Jouluna 2014

Posted on

Nyt on (onneksi) jouluhälinät taas takanapäin. Jes! Ei muuten mitään suurempia stressauksia, mutta se lahjojen paketointi on ihan pehvasta. Mää en tykkää siitä, paketeista tulee rumia kun en jaksa niihin ikinä panostaa (ja sehän aina jälkeenpäin harmittaa, kun omasta lahjakasasta löytyy nättejä paketteja) ja taas jätin paketoinnin aika viimetippaan (jolloin koko homma ärsyttää). Aloitin paketoinnin suur-urakan aatonaattona lapsen nukahdettua ja valmista oli joskus kahdentoista jälkeen seuraavan vuorokauden puolella. Voi kun joskus osaisi aloittaa sen paketoinin ajoissa, paketoisi vaikka sitä mukaa kun niitä lahjoja hankkii/tekee, niin sitten niihin paketteihin jaksaisi panostaa. Joo, unelmamaailmassa se kävisi noin. 😉

Kinkku tuli valmiiksi puolenyön aikaan, siis aatonaattona sekin uuniin heitettiin. Meillä menee kinkunpaisto aina niin, että mää hoputan ottamaan sitä kinkkua pois uunista ja ukkeli haluaa sitä siellä vielä pitää. Nytkin pidettiin sitä aika kauan, mutta silti olis ehkä voinut vähän kauemmin pitää. Sellanen kuiva kinkku on parasta, mutta nyt jäi vähän kosteaksi, mutta maku on silti mitä mainioin! Nam!

Tein myös elämäni ekan lanttulaatikon. Sen verran sitten oikaisin, että käytin valmista lanttusosetta. Ihan hyvää siitä tuli, mutta anopin versio oli parempaa, kun syötiin eilen molempia rinnakkain. Joku makuero niissä on, en kyllä tiiä mikä. Ja tehtiin myös rosollia ekaa kertaa ite, siitä tuli tosi hyvää! Ihan rosollin makuista. 😀

Loppuun vielä muutamia kuvia aatonaatolta ja aatolta.

Lumi-Kukka otti kuvan omasta muovikuusestaan.

Lumi-Kukka otti kuvan omasta muovikuusestaan.

Tytsi nauttii lumesta :)

Tytsi nauttii lumesta 🙂

Lumiaurallakin on ollut hommia pihalla.

Lumiaurallakin on ollut hommia pihalla.

Ihana ihana valkoinen joulu!

Ihana ihana valkoinen joulu!

Mun lanttulaatikkoni uunissa.

Mun lanttulaatikkoni uunissa.

Lumi-Kukka ja mummuni Jokke-koira. Hyviä kavereita ovat. :)

Lumi-Kukka ja mummuni Jokke-koira. Hyviä kavereita ovat. 🙂

Hautausmaalla jouluaattona.

Hautausmaalla jouluaattona, käytiin viemässä haudalle kynttilä.

Kirkko.

Kirkko.

Ihana herkkupala, Pialta saatu neulatyyny!

Ihana herkkupala, Pialta saatu neulatyyny!

Mummun Jokke-koira :)

Mummun Jokke-koira 🙂


Joulu purkissa

Posted on

Piti jo pari päivää sitten jotain joulusta sanailla, mutta enpä ole kovinkaan ahkerasti tietokoneen vieressä istuskellut. Sen sijaan olen lukenut ”Dieettitytön huimia seikkailuja” (kirja on kauan ollut kesken, nyt taas innostuin siitä ja kirja tulee varmaan tänään jo luetuksi), kirjoitellut kirjeitä, laittanut pari Swap-botin swappia lähetyskuntoon (ja osallistunut uusiin swappeihin), katsellut elokuvia (enää puuttuu kaksi leffaa, niin saan saavutettua tavoitteeni katsoa vuoden aikana 52 elokuvaa!), pelaillut joululahjapeleillä. Sellaista kaikkea rentoa lötköilyä on viime päiviin sisältynyt. Ihanan laiskaa!

