Uusia kummituksia

Nähtiin Turussa Skanssin Faunattaressa kummitussirkkoja viime lauantaina, niitä oli siellä neljää eri lajia ja tottahan toki me sorruttiin ostamaan pariskunta… Meiän toistaiseksi ainoa omista munista kuoriutunut poikanen kuoli, ei saanut ekaa kertaa nahkaansa edes luotua. Voi noista munista vielä jotain tulla, kun pelkkien naaraiden aikaansaamat munat voivat kuulemma kuoriutua vasta tyyliin vuoden päästä. Ja meillä oli viimeksi kaksi naarasta, joiden munat kerättiin talteen. No, nyt meillä on sitten taas kaksi aikuista sirkkaa ja tällä kertaa lajina Sungaya inexpectata.

Saatiin oikein syntymätodistus :D Nää kaksi ovat joskus tässä alkuvuoden aikana syntyneet.
Saatiin oikein syntymätodistus :D Nää kaksi ovat joskus tässä alkuvuoden aikana syntyneet.
Kotimatkalla :) Tästä kuvasta näkee noiden kavereiden kokoeron, vaikka vähän huono kuva onkin.
Kotimatkalla :) Tästä kuvasta näkee noiden kavereiden kokoeron, vaikka vähän huono kuva onkin.
Isompi kaveri halusi poseerata :)
Isompi kaveri halusi poseerata :) (Ja mulla on multaa kynsien alla, huomaa mitä on tänään taas tehty, hihi!)
Matkalla kohti paidan hihaa...
Matkalla kohti paidan hihaa…
Tyyppi kotonaan.
Tyyppi kotonaan.

Vappuvauva

Hihii! Me saatiin kuin saatiinkin taas vapuksi vauva, kun eka kummitussirkka kuoriutui munastaan. Vuosi sitten eka poikanen putkahti maailmaan 30.4. ja tänä vuonna päivää aiemmin 29.4. Olin juuri pari päivää tuota ennen tuskaillut, että mää en kestä jos me ei saada kummitusvauvoja, kun niiden kasvamista on kiva katsoa. Nyt on sitten jo kolmas sukupolvi menossa. Ja toivottavasti tulee neljäskin. Nää ekat päivät on riskialttiita poikaselle, mutta toistaiseksi kaikki on ainakin hyvin. Ei tuo vielä ole tainnut alkaa syödä kun ei näy papanoita, mutta eiköhän se tässä viikonlopun aikana aloita aterioinnin. Ajoitus oli senkin puolesta taas mitä parhain, kun vadelmiin on alkanut tulla juuri lehdenalkuja. Onhan meillä pakkasessa paljon vadelmanlehtiä, pitää olla varalla jos vaikka poikasia alkaa syntyä ennen kuin luonto herää eloon. :) Ja syksyllä/talvella niille on myös tarvetta, jos tyypit elävät pitempään kuin mitä vadelmakausi kestää. Eipä nuo mitään kauhean pitkäikäisiä lemmikeitä ole. Mutta hauskoja sillä tavalla, kun ne eivät talvella vaadi mitään muuta kuin silloin tällöin munien kastelua suihkepullolla. Ja sirkkoinakaan eivät vaadi kuin säännöllistä kosteutta ja niitä vadelmanlehtiä ruoaksi.

DSC05393
Vaikea ottaa pienestä tyypistä kuvaa, mutta yritin kuitenkin.
DSC05396
Kaveri ja ruokaa.
DSC05397
Eipä tämä vauva paljoo muurakaisesta eroa. Pitemmät jalat vain ja tietty pyrstö pehvassa. :)

Nimpparikukkia ja toinen kummitusvauva

Mulla oli vapunaattona nimipäivä ja sain vanhemmiltani ja anopiltani kukkia. Kevään ekat kesäkukat, jotka tosin saavat vielä hengailla sisällä, kun yöt on niin saakelin kylmiä. Tällaista kukkaloistoa ulospääsyä odottelee:

