Raahasin siis luuni hammaslääkärille viime viikon torstaina vajaan kolmen vuoden tauon jälkeen, kröhöm… mutta tuo tauko oli vielä pieni siihen verrattuna, mitä oli ennen sitä edellistä kertaa. Tiedän, olen huono ihminen ja kaiken lisäksi vielä (hammas)lääkärikammoinen sellainen. Panikoin sitä hammaslääkäriä ja kipeän hampaan kohtaloa jo useana yönä ennen h-hetkeä ja meinasin juosta karkuun kun piti astua autosta ulos ja kävellä sisään sinne hammaslääkärirakennukseen. Ajattelin että ei kukaan saa tietää mitään, jos jäänkin vaan parkumaan sinne jonnekin rappukäytävään, enkä ikinä meekään sinne lääkärin vastaanotolle. :D Otin kuitenkin itteäni niskasta kiinni ja kävelin sinne sisään ja ilmoittauduin ja jäin odottamaan lääkärin oven taakse kutsua sisään. Odottelu meni maha jännityksestä kipeänä, kädet hikisinä täristen. Olin aika kauhuissani, vaikka pientä mun pelkoni on siihen verrattuna mitä se voisi olla. En mä sentäs paniikkikohtausta tai mitään saa, muuten vaan panikoin. Mutta se oli kuitenkin isoa panikointia mulle.

No, avasin häpeillen kitani ja tilanne oli sen hampaan kanssa just sellanen mitä olin kauhukuvissani ajatellut – se hammas oli niin romuna, että vaihtoehtoina oli poisto tai juurihoito – lääkäri suositteli valitsemaan jälkimmäisen. Ehkä tästä opin, että lääkäriin voi mennä jo ennen kuin sattuu… Kun mun ajatusmaailmassani sinne kuuluu mennä vasta kun sattuu, mutta kaikenmaailman vaivojahan voi tulla jo ennen sitä kipua, joka lopulta pakottaa tekemään asian eteen jotain. Ja kun sattuu, voi olla jo iso vamma kyseessä.

Onneksi se mun naishammaslääkäri on tosi kiva, ei mitään verrattuna lapsuuden karvaiseen ei helläkätiseen ukkoon. ;) Enää en mee kenenkään muun luo ellei pakko ole. Puudutus ei sattunut tippaakaan, emmä edes huomannut (olinkohan liian paniikissa kun en huomannut) edes sitä puudutuspiikin pistelyä ikenessäni. Pidin silmät tiukasti kiinni, kun niiden kaikkien suuhun tungettavien vehkeitten näkeminen lisää kauhua. Hampaasta putsattiin kaikki kuollut pois (eli vingutettiin poraa) ja sitten se hammas kuvattiin ja aloitettiin juurihoito. En edes tiennyt mitä juurihoidossa tehdään, mutta kokemastani päätellen pienillä viiloilla laajennetaan ja avataan ja putsataan ne juuret. Tai jotain. Se ei kuitenkaan sattunut yhtään, ei tuntunut varsinaisesti edes pahalta. En toki nauttinut siitä tunnin sessiosta, loppuvaiheessa alkoi jo huimatakin hurjasti kun olin asennossa jossa olin pää muuta ruhoa alempana. Vammahammas kun sattuu olemaan ylärivistön takimmainen hammas, niin sen hampaan toimenpiteet vaatii hankalan asennon. Väliaikainen paikka hampaan raadon päälle ja täksi päiväksi sovittiin uudet treffit. Tän aamuinen sessio #2 kesti vain puolentuntia ja maksoi vain puolensataa. Täti sai juurihoidon tehtyä loppuun ja laittoi taas väliaikaispaikan ja sessio #3 sovittiin puolentoista viikon päähän. Silloin hampaan irvikuvaan isketään paikka. Silloin saa varmaan pulittaakin taas hassun hauskan rahamäärän… Mutta tuo täti on niin mukava eikä hauku vaikka hammas oli päässyt huonoon kuntoon, niin siitä huvista voi maksaakin. Ei se särkyinen hammaskaan kovin kivalta meinaan tuntunut… ;) Ja mää luulen, että ei tää mun hammasprojekti tähän jää, jos haluan ja aion saada koko purukaluston kuntoon. On siellä varmaan enemmänkin peikkoja ja mörrimöykkyjä, jotka eivät vaan vielä satu. Ja niiden kanssa en välttämättä tahtoisi odottaa siihen asti että alkaa sattua.

