Niistoloma

Hehhee, keksinpä osuvan otsikon kuvaamaan eilistä päivää ja öisistä tuhinoista päätellen tätäkin päivää. Meiän pieni eskarilomailija alkoi heti tän loman alussa valittaa kurkkukipua ja tuli pientä yskää ja nuhaakin. Ja nyt sitten eilen tyyppi oli ihan kipeenä. Lähinnä makaili sohvalla kalpeena yskien. Voi pientä, kuinka tyhmää tuhlata kauan odotettua lomaa flunssailuun. Montaa kertaa elämässään tytsi ei ole edes ollut noin kipeänä, että tulisi pientä lämpöä ja tyyppi makoilisi sohvalla pitkin päivää. Mutta toivotaan että eilinen oli pahin päivä, vaikka kyllähän tuo yski aika paljon aamuyön aikanakin. :( Eilen ei sitten tehty mitään ulkoiluaktiviteettejakaan, kun oli saakelin kylmää, tuulista ja lunta vaan tippui taivaalta koko päivän. Ehkä viikonloppuna päästäisiin vaikka pulkkailemaan… jos siis lumi ei sula sitä ennen.

Jotain iloista tähänkin postaukseen ihanan ystävänpäivän saintpaulian muodossa. :)

Päivä #6 taimistossa

Hieman ehkä liioiteltu tuo taimisto-sana, mutta olkoot. ;) Tänään on taas tullut uutta itämistä, jipii! Nyt on salaatin ja avomaakurkun lisäksi alkanut itää sokeriherne, isoauringonkukka ja köynnöskrassi. Kasvaisivat nyt nopsaan siihen mittaan että niitä voisi valokuvata! :D Myös ohra voi oikein hyvin ja ruoho myös. Melkein ehtivät pääsiäiseksi…

Mää saatan huomenna soitella lääkäriaikaa itelleni, kun tänään on alkanut otsaonteloon sattua. Ei kiva jos tulee joku mehevä tulehdus ja sit mun kalloon porataan reikä ja kaikkee kivaa. Apua! Jos huomenna vielä sattuu tähän malliin, meen pyytään jotain lääkekuuria. Ei oo ikinä ollut edes poskiontelutulehdusta, niin toivotaan ettei nytkään tuu moista otsaonteloon.

Elämä voittaa taas :)

Meille iski perjantaina ipanan kanssa flunssa, jota tuo perheen isimies oli sairastellut jo alkuviikosta asti. Oli ihan odotettavaa, mutta silti otti päähän aika jonkun verran. Oli pakko ipana kiikuttaa jo ekana kuumepäivänä lääkärille saamaan lääkärintodistus, kun meiän piti pe-la yönä lentää katsomaan tämäntyyppisiä maisemia:

Lämpöä ja palmuja…

Ei sitten olla tällä hetkellä kattomassa palmuja, vaan perjantaina oli tällainen meininki:

Toi Coldrex ei kyllä ollut mun juttuni, vei kuumeen pois ehkä tunniksi ja sitten taas mentiin ja kiduttiin.

Ja eilinen päivä meni tällee:

KIpeä lapsi makoili sohvalla kipeän äitin sylissä.
Deea tuli välillä lämmittämään palelevaa ruhoa. :)

Eka kerta kun jouduttiin ulkomaanmatka peruuttamaan, että tulipa sekin koettua. Matkan peruuttaminen tuntuu onneksi kai olevan aika simppeliä. Skannattiin lääkärintodistus matkatoimistolle ja he sitten palauttavat meille matkan hinnan minustettuna jollain 180 euron matkatoimistokuluilla, jonka tosin saa takaisin vakuutusyhtiöstä. Sitten voikin alkaa pohtia uutta paikkaa ja aikaa tehdä korvaava reissu. Ja toivoa, että sille reissulle myös päästäisiin ;)

Tottahan toki tuo reissun peruuntuminen harmittaa, mutta minkä sille voi. Ja kipeenä on todellakin mukavampi olla kotona, kuin jossain kaukana kotoa. Eikä lentomatkasta kuumeisen lapsen ja kuumeisen äidin kanssa olis tullut kyllä kivaa… Siihen päälle vielä se, että koko kolmikko olisi yskinyt koneessa koko matkan, niin ei olis ollut hääviä. Onneksi olo on nyt sunnuntaina jo parempi, kumpikin naispuolinen heräsi aamulla kuumeettomana. Ja mun olo on paljon parempi, jaksaa muutakin kuin vain maata sohvalla. Ja yskiä limoja keuhkoistaan pihalle, kurkkukipuilla ja korvasärkyillä. Silti paaaaaljon parempi kuin eilen. :)