Jouluaatto oli ihana! Kahden aikaan mentiin vanhempieni luokse, jossa molemmat veljeni perheineen ja pappani olivat. Päästiin aika pian lahjojen avaamisen makuun. Määkin innostunut lahjoista kuin lapsi, mää nyt vaan digaan rapistella lahjapapereita auki ja katsoa mitä sieltä sisältä paljastuu. Paketeista löytyi pöllömäisiä ihanuuksia, askartelujuttuja, sukkia, kynttilöitä, suklaata ja en edes muista mitä kaikkea. Parin tunnin päästä mentiin ihanassa vesisateessa viemään hautausmaalle kynttilät (isimies uhrautui sateeseen, me tytöt odotettiin autossa) ja sen jälkeen suunnattiin vielä anopin luo, jossa oli vieraana iloinen sukulaismummeli. Sielläkin meitä odotti paketteja, joista kaivoin esiin kakkukirjan ja jalanlämmittimet. Saatiin myös jotain jouluruokaa vielä kotiinviemiseksi. Kotona sitten laatikkoruoat uuniin ja lahjojen kimppuun! Mua suorastaan hävetti omien lahjojeni määrä, kun olin säästänyt varmaan 25 pientä pakettia swap-bot-swapeista jouluksi. 😀 Ne olikin joululahjaswappeja, sellasia tyyliin euron lahjoja, ihan jotain pientä. Mutta olipa mulla avaamista! Paketeista (noista pienistä ja muista) löytyi vielä vaikka mitä kivaa – kyniä, koruja, pöllöjuttuja, kynttilöitä, karkkia, suklaata, teetä, kirje, postikortteja, huulirasvoja. Varmaan taas unohdin monta asiaa jo tästä, mutta kaikenlaisia pieniä kivoja juttuja. 🙂 Lahjojen jälkeen olikin aika syödä, nami! Ja loppuilta sitten tutkittiin lahjoja, pelailtiin ja muuta. Kiva päivä oli!

Kuusi alkuperäisessä koristemäärässän.

Kuusi alkuperäisessä koristemäärässään.

Pipareita.

Pipareita.

Ostettiin vahingossa geelikuorrutetta pipareita varten - se on paljon paremman makuista, mutta hyytyy tosi hitaasti. On ne kuorrutteet nyt kyllä jo ihan hyytyneet tässä viikon kuluessa :D

Ostettiin vahingossa geelikuorrutetta pipareita varten – se on paljon paremman makuista, mutta hyytyy tosi hitaasti. On ne kuorrutteet nyt kyllä jo ihan hyytyneet tässä viikon kuluessa 😀

Tyttönen teki jouluasetelman ihan ite :)

Tyttönen teki jouluasetelman ihan ite 🙂

Kuusi sai hikan lisäkoristetta anopin ylijäämäkoristeista... Kukkishan halusi kaikki koristeet suunnilleen sitten puuhun. :D

Kuusi sai hiukan lisäkoristetta anopin ylijäämäkoristeista… Kukkishan halusi kaikki koristeet suunnilleen sitten puuhun. 😀

Ihana pöllökoriste!

Ihana pöllökoriste!

Meillä on puussa myös perhosia ja lintuja koristeina, niitä Tiimari-löytöjäni :)

Meillä on puussa myös perhosia ja lintuja koristeina, niitä Tiimari-löytöjäni 🙂

Koristeita.

Koristeita.

Toinen pöllö.

Toinen pöllö.

Niin tykkään tästä tähdestä!

Niin tykkään tästä tähdestä!

Muistin yhden kuvan ottaa joulupöydästäkin. Ei mitään turhaa hienostelua koristein ja kynttilöin. :D Laitoin mää kyllä puhelimesta joulumusaa vähän taustalle.

Muistin yhden kuvan ottaa joulupöydästäkin. Ei mitään turhaa hienostelua koristein ja kynttilöin. 😀 Laitoin mää kyllä puhelimesta joulumusaa vähän taustalle.

Joulupäivänä mentiin vielä syömään vanhempieni luokse, jossa mummunikin oli. Kiva päivä sekin! Eilen ei tehty ihmeempiä, tänään oon tehnyt töitä. Kivaa pitkästä aikaa!


Moi!

Posted on

Mun on taas pitänyt monena iltana jotain kirjoitella, mutta en ole kirjoittanut, kuten näkyy. Nyt on pakko, jos saisi taas tekstiä aikaan tulevina päivinäkin. 🙂 Oon ottanut kuviakin, joita voisi laittaa blogijuttuja piristämään, mutta eipä ole silti tekstiä irronnut. Tai en ole vain saanut aikaan. Laiska akka!

Mulla on nyt loma! Niin kuin kesäloma! Periaatteessa se loma alkaa vasta maanantaina, mutta en mää töissä ole istunut kahden viikon sisällä kuin kahtena päivänä vähän aikaa. Ja toinen noistakin kerroista meni lapsen kera. Ihanaa, kun saa nautiskella lomasta. On aikaa tehdä kaikkia juttuja (lapsen sallimissa rajoissa) ja saa vain hengailla kotona!

Jospa mää näytän niitä kuvia, joita oon ajatellut että tänne voisi lätkiä. Tulee jotain väriä tähänkin tarinointiin. 🙂 Vaikka kuvat ei oo mitään huippulaatuisia, kun oon laiska ja räpsin kuvia lähinnä puhelimella.

Siivosin työpöytäni ja tuo siivous innosti askartelemaankin!

