Tag Archives: kummitussirkka

Uusia kummituksia

Uusia kummituksia

Nähtiin Turussa Skanssin Faunattaressa kummitussirkkoja viime lauantaina, niitä oli siellä neljää eri lajia ja tottahan toki me sorruttiin ostamaan pariskunta… Meiän toistaiseksi ainoa omista munista kuoriutunut poikanen kuoli, ei saanut ekaa kertaa nahkaansa edes luotua. Voi noista munista vielä jotain tulla, kun pelkkien naaraiden aikaansaamat munat voivat kuulemma kuoriutua vasta tyyliin vuoden päästä. Ja meillä oli viimeksi kaksi naarasta, joiden munat kerättiin talteen. No, nyt meillä on sitten taas kaksi aikuista sirkkaa ja tällä kertaa lajina Sungaya inexpectata.

Saatiin oikein syntymätodistus :D Nää kaksi ovat joskus tässä alkuvuoden aikana syntyneet.

Saatiin oikein syntymätodistus 😀 Nää kaksi ovat joskus tässä alkuvuoden aikana syntyneet.

Kotimatkalla :) Tästä kuvasta näkee noiden kavereiden kokoeron, vaikka vähän huono kuva onkin.

Kotimatkalla 🙂 Tästä kuvasta näkee noiden kavereiden kokoeron, vaikka vähän huono kuva onkin.

Isompi kaveri halusi poseerata :)

Isompi kaveri halusi poseerata 🙂 (Ja mulla on multaa kynsien alla, huomaa mitä on tänään taas tehty, hihi!)

Matkalla kohti paidan hihaa...

Matkalla kohti paidan hihaa…

Tyyppi kotonaan.

Tyyppi kotonaan.

Vappuvauva

Vappuvauva

Hihii! Me saatiin kuin saatiinkin taas vapuksi vauva, kun eka kummitussirkka kuoriutui munastaan. Vuosi sitten eka poikanen putkahti maailmaan 30.4. ja tänä vuonna päivää aiemmin 29.4. Olin juuri pari päivää tuota ennen tuskaillut, että mää en kestä jos me ei saada kummitusvauvoja, kun niiden kasvamista on kiva katsoa. Nyt on sitten jo kolmas sukupolvi menossa. Ja toivottavasti tulee neljäskin. Nää ekat päivät on riskialttiita poikaselle, mutta toistaiseksi kaikki on ainakin hyvin. Ei tuo vielä ole tainnut alkaa syödä kun ei näy papanoita, mutta eiköhän se tässä viikonlopun aikana aloita aterioinnin. Ajoitus oli senkin puolesta taas mitä parhain, kun vadelmiin on alkanut tulla juuri lehdenalkuja. Onhan meillä pakkasessa paljon vadelmanlehtiä, pitää olla varalla jos vaikka poikasia alkaa syntyä ennen kuin luonto herää eloon. 🙂 Ja syksyllä/talvella niille on myös tarvetta, jos tyypit elävät pitempään kuin mitä vadelmakausi kestää. Eipä nuo mitään kauhean pitkäikäisiä lemmikeitä ole. Mutta hauskoja sillä tavalla, kun ne eivät talvella vaadi mitään muuta kuin silloin tällöin munien kastelua suihkepullolla. Ja sirkkoinakaan eivät vaadi kuin säännöllistä kosteutta ja niitä vadelmanlehtiä ruoaksi.

DSC05393

Vaikea ottaa pienestä tyypistä kuvaa, mutta yritin kuitenkin.

DSC05396

Kaveri ja ruokaa.

