaana mummonakin muistella elämäni onnellisinta päivää!

Koittakaa kestää, kyllä mä näitä hääjuttuja jaksan jauhaa varmaan vielä pitkän aikaa… Ja kaverit+sukulaiset, häävideon kopion saa jos tahtoo. Joten kiskaiskaa virtuaalisesti hihastani ja tuokaa ilmi tahtonne. 🙂

Uusi passi ja ajokortti

Uusi passi ja ajokortti

Sainpas edistyttyä uuden sukunimeni kanssa. 🙂 Kävin ensin passikuvassa (14€), sitten suuntasin poliisiasemalle. Täällä on tosin vain sellanen toimistopiste, ei varsinainen oikea poliisiasema, mutta kuitenkin. Siellä piti vain ajokorttia varten lomake täyttää, se täti siellä täytti puolestani passihakemuksen. Ja sitten allekirjoituksia. Yksi meni pieleen, aloin kirjoittaa Miia K siihen mihin piti kirjoittaa passiin tuleva nimmari… No sitten vaan uusi tuloste ja keskityin kirjoittamiseen, niin sain oikean sukunimen kirjoitettua. 🙂 Tuo huvi maksoi 86€. Eli ajokortin ja passin uusiminen maksaa tasan 100€ passikuvineen, ei ihan halpaa hupia. Mutta onpahan tehty nyt. Passin saan viikon päästä, ajokortin kahden viikon päästä.

En mä olis vielä koko projektia laittanut eteenpäin, mutta Ville soitteli että meiän tammikuista reissua varten tarvittaisiin uuden passin numero mahdollisimman pian. Banaanivaltioissa ollaan tarkkoja ketä maahan päästetään, pitää ajoissa ilmoittaa maahanpyrkijät. 😀 Vielä pitäisi Kela-kortti uusia ja pankki+luottokortit, sitten kai alkaa olla suunnilleen kaikki.

Keittiöön päätyvät häälahjat

Keittiöön päätyvät häälahjat

Tuotiin eilen eka satsi häälahjoja kotiin, tai ollaan me pyyhkeitä ja lakanoita tuotu jo aiemmin, mutta nyt tuotiin kai kaikki astiat mitä saatiin, Arabian Arcticaa. Jonkun verran meillä oli ihan lautasta ja kahvimukia ja sellasta, nyt on sitten enemmän valinnanvaraa! Kuva kertokoon enemmän kuin sanat.

Saatiin 6xkahvikupit+teekupit, neljää erilaista lautasta, tai oikeastaan viittä, kun yhtä kokoa oli vain 2kpl, ellei jossain mökillä ole vielä enemmän niitä… Iso tollanen soikea lautanen, kolmea eri kokoa kulhoa, sokerikuppi. Ja tuo metallihäkkyrä on Alenssin tuote, hedelmäkori joka sopii kyllä meiän keittiöön mainiosti.

Taustalla näkyy kaikki pahvilaatikot joita noista astioista tuli. Löytyy monen kokoista ja mallista. Ne aion säästää, ainakin ison osan. Niihinhän saa kaikkea askartelukamaa kätevästi pakattua säilytystä varten. 🙂 Ja jos haluaa laatikoita tuunata paremman näköisiksi, sekin onnistuu helposti kun noi on tollasia helposti tuunattavan mallisia. 🙂

Häämatka Sintraan 6.-12.8.2007

Häämatka Sintraan 6.-12.8.2007

Häämatkakohteemme oli siis Sintra, Unescon maailmaperintökohteiden listalta löytyvä kaupunki Portugalissa. Hotellimme, Palacio de Seteais, sijaitsi kauniilla paikalla vanhan kaupunginosan laitamilla. Oliskos joku kilometrin kävelymatka ollut keskustaan. Hotelli oli entinen palatsi ja sisustettukin sen mukaisesti.