Siivosin työpöytäni ja tuo siivous innosti askartelemaankin! (Tuotoksista kuvaa myöhemmin…)

IMG_0101

Käytiin tiistaina Raumalla jouluostoksilla.

IMG_0104

Kun silmiin osui yksi kiva jutska, päätin ostaa sellaisen ja lähettää kirjeystävälleni. Vähän erilainen joulupaketti 🙂

IMG_0107

Raumalta löytyi täytettä kynttilälaatikkoonkin.

IMG_0112

Samoin löytyi ihana uusi päähine lapselle ja tummanpinkki pulkka!

IMG_0115

Kukkis tahtoi keskiviikko-iltana mennä puoli seiskan aikaan mummilaan leikkimään, ja kun sai luvan mennä, me selätettiin sillä aikaa komia pyykkivuori kaappeihin oikeille paikoilleen. Mukavan siistä, vaikka imuria ja moppia tuolle lattialle voisi vielä näyttää ennen joulua.

IMG_0116

Posti toi tänään itelleni joululahjaksi ihanan Uglydoll-mukin. Niin huippua!!! Mulla ei montaa kivaa mukia oo, tää on uusi kaakaomukisuosikki!!

Tommosia juttuja tässä viikossa. Huomenna haetaan joulukuusi, kinkku ja käydään vielä Raumalla. Siitä reissusta ehkä lisäinfoa tulossa, mikäli sieltä mukaan tarttuu jotain kivaa. 😉 Joululahjoja pitää vielä pakkailla, tai siis saa pakkailla. Vasta on pakattu ihan muutama niiden lisäksi, jotka on jo toimitettu eteenpäin. Joulukortteja meille on tullut vasta ihan muutama hassu, jospa posti huomenna toisi sitten lisää. Tai sitten me ei vaan saada tänä vuonna kuin joku viis korttia?! 😀

Mää aloin opiskella saksaa tuossa eilen aamulla yhden kivan tuntuisen nettisivun avustuksella. On pitkän aikaa kutkuttanut jotain opiskella ja kun sitte tuli vastaan tollanen juttu, niin mää sitten ajattelin koklata. Olisin italian valinnut, jos olisi ollut tarjolla, kun sitä olen osannutkin joskus ihan kivasti, mutta saksa on toinen kivan oloinen kieli. Sitä olen osannut ennestään ehkä joku 5-10 sanaa (lähempänä viittä varmaan) ja nyt reilun vuorokauden opiskelulla (tai siis oon siihen opiskeluun käyttänyt vajaa kaksi ja puoli tuntia) oon oppinut jo 30 sanaa tai pientä lausetta. Jee! Ihana huomata, että munkin muistiin jotain jää! Uuden oppiminen ja se onnistumisen tunne on ihan parasta tuossa opiskelussa! 🙂 En tiedä kauanko jaksan innostua, mutta voi olla että jaksan pitempäänkin, kun tuosta tulee niin kiva olo.

Niitä askartelukuvia voisin koittaa saada tänne vaikka vielä tänään. 🙂 Tai vaikka jo seuraavaksi, jos mun palveluksia ei vaadita toisaalla.


Parit joululahjat

Posted on

Myrsky se vain jatkaa myrskyämistään. Eilen illalla (tai no melkeinpä yöllä) oli sähkötkin poikki jotain puolitoista tuntia ainakin. Jo tuli avuton olo. Onneksi puhelimessa oli melkein puolen akkua virtaa ja tietokoneesta sai ladattua lisää. Ja puhelimen omaa nettiä hyväksikäyttäen sain aikaani kulumaan. Nytkin on valot vilkkuneet, mutta toistaiseksi ei ole katkoksia tullut. Se eilinen sähköjen pätkiminen rikkoi yhden jouluvalonkin. 🙁 Sellasen sydännauhan. Se oli niin nätti monena vuonna telkkarin takana olevalla seinällä… Pitää koittaa joku vastaava joskus vielä jostain metsästää.

Ja nyt niitä kuvia…

Ihana keinuheppa 🙂

Usb-sammakko (Kukkis syötti tälle jo maissinaksun kun nukuin sohvalla enkä huomannut mitä se teki... sain sen kidan onneksi tyhjennettyä ja sammakko toimii). Tää on siis muistitikku. 🙂

Hän on Tipu, kuten Kukkis hänet nimiöi. Turhake, mutta mää halusin yhden hassun lahjan likalle antaa. Eka tää aiheutti kauhun kiljuntaa, nyt tätä jo kuskataan ympäri taloa ja tanssitaan tän kaa. Tää siis jammailee kuulemansa musiikin tahtiin ja reagoi myös kosketukseen eli sitä voi taputtaa ja puristaa. Niin turha, mutta niin kiva! 😉

Kaj Stenvall - Täyttä elämää. Ihana!