DSC05397

Eipä tämä vauva paljoo muurakaisesta eroa. Pitemmät jalat vain ja tietty pyrstö pehvassa. 🙂

Nimpparikukkia ja toinen kummitusvauva

Nimpparikukkia ja toinen kummitusvauva

Mulla oli vapunaattona nimipäivä ja sain vanhemmiltani ja anopiltani kukkia. Kevään ekat kesäkukat, jotka tosin saavat vielä hengailla sisällä, kun yöt on niin saakelin kylmiä. Tällaista kukkaloistoa ulospääsyä odottelee:

Tuo yksi kukka vähän jyrää noita muita tuossa kuvassa, mutta kolmea eri kukkaa sieltä löytyy. :)

Tuo yksi kukka vähän jyrää noita muita tuossa kuvassa, mutta kolmea eri kukkaa sieltä löytyy. 🙂

Toukokuun eka päivä (maa oli silloin ihan valkoinen, eiiiii… onneksi se lumi suli päivänmittaan pois) löytyi taas uusi sirkkavauva hautomopurkista. Nyt meillä on sitten kaksi pikkuista sirkkaa, jotka molemmat jo syövätkin vadelman lehtiä. 🙂 Ekat nahanluonnit on haastavia juttuja, mutta jos ne niistä selviää, niin ei pitäisi olla mitään hätää. Ja tuo syöminen on jo hyvä merkki!

Kummitusvauva!

Kummitusvauva!

Nyt piti ihan huutomerkki laittaa otsikon perään, sen verran yllättynyt olen tästä perhetapahtumasta. Olin jo osittain unohtanutkin ne kummitussirkan munat akvaarion päälle. On niitä kasteltu silloin tällöin, mutta olin ihan varma ettei niistä mitään ikinä kuoriudu. Joten yllätys oli ylen suuri, kun tänään huomasin että hitto siinä pakasterasiassahan kävelee yksi sirkkavauva! 🙂 Marraskuun alussa ne meiän jo edesmenneet kummitukset alkoivat munia ja maalis-toukokuussa odotettiin että ne sirkkavauvat alkaisivat kuoriutua. En silti uskonut enää viimeaikoina että niin alkaisi tapahtua. Mutta onpahan nyt ainakin yksi ihme tapahtunut.

Moi, tällainen mää oon! Kippurahäntä. :)

Moi, tällainen mää oon! Kippurahäntä. 🙂

Siirrettiin tyyppi munahautomosta omaan kotiin. Pieni muoviboksi, jonka pohjalla on paperia ja virikkeenä/ruokana pari vadelmanoksan pätkää. Aika mainio ajoitus kuoriutua, kun ihan viime päivien aikana vadelmat tuolla pihalla ovat alkaneet puskea lehtiä. Tuskin sen ihan heti alkaa syödä, mutta kolmen päivän sisällä pitäisi ruokahalun herätä.

Vadelmaa tutkimassa.

Vadelmaa tutkimassa.

Pidän tyyppiä nyt varmaan alkuun tässä mun työpöydälläni, että voin tarkkailla alkaako se syödä ja muistan pitää kämpän kosteana, sen on alkuun varsinkin tärkeetä. Saas nähdä tuleeko lisää vauvauutisia vielä tässä tulevina päivinä tai viikkoina. 🙂

IMG_5889

Tällainen kaverin kämppä on. 🙂 Ja kuva ei ole työpöydältäni vaan sitruunametsän viereltä. 😉

Kummituksia ja munia

Kummituksia ja munia

Siirsin ne kummitussirkkojen munat (nyt ehkä joku 35-40kpl) hautomisastiaan, kun ulkoa otettu hiekka oli eilisen keräämässä hiukan lämpöä. Me ollaan vielä liemessä noitten munien kanssa, jos niitä tulee tyyliin 10 per päivä noista kahdesta otuksesta…! 😀 Mutta hei kaikki ihanat tuttavat, tehän haluatte juuri näitä otuksia lemmikeiksi, eikös vain? 😉 Jos saadaan sirkat kuoriutumaan ja selviämään hengissä, keväällä näitä sitten saa. Vinkvink! 😀

Tämmönen mää oon!

Tämmönen mää oon!

Seinään tutustumassa.

Seinään tutustumassa.

Poseerausta.

Poseerausta.

Munahautomo. Purkkina on pakasterasia, jonka katossa on reikiä. Hiekka pidetään kosteana.

Munahautomo. Purkkina on pakasterasia, jonka katossa on reikiä. Hiekka pidetään kosteana.