(Välihuomautus heti alkuun; kuvien leveydessä on eroa, koska kuvat on otettu kahdella eri kameralla, mua itteeni häiritsee mutta en jaksa alkaa niitä uudelleen muokkailla, korkeus sentään kaikissa sama.)

Hotelli ulkoa, ei kovin hyvä kuva mutta ainoa joka tuli otettua tästä suunnasta.

Käytävästä kaksi seuraavaa kuvaa.

Tää lamppu oli ihana, kaunis!

Nätti paikka hotellin alakerrasta.

Sänkyjä oli siveellisesti kaksi, mutta yhdessä me kyllä nukuttiin kun se vihdoin oli virallisesti luvallistakin. 😉 Toinen sänky oli tavaroiden säilytyspaikka. 🙂

Hotelli toisesta suunnasta. Hotellista vasemmalle näkyy taustalla kaupunkia.

Hotellin ihastuttava tuollainen… no kiva paikka. 🙂 Tuolta päästä oli hieno näkymä kaupungille jos ei sattunut olemaan sumuista siellä alhaalla.

Hotellin puutarhassa oli kivoja tällaisia leikattuja puskajuttuja. Vähän niin kuin puskalabyrintti. Yhdessä tämän tyylisessä me seikkailtiinkin yksi ilta, oli pakko päästä kokeilemaan miltä tuntuu puskalabyrintissä kävellä, kun siihen ei varmaan liian montaa mahdollisuutta elämän aikana tule. 🙂

Edellinen ja tämä kuva on otettu juuri sieltä hienosta paikasta, josta on näkymä kaupungille.

Hotellin uima-allas. Oltiin yhtenä päivänä tuolla köllöttelemässä auringonpaisteessa. Kuva otettu meiän huoneen ikkunasta.

Hotellin etupihalta vähän niin kuin vanhan kaupungin keskustaan päin otettu kuva, tuo tuolla ylhäällä näkyvä rakennus on Pena Palatsi tuttuvallisesti sanoen. Palacio de Pena virallisesti. Jotenkin niin mystisen satulinnan näköinen palatsi näissä kahdessa seuraavassa kuvassa. Tosin näin pienissä kuvissa palatsi ei ole oikein edukseen. Mutta siitä tulossa lisää kuvia, kun käytiin siellä yksi päivä vierailulla.

Ainoa yhteiskuva meistä koko reissun ajalta. Tuli viimeisenä kokonaisena päivänä mieleen, että vois sitä yhden yhteisenkin kuvan meistä ottaa. 🙂

Viisi seuraavaa kuvaa hotellin puutarhasta hoitamattomasta osasta. Se puutarha todella oli valtava, mutta vain osa sellaista aluetta josta on pidetty huolta. Mutta luonnontilassakin olevat osat oli todella kauniita! Siellä oli kaikenlaisia kivisiä penkkejä ja vastaavia rakennelmia.

Tämä vielä liittyy hotelliin, joten tässäpä viimeisenä iltana huoneeseen tilaamamme illallinen. Ihanasti kaksi tyyppiä kattoi meille oikein hienon pyödän, hih 🙂 Lasagne olikin tosi hyvää ja keskimmäisessä lautasessa yhteinen salaatti.

Sitten kuvia kaupungilta satunnaisessa järjestyksessä. Ekana yksi hyvä esimerkki rakennuksista, joita siinä keskustan ympärillä paljon oli.

Ihastuttavat kukin koristellut rappuset keskustasta.

Liikennekaaosta. Tossa keskellä on parkkipaikka, ettei ole ihan niin kaaosmaista kuin nopeesti kattotuna. 🙂 Mutta oli se liikenne silti siellä omanlaistaan. Autot pysäköidään minne sattuu ja sellasta yleistä sähläystä oli ilmassa.

Taas kaunis vanha rakennus.

Pupujussi erään rakennuksen katolta. 🙂

Jonkun talon ovi.

Suloinen vanha prätkä. Jos tuo vielä toimiikin, niin huhhuh! 🙂

National Palacesta kuva kaupungille päin.