Tän taulun sijoituspaikka on lienee tän lipaston yläpuolella seinässä. Sopii siihen aika hyvin! Kun vaan joskus saisi ruuvin seinään ruuvattua...

Mun kultainen Phil!!! Tän sijoitan tuohon mun askartelunurkkaukseni seinään pöllötaulun kaveriksi. Se Ikean pöllötaulukin yhä odottaa seinään pääsyä... kiviseinään nää pitäisi kiinnittää, joten voi olla vähän hidasta toimintaa. 😉

Lähempi kuva tuosta kyltistä.

Vielä olisi vaikka mitä kivoja lahjoja kuvattavana. Jospa huomenna edistyisin taas uuden pienen askeleen siinä urakassa. 🙂 Hyvä alku tääkin jo, kun yleensä oon supersaamaton kaikenlaisten kuvaprojektien suhteen. Kun Pariisin kuvissakin olis vielä näytettävää… 😀


Joulua kuvina

Posted on

Tässäpä tulee jotain kuvia – en tänään edistynyt niitä lahjoja kuvailemaan, mutta jospa huomenna…

Lahjakeko kuusen alta olkkariin raahattuna. Tuosta puuttui vielä kolme isoa lahjaa eli taulut ja keinuheppa. Ja tuolla lahjojen alla on iso tyyny, ei niitä niin paljoo ollu. 😀

Joulutunnelmaa... Tuo kynttilälaatikko on ihana!

Kukkis ja keinuheppa. Tarttee paremmin kuvata vielä 🙂

Anopin mökillä pupupainia 🙂

Saas nähdä saako meiän kuitupalmu olla koko talven ulkona autotallin edessä... Laitettiin siihen jouluvalotkin, jotta ihmiset saa ihmetellä meiän outoa kasvia. 😀 Tää kestää jotain 18 astetta pakkasta, joten ei oo kiirettä tuoda sisälle!

Valotaidetta - kuvasin yhtä kerrostaloa ja sen jouluvaloja pitkällä valotusajalla.

Mää rakastan tätä valoverhoa!! Se näyttää ulkoapäinkin tosi kivalta. 🙂 Vasemmalla kasvivalokin päällä, kaikki liikenevä valo tulee ihan tarpeeseen kun ulkona on koko ajan aika valotonta.

Semmosia kuvia nyt tällä kertaa. Tää päivä oli taas melko laiska, mutta lomalla saa laiskotella! 🙂 Ulkoilut jäi ulkoilematta, paitsi tietty koirat lenkitettiin, mutta mitään koko perheen ulkoretkeä ei tehty. Oli sateista ja synkkää ja helkkarin hyytävän tuntuista. Anoppia sentäs käytiin mökillä tervehtimässä. Kukkis sanoi heti mökin pihalle kurvatessa ”mummu, mummu” – tietää jo hyvin kuka siellä asuu. Sama ”mummu, mummu” tulee silloinkin, kun mennään töissä käymään. Ja kolmas ”mummu, mummu” -paikka on tietty mummila eli mun vanhempieni koti. 🙂

Kotona oltiin joskus viiden ja kuuden välillä, en nyt muista tarkemmin. Ja ei tehty mitään kummempaa ennen Kukkiksen nukkumaanmenoa. Likan simahdettua katottiin elokuva taas pitkästä aikaa. 🙂 Tai katottiin me alkuviikostakin telkkarista ”Pretty Woman” ja nyt dvd:ltä ”Good bye Lenin!”, joka oli ihan hauska tarina Saksan maalta. 🙂

Kannatti muuten eilen valittaa muistikortinlukijasta, kun isukilta tuli tänään sähköpostia jossa kyseli, jotta kelpaisiko mulle hänen lukijansa, jolla ei hällä itellä oo oikein käyttöä. Tottahan toki kelpaa, niin ei tartte semmosta ostaa. 🙂

Kauhia tuuli taas vaihteeksi ulkona, saas nähdä saadaanko oikein kunnon myrsky! Onneksi tajuttiin olla laittamatta tuli takkaan, muuten oltais savuisissa tunnelmissa… Erään myrskyn aikana oltiin ajattelemattomia ja oli pakko sammuttaa tuli ja heivata palamattomat puukalikat ja tuhkat pihalle, kun tuuli puski savua väkisin sisään… Ei kiva!


Jouluisia ajatuksia

Posted on

Jouluaatto on tältä vuodelta taas ohitse – jouluruoan syöminen ja lahjojen ihmettely toki jatkuu vielä jonkun aikaa. 🙂 Meiän aatto meni rauhallisissa merkeissä. Käväistiin jo valoisan aikaan vanhempieni luona vaihtamassa joululahjat ja juomassa glögiä eiku cocacolaa. Avattiinkin jo siellä ekat lahjat, kerrankin ihanan ajoissa. Miksi sitä pitäisi aina venyttää johki iltamyöhään asti?! Kotimatkalla käväistiin hautausmaalla viemässä sinne kynttilöitä (porukkaa oli paljon liikenteessä, mitkälie kirkonmenot juuri päättyneet) ja ajeltiin vielä pienen mutkan kautta kotiin. Huomenna pitää ajella samaa reittiä ja pysähtyä ottamaan parit valokuvat – tuo meiän joki on melko täynnä vettä, ei olla niin leveänä sitä ihan just nähtykään!