Kummitussirkoista vielä

Kummitussirkoista vielä

Nyt vasta löysin sivuston, josta löytyy noista kummitussirkoista lajikohtaista tietoa. Ja omien tyyppien lajikin selvisi oitis – ja sukupuoli. Meillä asustaa kaksi naarasta lajiltaan Extatosoma tiaratum. Täältä löytyy kuvia ja infoa. Sieltä lajit ja 9. laji on tuo meiän tapaus. Suoraa linkkiä en saa laitettua, mutta samapa tuo. 4-6kk hautominen vie eli maalis-toukokuussa saattaisi olla poikasia tiedossa. 🙂

Kummitukset munivat

Kummitukset munivat

Huomasin aamulla, että meiän kummitussirkat ovat nyt alkaneet munia. Hurraa! 🙂 Pitää huomenna hakea hiekkaa ja laittaa sitä haudonta-astiaan ja kerätä munia sitten sinne hiekan päälle hautumaan. Hautominen voi kestää 2-6kk tai kauemminkin, lajista riippuen. Suht helppohoitoisia munat ovat, kunhan pitää kosteuden sopivana, niin saattaa jossain vaiheessa kevättä tai kesää ilmestyä kummitusvauvoja. 🙂 Vänkää!

Tänään askarreltiin ihkun Pian kera koko päivä. Ihana vapailu- ja rentoilupäivä! Tein pari joulukorttia ja sen jälkeen kortteja isi-ihmisille ja tuleville synttärisankareille. Joulukorteista voin jo kuvia näyttää seuraavassa postauksessa, muista korteista tulee kuvia sitten kun ne on vastaanottajillaan. Kivaa oli askarrella kivassa seurassa! 🙂 Tehtiin myös pieni kimppatilaus Glitter Potiin, jee! Hyvä syy nähdä taas pian, kun Pia halunnee aika pian sitten saada ne tilaamansa jutut. Tilaus lähtikin postiin heti tänään, tosi nopeeta toimintaa!

Jospas sitä jotain taas raapustelisi…

Jospas sitä jotain taas raapustelisi…

Hei vaan! Monena päivänä olen tämän kirjoituslootan tähän nenäni eteen avannut, mutten ole keksinyt mistä oikein kirjoittaisin. Nyt sitten kirjoitan jotain. 🙂

Haavanlehdet on ihania!

Haavanlehdet on ihania!

Mulla olisi uusia kirjekuoria, joista voisin kuvia näyttää. Väsäsin niitä viime viikon maanantaina, kun pidettiin ihkun Pian kera askarteluiltapäivä. Tuli kivoja kuoria, vaikka nyt vähän omakehu haiskahtaakin. 😀 En ole niitä vielä yhtään käyttänyt, kun en ole saanut kirjeen kirjettä aikaiseksi. Iski vissiin pitkästä aikaa jonkinmoinen kirjoitusjumitus, mutta tarttee taas selättää se. Ja tekisi mieli tarttua kutomiskeppeihin nyt kun lämpötilat on alkaneet olla aamuisin varsinkin sen verran hyytäviä, että lisälämpöä tarvittaisiin. Pari päivää sitten siirrettiin herkimmät kasvit ulkoa sisätiloihin ja lopuille annettiin harsoa lämmikkeeksi. Banaanikin siirrettiin nyt sisälle ajoissa, kun viimesyksynä viivytin ja viivytin sitä siirtoa niin pitkälle, että lopulta pakkanen iski banskuun ja se menetti kaikki lehtensä. Nyt on niin komiat lehdet ja pituuttakin banskulla on jo ruukkuineen enemmän kuin mulla. Voin hiippailla siis banaanipuun alla, kun tulee jokin viidakkokaipuu. 😀

Punaista!

Punaista!