Meiän oli tarkoitus mennä lauantaina Pian luoksen Hämeenlinnaan koko perheen voimin, mutta ukkelin maha kiukkuili ja se siitä perheretkestä. Sain tosta sellasta raivoenergiaa, että aloin siivota työpöytääni ja sitten koko homma lähti käsistä ja siivoilin myös monet salaperäiset romulaatikkoni, joihin olen vuosien varrella iskenyt aika kaikkea sellasta rompetta, joiden kohtalosta en ole oikein tiennyt. Jätettä tuli puolitoista jätesäkillistä lauantain ja sunnuntain aikana. ;) Minäkö hamsteri?! Ihan kaikkea ihme turhuutta on tullut piilotettua niihin laatikoihin… Teki hyvää siivota, vaikka vieläkin niihin jäi sellaista kamaa, joille en keksinyt mitään parempaa säilytyspaikka. Ehkä käyn ne samat laatikot taas joskus uudelleen läpi ja karsin vielä kamoja joita ei koskaan tarvi. Saman hullun siivousinnon voimalla voisi vaatekaapitkin käydä läpi! Sain myös olohuonetta siivottua siihen malliin että kilo pölyäkin päätyi pois kaikilta tasoilta ja esineistä. Ja turha roina lähti pois, vähemmän on enemmän! Lumi-Kukankin huoneen siivosin viimeviikolla joku päivä oikein kunnolla, nyt sielläkin on taas kivempi olla. Ja saatiin liukumäkikin mahtumaan hyvin sinne huoneeseen, kun siirrettiin sänky toiselle seinälle.

Lauantai-iltana pidettiin Pian kanssa etäaskarteluilta. Kumpainenkin askarteli omassa kodissaan, mutta nettikamerayhteys teki askarteluhetkestä yhteisen ja varsin kivan. En ole ennen edes Skypeä koklannut, mutta se oli hauskaa! Jutskattiin kaikenlaista ja askarreltiin ja esiteltiin toisillemme aikaansaannoksiamme ja kyseltiin neuvoja ja kaikkea. Ihan huippua! :) Toi pitää ottaa uusiksi ja vaikka tavaksi! Tuosta viiden ja puolen tunnin sessiosta tuli tosi hyvä mieli ja paljon energiaa! Sen energian voimin sitten jatkoin sunnuntainakin siivousprojektia.

Sellasia kuulumisia tänne. Koitan olla ahkerampi blogin päivittäjä taas… Ainakin niitä lauantaisia kortteja voisi esitellä! :)

Eilen mentiin jo ajoissa sänkyyn, jotta ehtisi vähän enemmän nukkua kun aamulla oli taas aikainen herätys. Mää sitten tietty jouduin nukkumattia odottelemaan jonkun aikaa, kun en mä osaa ennen puoltayötä nukkua. Nooh, olin eilen tai edellispäivänä löytänyt iPhoneen kivan ohjelman nimeltään booxTV ja päätin sitten testata sitä ekaa kertaa. Se toimii kuin tallentava digiboksi eli tallentaa kaikilta kotimaisilta ilmaiskanavilta kaikki ohjelmat (Ylen kanavia voi jopa kattoo suoraan) ja niitä voi sitten kahden viikon ajan kattella. Toi ohjelma on kuukauden ajan ilmainen ja sen jälkeen voi halutessaan jatkaa muutaman euron (?) kk-maksulla käyttöä. Mää sitten katoin Pientä pintaremonttia -jakson puhelimen näytöltä kuulokkeet korvilla sängyssä. Ja se ei kertaakaan pätkinyt tai mitään, ihan kuin olisi ihan oikeaa minikokoista telkkaria kattonut. Mainoksetkin sai kelata, kätsyä. Tosta tulee niin mun paras kaveri unettomiin öihin! :) Puhelimeen voi myös tallentaa ohjelmia, jolloin niitä voi kattella ilman nettiyhteyttäkin. Ihan loistava! Saatavuudesta muihin puhelinmalleihin en tiiä, mutta kannattaa tutkailla asiaa jos kiinnostaa moinen!

Illalla piti taas pumppailla Kukkiksen kanssa. Suomeksi sanottuna Kukkis on isin kanssa yhdessä alkanut kastella kakkosolkkarin sammakkoaariota semmosella kasteluvehkeellä, jota pitää pumpata jotta sieltä paineella vettä stten tulee. Kyllä melkein joka päivä likka pyytää päästä pumppaamaan. :) Ihana! Ei sillä Kukkiksen pumppaamisella oikein painetta pulloon saada, mutta saa silläkin vähän vettä lirumaan. Ja vettä lirutellessa sammakot tulee monesti kattomaan mitä tapahtuu. Niin tälläkin kertaa. :)

Sammakkoaarioon on noussut pieniä sieniäkin kuten kuvasta näkee, huippua! Ilmeisesti aika toimiva ympäristö kun sienetkin on sinne ilmestyneet. :)

Nyt mun tarttee varmaan koittaa vähän tehdä töitäkin, vaikka oon sikaväsy. Ainakin tulostan kuitit asiakkaita varten ja kerään tilauksia kasaan jos jaksan. Jollein jaksa, niin lähden sitten töistä huomenna sen verran aiemmin, että ehdin. Voi olla että vielä piristynkin, kuten monesti käy kun alkaa kello tulla sen verran, että voisi sinne sänkyyn hiippailla.