Kotona syötiin vähän välipalaa ja puuhasteltiin jotain pientä. Sitten me avattiin lahjat! Raahattiin ne ekana koko perheen voimin kuusen alta toisesta päästä taloa toiseen olohuoneeseen. Kukkis oli kovasti apuna kantamisessa. 🙂 Ja sitten käytiin niiden kimppuun! Ei Lumi-Kukka itse asiassa jaksanut kauheasti omia lahjoja vielä avata. Pari ekaa pakettia avasi ihan innoissaan, mutta sitten niiden sisällöt veivät mukanaan ja muita paketteja availtiin sitten me aikuiset pikkuihmisen puolesta. Lahjojen avaaminen on aina yhtä kivaa! 🙂

Paketeista löytyi vaikka mitä kivaa! Mun suosikkini oli (mikäli vertaa suusta tulleita reaktioita paketteja avatessa) hullua kyllä Kauniit ja rohkeat -boksi, jossa on jotain 25 ekaa jaksoa sitä sarjaa. 😀 Noloa! Mutku heti kun mä näin sen mainoksen tv:ssä, innotuin siitä ja Ville näköjään laittoi sen korvan taa ja osti sen mulle! 😀 En mä nyt edes sitä sarjaa seuraa, on mennyt useampi kuukausi seuraamatta, mutta joskus aina innostun ja seuraan jokusen viikon tai kuukauden. Ja toi boksi kiehtoo kauheasti, kun on kiva nähdä miten se kaikki alkoi. Ei oikein enää muista. 🙂 Huippua! Muita kivoja lahjoja oli vaikka kuinka! Sain mm. lisäystä Muumi-kokoelmiini (vaikken virallisesti kerää peltipurkkeja ja mukeja, niin taidan alkaa kyllä virallisesti nyt kerätä!), askartelujuttuja, pelejä, pieniä sammakko- ja pöllöaiheisia juttuja, pari lahjakorttia, pari taulua (toinen on ihan IIIIIIKKKKK!!! – semmonen Phil Collins -tuplakultalevytaulu, joita on tehty vaan 50kpl!!! ja toinenkin aivan ihana Stenvallin taulusta tehty iso painokuva!). Mää saatan tehdä vielä paremman kuvallisen joululahjainventaarion, jos innostun huomenna räpsimään kuvia. Nytkin piti näyttää kuva yhdestä Kukkiksen lempparista – tosi tummasta puusta tehdystä keinuhevosesta, mutta emmä löytänyt piuhaa jolla kameran sais koneeseen yhdistettyä. Mulla ei vieläkään ole muistikortinlukijaa vanhan rikkimenneen tilalla, pitäisi varmaan semmoseen investoida niin loppuu toi piuhojen kanssa pelleily kun en on aina hukassa ja joka vehkeellä on vielä oma piuhansa. Tuo keinuhevosjuttu oli siitä hauska, että näin niitä yksi päivä tällä viikolla myynnissä kaupan pihalla ja sanoin Villelle että tommonen tumma keinuhevonen olis ihana! Ville oli kovin vaitonainen, joten ajattelin että joo sepä innostui tosi paljon. Unohdinkin koko hepan sitten, kunnes semmonen tänään joulupaketista esiin tuli! Kukkis diggasi keinua hepan selässä. 🙂

Huomenna ohjelmassa on valokuvausreissu, ulkoilua mikäli sää sallii (luvataan kyllä näköjään taas vaihteeksi vesisadetta) ja mökillä anopin luona vierailu. Ja maanantaina mennään käymään Kukkiksen isomummulassa Keikyässä. Kivasti osui jouluaatto lauantaille, niin ei mee ensviikosta kuin yksi postipäivä hukkaan. 🙂 Miten niin postiaddikti?! 😉 Vapaapäivien kannalta toki olis ihanteellista että jouluaatosta tapaninpäivään osuisi arkipäiviin, mutta kun meillä on kuitenkin lomaa, tai ”lomaa”, niin tää menee just hyvin! Ei tarvi kärsiä postittomuudesta kuin yksi päivä!