Suloinen vanha portti.

Sitten kaksi eri päivänä otettu kuvaa samasta paikasta, vähän erilaiset kuvat silti. Ihan sattumalta löytyi aidanrako, josta oli ihana näkymä johonkin puutarhaan. Siellä uiskenteli musta joutsenkin, kaunista! Mustia joutsenia oli Pena Palacenkin puutarhassa. 🙂

Tuollaisella autojunalla matkustettiin lauantaina. Oltiin useamman päivän ajan mietitty että millanen sen aikataulu mahtaa olla jne, kunnes lauantaina sattumalta oltiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja hypättiin junaan. Se vei meiät yhden puutarhan luo, siellä odotti 10 minuuttia ja sitten takaisin lähtöpaikkaan ihan keskustan keskelle. Kokemus sekin!

Tämä kaunis kuva otettiin siellä pysähdyspaikalla mihin toi edellä mainittu juna pysähtyi.

Yksi kuva tuli otettua lelumuseossakin. Pitihän meiän sellaseen päästä, hih! Siellä oli tosi tosi valtava valikoima erilaisia leluja. Paljon kaikkea mielenkiintoistakin.

Sitten se Pena Palatsi. Se koko palatsi oli tyyliltään tyylien ja värien sillisalaatti, sellainen ihana satulinna. Tyylin päälle ymmärtävät ihmiset pitävät sitä varmaan kaameana sekamelskana, mutta mun mielestäni se oli ihastuttava. 🙂

Palatsista otetut pari kuvaa. Tuossa kuvassa näkyy Mauri-linnakekin tuon vuoren päällä. Siellä ei ehditty käydä.

Ihastuttava sammaloitunut penkki Penan puistosta. 🙂

Ja sitten siirrytään Lissaboniin. Käytiin siellä perjantaina. Haluttiin sinne ennen kaikkea akvaarion vuoksi. Oceanario de Lisboa on lienee maailman toiseksi suurin tuollainen akvaariopaikka. Ja se oli kyllä iso, vaikka kuinka paljon jos jonkinlaista otusta! Kuvista ei isoin osa onnistunut, kun piti kuvata ilman salamaa, mutta tässäpä joitakin onnistuneita kuvia… Ensin siis kuva ulkoapäin.

Sitten koko akvaariopaikan ihanin ylläri – LUNNEJA!! Oli ihan mieletöntä nähdä omin silmin eläviä lunneja, vautsi! Ostettiin tuolta matkamuistoksikin lunni-pehmolelu. Sitä ei meiän lunnikoira-Deealle kyllä anneta, mutta saa se sitä katsella. 😀

Jännä juttu muuten että lunnin nokka ei ole leveä, ei mikään pullukka niin kuin papukaijalla vaikka. Yllätyin kun näin miten kapea se nokka olikaan.

Ja toiset tyypit, jotka saivat tuoreen vaimon kiljahtelemaan innosta, oli PINKUT! Voi vitsit, nekin oli tosi mainioita tapauksia! 🙂

Tää viimeinen tapaus oli sellanen vanhan äreän äijän näköinen. 😀

Rausku, kaunis leijailija.

Ja möhköfantti, ei kun möhkökala 🙂 Ihan hassu otus!

Suloinen saukko.

Ihanan värinen merivuokko vai mikä toi kasvityyppi onkaan nimeltään…

Lissabonissa käytiin kahdessa ostoskeskuksessa kiertelemässä. Jotain pientä tarttui mukaankin. Viimeinen etappi oli vielä Hard Rock Cafe. Kävelymatka teki tuskaa, mutta selvittiin me! Siksi oli niin tuskaista, kun mulla oli tosi ilkeä rakko jalassa ja portugalilaiset rakkolaastarit eivät olleet ihan Suomen tasoisia… Tässä kuva jostain sieltä keskustasta.