PS. Mulla on ystävänpäiväkorttistressipaniikkiapua! PITI tehdä ite kortit, mutta arvatkaa kuinka monta on tehty?! Juu, tasan nolla. :( Ehkä mä viikonloppuna keksin jottai…

PPS. Mää reklamoin ennen meiän reissua Vaasan jälkiuuniruispalassa olleesta “siimasta” (siima meni leivän läpi) ja tänään sieltä tuli vastaus mulle! :) Olivat selvitelleet siiman alkuperää, mutta oli jäänyt mysteeriksi, liekö ollut raaka-aineessa. No mutta sain hyvitykseksi kupongin, jolla saan lunastaa kaupasta ruispaloja, jälkiuuniruispaloja, jotain kauraleipää ja vielä pullapitkonkin! :D Hihhii, kannatti tehdä reklamaatio! Kirjoitin sen vielä jollekin söpölle kirjepaperille, hihi. :D Seuraavaks mää kirjoitan Itellalle kirjeen, kun nyt jo kolmannen kerran mulle tuli kestotilauspostimerkit pahasti myöhässä. Tällä kertaa sentään on laskulla maksuaikaa jäljellä, mutta edelliskerralla merkit tuli laskun eräpäivänä :(

Kylvyssä on kivaa!

Tuo vaahtoilukuva on… ööö… lauantailta muistaakseni. Juu, sillon se oli, kun piti känkkäränkkätyttöä lahjoa vaahtokylvyllä. ;) Toi kylpyjuttu on semmonen, joka tehoaa aina. Ilmankos likka on horoskoopiltaan kalat – vesi on niin paras elementti tälle ihmisen alulle!

Emmätiä mitä muuta vielä kirjoittaisin, joten jääköön tähän. Mutta edes pieni elonmerkki on lienee hyvä juttu aika ajoin?

Lattiatilaa jää nyt ihan eri tavalla kuin ennen, tossa mahtuu vaikka pitämään tanssit! :D Kasvitkin saavat enempi valoa, kun saavat olla rivissä ikkunan vieressä. Ei tartte enää kurkotella valoa kohti muiden takaa. Voisin koittaa muistaa kasveistakin ottaa jotain kuvaa päivänvalossa, niin voi vertailla vuoden päästä onko kasvua tullut. :) Banaanikin on ollut jo vuoden hengissä, hurraa!

Aika hyvälle mallille tuo keittiö saatiin, vaikka jäipä huomisellekin vielä hommaa. Koitetaan nyt alkaa pikkuhiljaa järjestellä huoneita yksi kerrallaan, jotta maaliskuussa Kukkiksen synttäreitä ennen olisi vain helppo perussiivous edessä. Jos parikin huonetta saisi viikossa kuntoon, niin se olis jo hyvä. Tosin on pari huonetta, joiden kanssa saattaa mennä enempi aikaa… ;) Työhuone ja kirjastohuone on semmosia, joihin saa aikaa uppoamaan enemmän kuin sitä tarjolla on.

Ystävämme Poju tahtoi vielä poseerata kameralle. :) Deegu ei ikinä suostu istumaan tollee paikallaan, kun ottaa kuvia. Deeaa pitää varmaan valokuvata nukkuessa. ;)

Lumessa on kiva ryömiä!

Meillä on ollut tänään kotiäitipäivä, kun pikkulikan hoitotäti on kipeenä. Kiva tällainenkin päivä, oon saanut yhden kirjeen taas kirjoitettua ja ollaan katteltu kirjoja ja lastenohjelmia, käyty pulkkalenkillä koirien kanssa ja leikitty niin sisätiloissa kuin lumessa. :)

Poju tykkää lumesta, Deeasta ei lumikuvaa saanut - eihän lumessa tarkene istua!

Saas nähdä mitä puuhaa vielä keksitään, päiväunille ei kuulemma tänään haluta… Mun tarttisi joka tapauksessa koittaa pari tilausta vielä pakata, ehkäpä Myyrä tai joku vastaava pitää sillä aikaa seuraa pikkuihmiselle…