Nymmää ehkä koitan alkaa tavoitella Nukkumattia, kera uuden tyynyn. Oon valittanut huonoa tyynyä ja kas kummaa, paketista löytyi uus mehevä untuvatyyny! 🙂 On se joulupukki melkoinen kaveri, kun kuulee kaikkia vienoja valituksia ja toiveita. 😉 Me muuten bongattiinkin kyseinen herra tänään kahdesti sillä reissulla kun palattiin hautausmaalta kotia kohti – kahdessa eri autossa. Toisella kertaa se jo morjestikin. 😀 Oli kyllä nopeat liikkeet, kun niin nopeesti vaihtoi autoa yksi ja sama herra. 😉



Kuulumisia viikon varrelta

Posted on

Onpas taas mennyt aikaa bloggaamatta. Flunssa tuli ja pakotti pitämään puolittaisia ja yhden kokonaisenkin vapaapäivän. Torstaina ja perjantaina oli jo suht normaali olo, kiitos keskiviikon vapaapäivän. Kurkkukipu lähti kävelemään pois ja koko olotila koheni. 🙂 Ja perjantaina oli myös viimeinen työpäivä ennen kesälomaa! Hurraa! Loma nyt on vain ”lomaa” kun asioita pitää silti töissä hoidella, mutta eipä siellä tarvitse istuskella tuntikausia peukaloita pyöritellen. Jes!

Lauantaina siivottiin oikein urakalla, pientä esijoulusiivousta, kun Pia oli tulossa illalla meille. Imurointia, lattioiden pesua, vessan siivousta ja yleistä järjestelyä. Lumi-Kukka tosin sotki sitten heti paikkoja siivoamisen jälkeen, mutta sanopa lapselle, että ei nyt saa levitellä leluja ympäri taloa, kun just ollaan siivottu. 😉 Mutta ilta oli mitä loistavin – käytiin ekana Piatarin kanssa kaupassa ja ostettiin mm. piparitaikinaa. Enpä olis tullut ite ehkä ostaneeksi, vaikka mielessä kyllä oli ollut, että josko äitinä kuuluisi tehdä niitä pipareita vielä ennen joulua.

Se ilta meni Kukkiksen kanssa puuhastellessa. Pia oli melko innoissaan kummitytöstään, kuten kuvitella saattaa. 🙂 Ja tunne oli molemminpuolinen, pikkuihminen oikein nimellä Piaa kutsui ja pyysi mukaansa laskemaan liukumäkeä, yms. Ihana! Kylvetettiinkin tyttö ja Kukkis oppi sanomaan ”läts” aina kun heitteli vettä ammeen ulkopuolelle. 🙂 Ja likka kutsui myös isiään Lindruksi. 😀 Mää huutelin isiä muutaman kerran tuloksetta, kun tuli jotain asiaa. Ja sitten kun isi ei tehonnut, kokeilin Lindrua. Sehän tehosi sekä isiin että Kukkikseen. Pian kanssa oli pientä repeilyä havaittavissa, kun pikkulikka juoksee isin luo kutsuen Lindrua. Ei tietty puhtaasti sitä sanonut kun ärrä on hankala kirjain, mutta ihan selvästi Lindrua huuteli. 🙂 Huippua! Isiksi kyllä isiä kutsuu yhä, Lindruksi vain jos mää sanon Lindru.

Lauantai-iltana väsäsin vielä pannukakkua meille iltapalaksi. Ja tein monen monen vuoden tauon jälkeen kermavaahtoa. Pia ehditti vaniljasokeria mausteeksi ja sitä tais mennä pikkasen liikaa, kun vaahdon jälkimaku oli melko kitkerä. Eikä oikein auttanut vaikka siihen laittoi tavallista sokeria sekaan. Ensikerralla (jos sellainen kerta tulee), laitan vain tavallista sokeria turvallisuussyistä. Kaakaooni otan suosiolla pullosta kermavaahdon, se on tosi kätsyä!

Sunnuntai alkoi piparien teolla. Kukkis sai Pialta ikioman pienen kaulimen lahjaksi ja sillä sitten kaulittiin taikinaa ja taiottiin Pikku Myy – ja Hattivatti-pipareita. Kukkis vielä keksi uuden tyylin pipareihin, miksi tehdä just täydellisiä, kun voi tehdä tosi hauskan mallisia epätäydellisiä pipareita!

Pieni leipuri keskittyy hommaan 🙂

Tässä on Lumi-Kukan taideteoksia 🙂 Toi paksu pyöreä oli kaikkein paras, vähän jäänyt ehkä raa'aksikin, nam!

Ja Pian tekemät, Kukkiksen tyyliä mukaellen.

