Tag Archives: lintu

Sumuisella sillalla

Sumuisella sillalla

Käytiin aamupäivällä urheilukentän sillalla katselemassa josko näkyisi pikku-uikkuja. Ja näkyikin, ihan kolmin kappalein. En ole tainnut itse niitä ennen edes nähdä, ei ainakaan muista. Ja nähtiin myös koskikara, joita näkyy joella aika useinkin.

Silmissä näytti kauniimmalta kuin kameran näytöllä, mutta nättiä tämäkin.
Sumuinen aurinkoinen joki.
Pikku-uikut ja pari sorsaa. Ei saanut mitään hyvää kuvaa kun tyypit alkoivat heti paeta kauemmas.
Koskikara saaliinsa kanssa. Tyyppi sukelteli uudelleen ja uudelleen etsimään herkkuaarteita vedestä.

Tänään oli tehokas työpäivä – sain kaikki maksetut tilaukset postiin. Ja sain myös työvuoron tiistaiksi, juuri kun aamulla vielä kuvittelin että ensiviikolla olisi vain kolme työpäivää. 😀 Tiistaityöpäivä on kiva kun pitää jakaa vain sanomalehdet ja paketit, mutta pullojen hyllytys on vähän tylsää puuhaa. Mutta ei sentään tarvitse raahata luitaan töihin kuin vasta yhdeksitoista, se on ihan kiva juttu. 🙂

Lintuja ja vähän muutakin

Lintuja ja vähän muutakin

Sain nyt vihdoin siirrettyä ne lauantaiset valokuvat kamerasta tietokoneelle. Ja olihan siellä onnistuneita otuksia, niin sain nyt taas syyn näpytellä vähän tekstiä tänne blogiini. Vaikka kai tästä arjestakin saisi tekstiä aikaan, kun vaan tarttuisi näppäimistöön. Nyt kun mulla on ollut vapaata osa-aikatyöstä, olen tehnyt asioita mitä ei ole voinut tehdä jos on tarvinnut herätä aamulla kello viisi. Ollaan käyty yöajeluilla sillai että ollaan joskus 11 aikaan vasta hypätty autoon. Ja ollaan nähty noilla reissuilla paljon peuroja, rusakkoja, kettu ja eilen jopa mäyrä! Mäyrä on mulle sellainen mystinen otus, jonka olemassaolon kyllä tiedän, mutta jota en ole varmaan koskaan ennen luonnossa nähnyt. Hauskan näköinen tyyppi kipitti eilen tien yli, kun oltiin palaamassa yöretkeltämme kotiin päin. 🙂 Käytiin eilen myös onkimassa ja kaikki kolme saatiin kaloja! Särkeä, ahventa, lahnaa ja pasuria. Käytiin eilen myös ostamassa mansikoita pakastusta varten. 5 kilon laatikko maksoi marjatilalla 45€. Tänään kun käytiin Säkylän torilla, mansikat olivat siellä 40-45€ se 5 kilon laatikko. Ja tuo suoraan tilalta ostettu laatikko oli niin hyvälaatuista marjaa, ettei ole ennen meillä niin hyviä marjoja ollutkaan. 🙂 Oltiin ajoissa liikkeellä (yleensä odotetaan liian kauan ennen kuin marjoja mennään ostamaan) ja suoraan tilalta ostettuna niitä ei ole autossa rahdattu paikasta toiseen kilometrikaupalla. Kyllä oli hyviä mansikoita kun eilen niitä myös syötiin sulatetun suklaan ja kermavaahdon kera, nam! 😛

Mutta niihin valokuviin! Nää on siis sieltä Turun kasvitieteellisestä puutarhasta.

Luulin että tää rastas oli kuollut, mutta se otti vaan aurinkoa! 😀

Tämä rastas kuvattiin kesken peseytymysrituaalien.

Ja tämä tyyppi oli kadottanut vartalonsa jonnekin…

Telkkävauva!

Äiti ja pennut <3

Ihana lumpeenkukka!

Opettelin vähän korentoja, kun niitäkin siellä näkyi. Tämä hentoinen kaveri oli tytönkorento.

Tämänkin värinen lumpeenkukka on ihana!

Tämä kaveri on hukankorento, joka lopulta suostui sen verran pysähtymään että siitä sai kuvan.

Telkänpoikaset ottamassa aurinkoa. 🙂

Saatiin se Ikean värikäs mattokin laitettua tuonne kuistille sillon alkuviikosta. Vielä kun tulisi sopivia kelejä että saisi ulkona istuskella pöydän ääressä vaikka aamupalalla… Mutta ihanaa kyllä kun välillä sataakin tällai oikein kunnolla! Tekee luonnolle hyvää!

Ihana matto, tykkään oranssista ja turkoosista!

Ainiin! Me käytiin alkuviikosta Lapissa Kivikylän tehtaanmyymälässä ja ostettiin juhannuskinkku(rulla)! Tänään paistettiin kinkku ja huomenna saadaan syödä juhannuskinkkua! Jee! 😛 Jostain sain idean että juhannuksena olisi kiva syödä kinkkua ja idea sitten jäi päähän muhimaan ja kun nuo muutkin tyypit innostui asiasta, niin pitihän meiän sitten kinkku metsästää! Hauskaa toteuttaa tällaisia juttuja! 😀

Lintutornilla

Lintutornilla

Käytiin jo kaksi viikkoa sitten Säkylässä lintutornilla, mutta nyt vasta muistin siirtää kuvat kamerasta koneelle. Oli kivoja kuvia, niin laitan niitä nyt sitten tännekin muistoksi. Joskus olisi ihana mennä ukkelin kanssa kahdestaan lintutornille niin että saisi ihan rauhassa katsella lintuja. Ei pikaisella visiitillä ehdi mitään varsinaisesti tarkkailla. Mutta ehdittiin me muutama kuva ottamaan ennen kuin lapsi hoputti lähtemään pois.