Ja vielä se määränpää, jossa syötiin ja ostettiin paidat. 🙂

Siinäpä niitä Portugalin kuvia. Kaippa noista näkee vähän mitä siellä nähtiin. Parempaa matkakertomusta voin vielä kirjoitella kunhan niin paljon edistyn. 🙂

Ainiin, vielä loppuun kuva sieltä Turusta hotellista, eka aamiainen avioliitossa oli ihan muhkea. Anteeksipyyntö siis siitä kun olivat mokailleet ja saatiin väärä sviitti.

Häät tiivistettynä :)

Häät tiivistettynä :)

Tässäpä tulee kuvin ja sanoin tiivistettynä Rva ja Hra L:n häät, olkaapa hyvät. Ja kommentoida saa ja pitää! Niin ja jos joku kuvissa näkyvä ihminen ei halua naamaansa näkyviin, kommentoida saa ja pitää siinäkin tapauksessa, niin poistan naaman näkyvistä! 🙂

Tässäpä ensin kyltit, jotka johtivat vieraat hääpaikalle eli mökillemme. Samaiset kyltit oli Villen veljen häissä käytössä, mutta maalasin pohjan vihreäksi ja isukki kirjoitti meiän nimet. Kauniita tuli!

Morsian autetaan pois autosta. Saavuttiin tällä autolla siis meiän mökin pihalle. Meillä oli oikein tyylikäs autokuskikin, komia lakkikin. 🙂

Tässä alttarimme, eikö ollutkin kaunis 🙂 Jännä kuva kun ei näy yhtään ainutta vierasta kuvassa.

Toisesta suunnasta, näkyy vieraitakin iso läjä. Noin sadan hengen häät meillä sitten oli.

Tässä kävellään häämarssin soidessa kohti onnittelupaikkaa, huomatkaa saippuakuplat! Tuo saippuakuplien puhaltelu riisin heiton sijaan oli ihana idea, kuplien seassa oli ihana kävellä! 🙂 Kiitos puhaltajille ja Pialle organisoinnista!

Tässä sitten juhlateltta.

Ja tässä onnellinen pariskunta vauvansa kanssa. 🙂 Deea osallistui häihin, oli vain vihkimisen ajan mökin sisällä. Deegu likasti pikkutassuillaan mun pukuakin, mutta ei se menoa haitannut. 🙂

Aivan loistava otos meistä vanhempiemme kanssa, kaikki hymyilevät isosti! 🙂

Tässä näkyy mun sormukseni. Ja hienot tekokynnet, joita en kyllä ikinä enää laita kynsiini. Ne oli hankalat ja kaikkea muuta kuin omien kynsien tuntuiset. Mutta oli ne kauniit! Mun sormukseni on Kalevalaa (ei pelkkä tasainen rinkula, pitää laittaa parempi kuva vielä näytille) ja kaiverruksena ”Hra L:n oma rakas” ja päivämäärä. Villen sormuksessa Hra:n tilalla vain Rva, muuten sama. 🙂

Sitten syömään… Tässä alkuruokapöydän antimia. Toi pöytäkoriste oli ihana, kiitos anopille! 🙂

Tähän väliin kuva mökkimme pienoismallista, joka saatiin isukilta ja äitiltä lahjaksi. Tuo on tehty lähes kokonaan pahvista, uskokaa tai älkää! Se on hieno, kiitos isukki! 🙂

Tässä nuorisojoukkoa, mun ihania ystäviä. Pia, Jutta, Mika, Juha, Janne, Heli, Johanna ja Deegu mun helmoissani. 🙂 Pia ja Juha ovat pari, samoin Jutta ja Mika sekä Johanna ja Janne. Ihan tiedoksi vaan. 🙂

Jälkiruokapöytä. Pääruoasta ei ole kuvaa, kun sitä tarjoiltiin grillikatoksesta suoraan porisevilta pannuilta. Oli kanaa, nautaa ja sikaa pihveinä, jotain kasviksia, yms. Jälkiruokana siis mansikoita, kermavaahtoa ja suklaakastiketta. Suklaakastike oli nimenomaan suklaakastiketta, mutta onneksi Portugalissa sain yhtenä iltana törkeän hintaisen (7€) jälkiruoan, jossa oli lautasella reilut 10 mansikan puolikasta ja kupissa AITOA sulatettua suklaata. Se oli ihanaa! 🙂