Mää en niinkään tykkää piparien koristeiden mausta, siis niitä sokerilitkuja ja mitä kaikkea niihin ängetäänkään. Joten meillä jäi piparit ihan naturelleiksi. Tällee ne onkin parhaita ja varsinkin maitolasillisen kanssa nautittuna, nam! Saatanpa joutua ostamaan vielä toisenkin taikinapaketin, kun näitä on oikeesti kiva syödä, vaikka en yleensä tykkää oikein mistään leivonnaisista. Ostettiinpa tänään torttupohjiakin ja luumuhilloa, jospa vaikka niitä joulutorttujakin tässä talossa vielä ennen aattoa tehtäisiin…! Edistyksellistä!

Sunnuntaina Pian lähdettyä mulla oli taas ihan flunssainen kumma olo. Kaikkia paikkoja kolotti, kurkku oli kipeä ja oli ihan voimaton olo. Kummallista. Olin jo varma, että se flunssa olisi tullut takaisin, mutta onneksi maanantaina oli taas normaali olo. Maanantaina käytiin Lumi-Kukan kanssa töissäkin söheltämässä – sitä se oli, kun likka tahtoi olla koko ajan sylissä ja siinähän olikin helppo tehdä hommia. 😉 Tänään puolestaan Kukkis meni aamulla taas hoitoon mummilaan ja mää ajelin Raumalle parturiin mukavassa räntä/vesisateessa. Juuri värjättiin tumman ruskealla, muuten väri olikin vielä hyvin pysynyt. Ja pituutta lähti lähinnä sivuilta ja vähän takaa, etutukkaan ei koskettu. Parturin jälkeen vielä viimeisille jouluostoksille. Pari pientä heräteostostakin tein vielä joulupakettiin kääräistäväksi. 🙂 Nyt on toivottavasti kaikki lahjat hankittuna. Pitää varmaan huomenna koittaa tehdä vielä tilannekatsausta, etten oo ketään unohtanut. 😉

Ainiin! Sain eilen iltapäivällä vihdoinkin sen joulukortinkirjoitusinnostuksenkin! Melko viimetipassa, mutta mikäs siinä kun oli kuitenkin kortit ja postimerkit valmiina. Toivottavasti muistin kaikille kortin laittaa joille pitikin, kun osoitekirja on kadoksissa ja koitin sitten muistaa vaan ulkomuistista lähi-ihmisiä ja Enirosta löytyi osoitteita, joita ei vielä ollut puhelimen/tietokoneen osoitemuistioon päätynyt.

Huomenna mennään hakemaan joulukuusi meille itelle ja mun vanhemmille mökin metsästä. Sieltä toivottavasti löytyy pari siedettävää yksilöä. 😉 Ja torstaina haetaan kinkku (enää ei tartte mennä sinne tehtaanmyymälään Lappiin jonottamaan ikuisuuksiksi, vaan sen saa noutaa paikallisesta marketista!). Tosin voi marketissakin olla jonoa, mutta tuskin siihen malliin kuin siellä Kivikylän myymälässä. Ja kaupassa ei haise se kamala lihan/veren haju. Kai. 😉 Ja torstaina myöskin kannetaan hirmuinen läjä polttopuuta sisään. Ollaan nyt kolmatta talvea sellasien purusta puristettujen brikettien varassa. Joka talvi ostettu erilaisia, nyt on kokeilussa toivottavasti semmonen jota vois käyttää pitempäänkin. Tilasin ekana kokeiluerän, joka vaikutti lupaavalta, joten saas nähdä miten pitemmän päälle käytettynä toimii.

Nyt hammaspesulle ja sitten viskomaan unihiekkaa pikkulikan silmiin. Piti mennä tasan ysiltä sänkyyn, mutta eipä tuo väsyneen oloinen ole. Ei se oo koskaan kotona väsyneen oloinen eikä ikinä pyydä päästä nukkumaan. Nukahtaa silti yleensä nätisti. 🙂 Kuusimetsäkuulumisia sitten ehkä huomenna…


Piatari kävi talossa

Posted on

Hihii, meillä kävi tänään kiva odotettu vieras! 🙂 Pia kävi pitkästä aikaa taas meitä ilahduttamassa matkalla Raumalta Hämeenlinnaan. Piatari on Lumi-Kukan nähnyt viimeksi varmaan sillon kesällä siellä risteilyllä…! Ihan kauheeta miten aika on mennyt. Ollaan me Pian kanssa tässä välissä nähty pari kertaa, mutta ne on olleet semmosia akkojen laatuaikapäiviä ilman lasta.