Mietteitä flunssan keskeltä

Mulle iski flunssa heti pääsiäisen jälkeen. Ehkä syy olikin siinä, kun olisi tahtonut vain lomailla, mutta jokainen päivä oli jonkinmoista toimintaa täynnä. Vuoden päästä pääsiäisen ei tehdä mitään, jooko?! Ei silti, kivoja touhuja pääsiäisen aikaan oli, hautajaisia lukuunottamatta, mutta sielläkin oli kiva nähdä ihmisiä. Lumi-Kukka kohtasi pikkuserkkunsa ekan kerran. :) Mutta siis, nenäliinoja kuluu, mutta kuumetta ei ole ollut. Rouva Tunnollinen onkin sitten ollut töissäkin taudista huolimatta. Jotenkin hölmöä maata vain kotona, jollei ole sitä kuumetta, jota mulla harvemmin edes on. Pian onkin taas viikonloppu ja voi lepäillä ja parannella oloa. Tiistaina olisi syytä hengen taas kulkea nenän kautta vaivattomasti, kun on hammaslääkärikidutussessio #5 edessä. Toi sessio ihan oikeesti pelottaakin taas, kun en tiiä mitä se mulle tekee. Viime kerralla se tarkasti mun hampaani (ekaa kertaa sitten täysi-iän rajapyykin ylitettyäni) ja olin yllättänyt, kun se löysi vain kaksi reikää. Olin varma että joka hampaassa oli reikä :D Kun se jotain kirjain+numeroyhdistelmiä luettelikin jokaisen hampaan kohdalla, mutta vain kaksi reikää. Ja muutama alku kuulemma ihan hampaan juuressa. Helvatin kiva paikka jos niitä täytyy alkaa porailemaan?!?! Miten ihan ikenen rajasta edes voi porata ilman että ienkin menee ihan rikki?! Sitten se täti sanoi että mun purukalustoni pitää röntgenkuvata, jotta näkee onko ne reiän alut millasia. Ja sitten se löysi hammaskiveä, jonka poistamisesta olen jo lukenut kauhukertomuksia. Uujee. Mutta jos flunssa jatkuu (toisaalta sais jatkua vielä tiistaihin asti, haha), niin tarttee siirtää tota painajaisia aiheuttavaa lääkäriaikaa eteenpäin… Mutta kyllä mää nää hampaani nyt hoidan kuntoon, oli siihen varaa tai ei. Ei ole halpaa huvia. Jos jätän nyt kesken, en tuu jatkamaan projektia ennen kuin joku hammas on taas ihan kuollut. Nyt ei siis ne kaksi reikääkään mitenkään vaivaa, en edes tiedä missä hampaissa ne on.

Lumet on nyt sulaneet tosi kovaa vauhtia, kun yötkin on olleet pakkasettomia. Ja tänään oli jotain +12°c jo lämpötila, hurraa! Oli pakko kauppareissun jälkeen vähän tehdä puutarhahommiakin, kun sipulikukkamaan lumet oli taas sulaneet kokonaan pois, niin kukat on vähän edustavampia ilman viimevuotisten rikkaruohojen jämiä. ;) Otin puhelimella jo kuviakin, mutta pitää ottaa vielä paremmalla kameralla. Lumi-Kukkakin auttoi puutarhahommissa, kuinkas muutenkaan. Apu oli tosin vähän kyseenalaista – katkoi yhden lumikellon ja heitteli mansikan taimia (se mitä niistä on talven jälkeen jäljellä) pihalampeen. :D

Lapsuudenystäväni Maarit laittoi tänään tekstaria ja kyseli onko meillä vielä marsua. Kun hänen kaverillaan olisi tyttömarsu vailla marsuseuraa ja uutta kotia. Mulla on ollut elämäni aikana neljä marsua – Ofelia, Aaliah, Örebro ja Alma. Ören kuoleman jälkeen ei ole marsua enää ollut, mutta marsukuume on varmaan vuoden ajan nostellut aika ajoin päätään. Niinpä nyt olisi oiva tilaisuus edetä kuumeesta tekoihin. Asumus ja tarvikkeita löytyy, joten ainoa hankinta olisi tyttömarsulapsi, joka sitten saisi kaverikseen sen Maaritin tutun tyttömarsun. Kukkikselle ei lienee ole mitään marsua vastaan ;) Eikä tuolla perheen miespuolisella olennollakaan. Joten kai meille siis tulee taas kaksi marsua – ihanaa! :) Piti hommata marsu vasta kun Lumi-Kukka osaa sellaista pyytää, mutta voinhan mä opettaa Kukkiksen sanomaan isille ”Haluan marsun” ;)

Ihan ihmeellistä jotenkin miten hyvin tuon lapsen kanssa voikin jo kommunikoida! Puhuu ymmärrettävästi jo lauseita lauseiden perään! Ei vieraat ihmiset välttämättä kaikkea ymmärrä, mutta itse kun tuota kuuntelee jatkuvasti, niin hyvin ymmärtää omituisiakin sanoja. Kukkis auttaa ruokapöydän kattamisessa, tiskikoneen tyhjentämisessä, pesukoneen täytössä ja tyhjennyksessä, laittaa matot suoraan kun Deea rehatessaan laittaa matot ihan mytyiksi, ruokkii pupua, ruokkisi mielellään myös koiria, pesee hienosti hampaansa (oppi jokin aika sitten sylkemäänkin hampaiden pesun yhteydessä, kun näytin mallia, hihi), tykkää valita ite vaatteita joita haluaa päälleen, pukeekin ite enemmän tai vähemmän menestyksekkääksi, jne. Ihana likka!