Yksi hääkuvaehdokas. Eikös muuten ole kaunis kaulakoru mulla, Kalevalaa sekin. Ja vieläpä Villen ostama näkemättä mun pukuani! Se on ihana, pitää hankkia koruun sopiva iltapuku ja alkaa käydä syömässä hienoissa ravintoloissa koruun sonnustautuneena!

Liian aurinkoinen paikka, tahtoi väkisin mennä silmät umpeen. 🙂

Vaimo ja auto. (Tämä kuva on Villellä taustakuvana tietokoneessa, pakko mainita.) Miestä odotellessa sain poseerata yksin miljoonille kameroille, tuntui meinaan että niitä miljoona oli.

Ja kun ei sulhasta kuulunut, varasulhanen astui kehiin, meiän kaveri Peippo. 😀

Tästä näillä näkymin tulee se meiän virallinen hääkuvamme. Tykkään! 🙂 Ei mitään perinteistä seisotaan vierekkäin -kuvaa.

Yhdestä kisasta anoppi voitti palkinnon, Absintti-pullon. 🙂 Mahtaako olla pullo tyhjä jo 😀

Kokilla oli rankkaa. Paita repesi päivän kuluessa 😀

Erilainen hääkakkumme. Britatorttua eli sellasta marenkitorttua, jonka välissä tosin piti olla vaniljavaahtoa, mutta siellä olikin jotain mun mielestäni kamalaa vaaleenpunaista rahkaa. Söin vaan marenkiosat. 😉

Heittokimpun heitto, kaikki epätoivoiset vanhatpiiat odottaa…

… ja voittajaksi selviytyi rakas ystäväni Pia, jee! 🙂

Villen vuoro. Huomatkaa Villen ilme… ”mihin hemmettiin mää oikein joudun pääni tunkemaan…” 🙂 🙂 🙂

Hienosti se sukkanauha sieltä koiven ympäriltä lähti pelkästään suuta käyttäen. Epätoivoiset vanhatpojat rivissä odottamassa…

… ja voittajana Villen kaveri Tomppa! Pään ympärillä koko illan tuo ihana Pian tuunaama sukkanauha sitten olikin.

Häävalssi pimeän tullen ja ihmisten ollessa jo hyvin booleissa. 😀 Häävalssina oli jo kaaaaauan sitten päättämäni kappale, Glenn Medeiroksen ”Nothing’s gonna change my love for you”. Ihana! Tanssiminen oli hankalaa, kun koko ajan joko mää ite tai sitten Ville astui mun helman päälle, mutta alkoi se pikkuhiljaa sujua. Huomatkaa taas saippuakuplat!

Vielä teltta yövalaistuksessa.

Ja me tulen loisteessa. Uskomattoman kauniit värisävyt vaikkei kuva ihan tarkka olekaan. 🙂

Sellasta meidän häissä… Paikalta liukenemiskuvia en ole edes nähnyt vielä, niitä on muiden kameroissa kuin omassamme. Meiän omalla kameralla eräs poliisimies otti kuvia ja saatiinkin sitten jo häämatkan aikana kuvia katsella ja muistella kaunista, täydellistä hääpäiväämme.