Inspiroiduin niin Pian vierailusta, että sain jopa ideoitua ja ostettua netistä parit ekat joululahjat. Jee! Pikkuisen on vielä urakkaa, kun en oikein tiedä mitä kellekin ostaisin. Lumi-Kukalle kyllä keksisin vaikka mitä, kun on niin selvää että likan elämässä pop on Muumit, Teletapit, Hello Kitty, vauvat ja puput. En silti viitsi tytölle hommata kuin pari lahjaa, kun lahjoja kuitenkin tupsahtelee aika kasa ja menee maku koko lahjojen avaamisesta, jos niitä on joku viiskymmentä kuusen alla…

Pitäisi varmaan vaan suoraan kysyä ihmisiltä mitä tahtoisivat lahjaksi, kun emmä muuten osaa keksiä niin osuvia lahjoja kuin tahtoisin. Ja ihan itekin saa esittää vienoja toiveita minkä tyyppistä juttua voisi lahjaksi toivoa, kiitti! 😀 Eli jään odottelemaan kommenttejanne 😉

Lumi-Kukka keksi vielä Pian lähtiessä ihan parhaan tervehdyksen, joka kuului ”Pupee” 🙂 Eli tätä pitänee alkaa itekin käyttää tervehdyksenä, on se sen verran uniikki. Eli pupee kuomat!


Mieletön 9kk vanha nukkuja

Posted on

Lumi-Kukka päätti näköjään nautiskella nukkumisesta 9kk-päivänsä kunniaksi – nukkui yöllä peräti 14 tuntia!  Taitaa olla kaikkien aikojen ennätys! Tyttönen nukahti eilen heti ysin jälkeen mun syliini sohvalla (hyväksi todettu nukutustapa: kun neiti alkaa olla väsyneen oloinen, kaapataan pieni syliin ja hytkytellään uneen ja kannetaan sänkyyn). Yhdentoista aikaan pieni kyllä heräsi, mutta tainnutettiin kahdella desillä maitoa ja johan taas uni jatkui. Ja hyvin jatkuikin! Ite herättiin puoli kasin jälkeen ja olin varma että ei saada edes aamupalaa kahdestaan rauhassa syödä, mutta mitä vielä… Pakkailin parit tilaukset ja olin varma että sen jälkeen Kukkis ainakin herää. Ja sitten menin siivoamaan askarteluhuonetta lapsiturvalliseksi ja en edes koittanut olla hiljaa vaan vähän kolistelinkin. Lumi-Kukan huone on siis kodinhoitohuoneen askarteluhuoneen seinänaapuri.

Kymmenen jälkeen menin katsomaan onko se vielä elossa, kun oli jo 13 tuntia nukkunut. On meillä ennenkin kolmetoistatuntisia nukuttu, mutta ei ihan just. Viimeksi varmaan sillon ennen talviaikaan siirtymistä. Kyllä se elossa oli ja syvässä unessa. Jatkoin sitten siivousprojektiani ja alkoi melkein jo hommat loppua kesken kun yhdentoista aikaankin se vielä nukkui. Menin sitten taas kurkkimaan josko jotain heräämisen merkkejä olisi, avasin verhon ja vähän juttelin pienelle. Pientä havahtumista oli ilmassa. Menin vielä hetkeksi omien puuhieni pariin ja annoin Kukkiksen herätä omia aikojaan. Ihanasti hymyilevä lapsi siellä sängyssä pian mua sitten odottikin! <3

En kyllä käsitä miten siitä voi olla jo yhdeksän kokonaista kuukautta kun pieni tyttönen maailmaan putkahti… Aika menee lapsen kanssa ihan kummasti! Toisaalta on ikävä välillä sitä ihan pientä vauvaa, toisaalta en malttaisi odottaa että pieni lähtee kävelemään ja alkaa puhumaan ja että voidaan alkaa tehdä kaikkea kivaa yhdessä. Niin kuin pelata kaikkia pelejä ja askarrella! 🙂

Tänään tehtiin melkein viimeiset jouluostokset. Jotain pientä jäi vielä löytymättä. Ei tunnu yhtään siltä että jouluaatto olisi mukamas jo perjantaina, yliyliylihuomenna… Oli ihan omituista ostaa kaupasta lanttu+maksalaatikkoa ja sipulisilliä joulua varten. Ja katsoa kun ihmiset valitsivat mieleisiään sian palasia. Onneksi anoppi hakee tänä vuonna meiän sian palasen Kivikylän tehtaanmyymälästä. Ei tee mieli mennä sinne ite jonottamaan tuntikausiksi, viime vuonna oli jo niin tuskaa!

Keskiviikkoaamuna mennään hakemaan kuusi metsästä ja samaisena päivänä meen myös kallonmuokkaukseen. Taas tää ajankuluminen on yllättänyt – tänään tulee 10 (!) viikkoa mun viime parturireissusta… HÄH?! En oo vuosikausiin ollut noin pitkään ilman parturointia! Yleensä käyn 4-5 viikon välein kun lyhyt tukka tulee rumaksi ylipitkänä. Nyt se on jo niin pitkä, että emmä kehtaa varmaan edes ottaa pipoa pois päästä siellä parturissa. 😀 Talvi on kyllä siitä kätsyä aikaa, kun voi hukuttaa aina tukan pipon alle…