Postcrossing-harrastukseni sivutuotteena aloiteltiin 16 muun korttihörhön kanssa taas päiväkirjaprojektikin. Jokainen laittaa matkaan oman päiväkirjansa, johon jokainen osallistuja kirjoittaa viikon ajan päiväkirjamerkintöjä. Nyt alkoi jo yhdestoista kierros – aika hieno saavutus! :) Olen ihan innoissani tästä päiväkirjaprojektista! Osallistuin joskus hyvin hyvin kauan sitten vastaavaan kansainväliseen projektiin ja sen jälkeen sitten olen pyörittänyt vastaavaa suomiversiota. Kivaa!

Innostuin myös ennen flunssatautia kovasti paljon Nintendo Wiin Fit-pelistä. Ehdin peräti kahtena päivänä kuntoilla, kunnes tuli tauti. Kova into olisi päästä taas jatkamaan, mutta kunto ei oikein ole tällä hetkellä kohdillaan. Jo rappusten kapuaminen sai tänään aikaan kauheen hengästymisen. Mutta eipä tää tauti voi kauaa jatkua ja sitten voi taas jatkaa. Pitkä tauko taas olikin. Sillon kun toi peli oli uusi, kuntoilin lähes joka päivä ja se oikeesti vaikuttikin ruhon kilomäärään ja kunnon kohenemiseen. :)

Loppuillan ohjelmaan kuulunee vähän tilausten pakkailua, miten sitten jaksankin. Ja odotan jo Iholla-sarjan jaksoa. Se on niin hyvä! Katson kuluneen illan jakson aina sängyssä puhelimen näytöltä kuulokkeet korvilla ennen kuin alan nukkua. Semmonen mun iltasatuni. :)

Pärskis sanoi Miia

Lumi-Kukkiksella oireillut pärskistauti taisikin hypätä pikkuneidin yli ja takertua isompaan ruhoon. Parempi näin, mää kestän nuhailua hiukka paremmin kuin tuollainen alle kaksvee. Ja enpä melko suurella todennäköisyydellä ole jouluaattona kipeänä, kun hoidan sen pois alta pari viikkoa ennen. :) Kunhan sitten tarttuisi nopeasti tuohon ukkokultaankin jos on tarttuakseen, ettei tartte tosiaan sitten jouluna kenenkään meistä sairastella.

Lepopäivä on mennyt ihan mukavasti. Töissä olin vähän aikaa, sain jotain pientä tehtyä ja syötyä. Ei vaan pää oikein kunnolla toimi kun siellä on pienoinen limaesiintymä. ;) Kaupassakin aamulla juomista ostaessa oli pankkikortin pinkoodi vähän hakusessa… Meni se toisella kertaa sentäs oikein. Ja käväisin Tiimarissakin tuossa päivällä ostelemassa joulupapereita, jotta saataisiin paketteja askarreltua pikkuhiljaa, sielläkin meinasi lähteä järki kun kauppa oli uteliaita mummeleita pullollaan – kyselivät ainoalta henkilökunnan ihmiseltä kysymyksiä kysymysten perään.

Muuten aika on mennyt tilauksia keräten ja pakaten (lepäämistä?!, ööh…) ja sitten mää askartelin tämmösen yhteen swap-botin swappiin:

Yleensä päällystän nää paperilla tai maalilla, nyt tykkäsin valkoisesta pohjasta.
Kivan simppeli jouluinen aski ja sisältönä pientä jouluista sälää (nauhaa, tarraa, koristetta).

Ja kirjoittelin mää muutamat postikortitkin swap-botin swappeihin. Semmosia puuhia tänään. Jospa huomenna aamulla olisi parempi olo, tai sitten mennään vielä yksi päivä huonompaan suuntaan. Töissä en varmaan koko päivää istu, mutta olis siellä mukava vähän aikaa pystyä olemaan. Ja jännityksellä odotan, saanko huomenna anopilta Viron tuliaisina Batteryä. Tai siis varmaan saan, mutta onko se ihan sitä mitä pitäisi, vaiko jotain lightiä, jota ei juo pirukaan. Samainen tölkki, joka maksaa Suomessa pari ja puoli euroa, maksaa Virossa vain 99 senttiä.