Rakastan sua Hra L, ikuisesti! 🙂

Me ja meiän hääauto

Me ja meiän hääauto

Musta ei vielä reissun jälkeen ole mitään kuulunut, mutta hengissä ollaan. 🙂 On hirveesti ollut hommaa, viikon aikana kertynyt kaikenlaista rästihommaa töiden lisäksi. Mutta tässäpä pikaisesti yksi kuva meistä ja meiän hienosta juhlakaarasta. IHAILKAA! 🙂

Lisää kuvia häistä ja reissusta tulossa, mutta nyt pitää kiiruhtaa kauppaan ostamaan kanasalaattiaineksia, että saan tehtyä päiväruoan itelleni ja aviomiehelleni 🙂

Naimisissa, jee! :) :)

Naimisissa, jee! :) :)

Tervehdys Turusta! Nyt sitä sitten ollaan ruova L, tuntuu ihan hassulta olla Villen VAIMO! 🙂 Tai ei sitä vielä oikein sisäistä, mutta varmasti ajanmyötä. 🙂

Häät meni oikein ihanasti, sääkin oli ihan täydellinen! Jännitti ihan hirmuisesti siinä muutamaa minuuttia ennen kuin astuttiin autosta ulos ja käveltiin kohti ”alttaria” ja koko vihkimisen ajan oli ihan hassu olo, kuin olisi ulkopuolisena katsonut sitä tilannetta, ei pystynyt uskomaan että se pappi puhui meille ja meitä siinä oltiin vihkimässä. Siinä vihmisen loppupuolella jo jännitys helpotti ja loppupäivä meni hyvinkin rennosti. Ihana päivä, todella ikimuistoinen! Kuvia laitan häämatkan jälkeen sitten näkyviin.

Lahjojakin saatiin sellainen kasa, että kun ne yöllä meiän mökille kannettiin, niistä täyttyi koko sänky! Ehdittiin me niitä jonkun verran tutkia ja availla papereista eilen, mutta viikon päästä päästään tutkimaan paremmalla ajalla. Ihan kuin olis joulu ollut! 🙂

Joskus yhden jälkeen yöllä me varmaan päästiin lähtemään mökiltä, meiän hääkuski toi meiät Turkuun hotellille. Epäilys vähän heräsi, kun saatiin huone kuudennesta kerroksesta, kun oltiin varattu ennestään tuttu seitsemännen kerroksen sviitti… Ehkä me ollaan kauhean vaativia, mutta oli se pikku pettymys kun tää huone ei ollutkaan se mikä me luultiin saavamme. Ja näissä sviiteissä todella on eroa!! Tuore aviomies otti heti yhteyttä vastaanottoon ja lupasivat sitten ettei tää yöpyminen tule maksamaan meille mitään, kun huone ei ole se mikä me haluttiin ja se kyseinen huone oli ainoa syy miksi me tänne haluttiin hääyötä viettämään. Tavallista muhkeampi aamiainenkin saatiin huoneeseen tänäaamuna. 😉

Nyt sitten odotellaan jo huomista ja Portugaliin lähtöä… Ihanan kuumaa ilmaa sinne päin luvattu!

Muutama hassu päivä enää…

Muutama hassu päivä enää…

Voi vitsit miten aika menee lujaa… Onneksi on näillä näkymin tulossa nättiä säätä lauantaina, jes! Eikä pieni sadekaan maailmaa kaataisi. On ihan hirveetä kiirettä, mutta pitää välillä tännekin pari riviä käydä väsäämässä.

Huomenna tulee se teltta, sitten voikin alkaa sitä ja pöytiä ja penkkejä koristella. Pihatöitä on tehty viime päivinä, varsinkin anoppi on huhkinut hiki hatussa jatkuvasti. Ja siltä kyllä näyttääkin, että hommia tehty on. Tosin ei mun mielestäni ole NIIN tarkkaa onko jokainen ruohonkorsi ojennuksessa, kun metsän keskellä järven rannalla häät kuitenkin on. Luonto saa näyttää luonnolta.

Vielä ei jännitä, kun ei osaa ajatellakaan että me pian ollaan naimisiin menossa. Eikä osaa odottaa häämatkaa. Vaikeeta keksiä pakattavaakaan, kun ei osaa ajatella että ollaan Portugalin lämpöön menossa alle viikon päästä. 🙂

Tässäpä nyt pikainen katsaus tilanteeseen. Pitää kiirehtiä muiden hommien pariin taas…