Koin viimeviikolla toimistotapaturman. Olin istunut pari tuntia tuolillani töissä koivet ristissä (toinen jalka toisen päällä siis) ja kun lähdin nopeesti liikenteeseen, en huomannut että koko koipi oli puutunut tunnottomaksi, ja sitten oikea nilkka vääntyi kahteen kertaan oikein mojovasti ennen kuin koko akka lensi lattialle. Uulalaa! Ihan toimistoelämän tähtihetkiä… 😉 Onneksi ei ollut muita silminnäkijöitä kuin ukkeli ja anoppi. Särkyä ja turvotusta tuli. Turvotus on nyt pois melkein kokonaan, mutta särkyä on vielä. Varsinkin kun viimeyönä potkaisin sen kipeän kohdan nilkasta ukkelin varpaisiin – nilkasta polveen asti särki koko yön ja vieläkin jomottaa nilkkaa. Piti ottaa aamulla särkylääkettä, mutta emmä muistanut. Mustelma tuli vasta parin päivän päästä tosta tapaturmasta, se onneksi haalenee päivä päivältä. Voi olla että jotain pientä sieltä repesi, kun niin käy kai aika helposti tommosissa vääntövammoissa. Ei se kävelyä enää haittaa, vain lähinnä rappusia alas mennessä sattuu. Kai se tuosta toipuu, kun jättää maratonitreenit väliin joksikin aikaa 😉 Hehee!

Piiiitkä liukumäki.

Piiiitkä liukumäki.

Viikonloppu vietettiin Jutan luona ja oli tosi kivaa! Viisi tuntia siihen matkaan meni ruokataukoineen (=syy miksei ihan jatkuvasti Jutan kanssa voida treffailla). Lumi-Kukka tuli ihanasti toimeen Jutan lasten kanssa, varsinkin vanhemman pojan kanssa oli varsin kivaa. Pienemmästäkin on enemmän seuraa sitten kun kaveri vähän vielä kasvaa ja alkaa puhella enempi. Ja mullahan on aina kivaa Jutan seurassa – kiitos siis yösijasta! 🙂 Lauantaina käytiin tsekkaamassa kauppakeskus Veturi, joka olikin hieno! Iso mesta ja liikkeet oli mainion kokoisia. Ostin sieltä lähinnä tarroja ja Anttilasta bongasin ihanan kattolampun, jonka hinta tosin kammotti ja ei sille heti tullut mieleen mitään paikkaakaan. Mutta illemmalla puhelin ukkelille kaihoten siitä lampusta… ja keksittiin että meiän olohuoneeseen voisi sellasen laittaa yhden tylsän kohdevalaisimen tilalle. Ja tilasin sitten sellasen netin kautta ja hintakin oli 30€ alennuksella! Nyt se valaisin odottaa mun autossa paketissa, se oli jo eilen tullut postiin, mutten jaksanut sitä vielä illalla hakea. Aamulla hain ja toivottavasti se saadaan pian viritettyä kattoon! Se on niin kähee, kuin iso hehkulamppu!

Pientä sumua Jutan luo matkatessa.

Pientä sumua Jutan luo matkatessa.

Tänään olen ollut puolen päivää yksin toimistossa ja olen tässä ehtinyt kattoa jo The Voice Kidsin tuoreimman jakson ja nyt on menossa Junior MasterChef. iPadilta on hyvä kattella telkkaria samalla kun ”tekee töitä”. Eli niinkun vaiks bloggailee tai tekee jotain muuta. Tähän aikaan vuodesta ja näillä lämpötiloilla alkaa olla töissä jo hiljaista. On tässä jokunen asiakas käynyt häiritsemässä mun katselurauhaani. 😉 Vielä tarvisi vajaa tunti jaksaa odotella että saa lähteä kotiin… On vielä onneksi paljon ohjelmia joista voi valita kattomista loppuajaksi, hihi!

Uusi perheenjäsenemme (näitä on kaksikin) - kummitussirkka. Mahtavia tyyppejä!

Uusi perheenjäsenemme (näitä on kaksikin) – kummitussirkka. Mahtavia tyyppejä!

Semmosta tänne. Ja enää puolisen tuntia työaikaa, kun tuli vähän väliin pieniä keskeytyksiä ja tähän tarinointiin kuvituksen etsimisiä. Pian voi alkaa paikkailla kamoja kasaan, jes!