Tuo yksi kukka vähän jyrää noita muita tuossa kuvassa, mutta kolmea eri kukkaa sieltä löytyy. :)
Tuo yksi kukka vähän jyrää noita muita tuossa kuvassa, mutta kolmea eri kukkaa sieltä löytyy. :)

Toukokuun eka päivä (maa oli silloin ihan valkoinen, eiiiii… onneksi se lumi suli päivänmittaan pois) löytyi taas uusi sirkkavauva hautomopurkista. Nyt meillä on sitten kaksi pikkuista sirkkaa, jotka molemmat jo syövätkin vadelman lehtiä. :) Ekat nahanluonnit on haastavia juttuja, mutta jos ne niistä selviää, niin ei pitäisi olla mitään hätää. Ja tuo syöminen on jo hyvä merkki!

Kummitusvauva!

Nyt piti ihan huutomerkki laittaa otsikon perään, sen verran yllättynyt olen tästä perhetapahtumasta. Olin jo osittain unohtanutkin ne kummitussirkan munat akvaarion päälle. On niitä kasteltu silloin tällöin, mutta olin ihan varma ettei niistä mitään ikinä kuoriudu. Joten yllätys oli ylen suuri, kun tänään huomasin että hitto siinä pakasterasiassahan kävelee yksi sirkkavauva! :) Marraskuun alussa ne meiän jo edesmenneet kummitukset alkoivat munia ja maalis-toukokuussa odotettiin että ne sirkkavauvat alkaisivat kuoriutua. En silti uskonut enää viimeaikoina että niin alkaisi tapahtua. Mutta onpahan nyt ainakin yksi ihme tapahtunut.

Moi, tällainen mää oon! Kippurahäntä. :)
Moi, tällainen mää oon! Kippurahäntä. :)

Siirrettiin tyyppi munahautomosta omaan kotiin. Pieni muoviboksi, jonka pohjalla on paperia ja virikkeenä/ruokana pari vadelmanoksan pätkää. Aika mainio ajoitus kuoriutua, kun ihan viime päivien aikana vadelmat tuolla pihalla ovat alkaneet puskea lehtiä. Tuskin sen ihan heti alkaa syödä, mutta kolmen päivän sisällä pitäisi ruokahalun herätä.

Vadelmaa tutkimassa.
Vadelmaa tutkimassa.

Pidän tyyppiä nyt varmaan alkuun tässä mun työpöydälläni, että voin tarkkailla alkaako se syödä ja muistan pitää kämpän kosteana, sen on alkuun varsinkin tärkeetä. Saas nähdä tuleeko lisää vauvauutisia vielä tässä tulevina päivinä tai viikkoina. :)

IMG_5889
Tällainen kaverin kämppä on. :) Ja kuva ei ole työpöydältäni vaan sitruunametsän viereltä. ;)

Kummituksia ja munia

Siirsin ne kummitussirkkojen munat (nyt ehkä joku 35-40kpl) hautomisastiaan, kun ulkoa otettu hiekka oli eilisen keräämässä hiukan lämpöä. Me ollaan vielä liemessä noitten munien kanssa, jos niitä tulee tyyliin 10 per päivä noista kahdesta otuksesta…! :D Mutta hei kaikki ihanat tuttavat, tehän haluatte juuri näitä otuksia lemmikeiksi, eikös vain? ;) Jos saadaan sirkat kuoriutumaan ja selviämään hengissä, keväällä näitä sitten saa. Vinkvink! :D

Tämmönen mää oon!
Tämmönen mää oon!
Seinään tutustumassa.
Seinään tutustumassa.
Poseerausta.
Poseerausta.
Munahautomo. Purkkina on pakasterasia, jonka katossa on reikiä. Hiekka pidetään kosteana.
Munahautomo. Purkkina on pakasterasia, jonka katossa on reikiä. Hiekka pidetään kosteana.