Jo tornille kävellessä löytyi valokuvattavaa. Rastaanpoikanen, orava ja mesimarjan eli maamuuraimen kauniin värinen kukka. Opin tuon maamuurain-sanan just äsken! 😀

Lintutornilta oli kyllä hienot maisemat! Sinne pitää palata paremmalla ajalla joku kerta…

Vielä vähän kuvia eiliseltä

Vielä vähän kuvia eiliseltä

Tässäpä  vielä muutama kuva eiliseltä, kun lenkitettiin kameraa. 🙂

DSCN0684

Toistaiseksi mun paras kuva tiklistä, itelleni varmaan ihan uudesta lintulajista. Niitä hengailee täällä uuden kodin lähettyvillä, joten ehköpä saan joku päivä hiukka paremman kuvan 😀 Mutta tästä ei voi kuin nousta ylöspäin!

DSCN0689

Vihdoin eka leskenlehtikin.

DSCN0690

Joku oli hylännyt tenniskenttien vierelle hienon pilkkumukin.

DSCN0695

Västäräkistä vähäsen… Tää lintu oli tosi kaukana, mutta sentään jonkinlainen kuvatodiste kevään ekasta västäräkistäkin.

DSCN0698

Ja tässä sen kaveri.

DSCN0701

Peipposesta sentään sain vähän paremman kuvan.

DSCN0703

Miltä mahtaa näyttää parin kuukauden päästä, kun puut on jo lehdissä… en jaksaisi odottaa!

DSCN0705

Tässä vielä kuva siitä peratusta kukkamaasta, vaikkei tästäkään kauheen hyvin näy se. Jospa saisimme kottikärryt tänään tai huomenna tänne, niin saataisiin nuo kukkien puliukot (ukkelin keksimä kuvaus vuorenkilville, hih) roudattua pois tuosta makaamasta.

Kyllä muuten huomaa että eilen ulkoiltiin paljon. Silmät on ihan punaiset ja nenä räkäinen ja kurkku kipeä.

Ensilumen riemua

Ensilumen riemua

Jee! Mekin saatiin vihdoin lunta, jo oli sitä odoteltukin! Eilen sade alkoi ja aamulla oli sitten ihan kiva lumikerros pihalla. Jo tuli lapseenkin vauhtia syödä äkkiä aamupala ja pukea vaatteet, että pääsisi äkkiä ulos. 🙂 Samoin koira riemuitsi lumesta, ei ole lumiriehunta minnekään vuosien saatossa laimentunut, vaikka Deea täyttää muutaman viikon päästä jo pyöreät 10 vuotta. Tässäpä siis muutamia kuvia lumen ystävistä. 🙂

DSCN0229

Lumipallon väsäämistä.

DSCN0266

Ihanan luminen maailma! 🙂

DSCN0261

Vauhdikkaat kädet.

DSCN0239

Tässä esimerkki kameran ihanasta zoomista. Kuvasin lintua, joka istua kököttää tuolla oikeanpuoleisen puun latvassa. Tuo pikkuinen piste.

DSCN0233

Ja tässä sama pikkuinen piste zoomattuna. 🙂

DSCN0238

Ja tässä lokkeja, ihmeen hyvin onnistui kuva liikkuvasta kohteesta – se kun ei ole mitenkään mun vahvuuksiani 😀

DSCN0243

Turpa lumessa.

DSCN0244

Välillä pitää kattella maailmaakin.

DSCN0247

Ja sitten taas nassu lumen sekaan. 🙂

DSCN0248

Vielä syvemmälle…

DSCN0250

Välillä naaman hierontaa vähemmässä lumessa.

DSCN0254

Luminenälunni! 🙂

Sapuskaa siivekkäille

Sapuskaa siivekkäille

Tein joululahjaksi linnuille ja niiden ystäville siemen/rasvakakkuja. Mulla on säästössä tyhjiä jugurttipurkkeja ja niille tuli taas käyttöä. Laitoin eka kiinnitysnauhan teipillä kiinni purkin pohjaan, sitten viritin purkin päälle vanupuikon, joka piti tuota kiinnitysnauhaa pystyssä ja paikallaan.

IMG_7276

Sitten vain purkkiin siemen/pähkinäseosta ja rasvan sulatteluun. Sulatin vesihauteessa kookosrasvaa ja laitoin sekaan rypsiöljyä, kun luin että pelkkä kookosrasva voi olla liian kovaa nokittavaa linnuille. Sitten vain sulaa rasvaseosta siementen sekaan niin paljon että rasvaa on ihan päälimmäisiin siemeniin saakka. Ja purkit pakkaseen (tai vaikka ulos). Ei mene montaakaan tuntia, kun rasva oli taas kovettunutta ja sitten vain purkki pois ja kakku linnuille ulos.

IMG_7279

Kätevä tapa käyttää vaikka jääkaapin perälle unohtunut kookosrasvaköntti. 🙂 Ja lintujen pitäisi tykätä näistä herkuista. Todistin mää ainakin omin silmin parin sinitiaisen käyvän yhtä tuollaista naputtelemassa. Näitä annoin joululahjaksikin, mutta en tosin tajunnut varoittaa lahjan saajia, että näähän pehmenee huoneenlämmössä ihan kivasti… 😀 Huomasin sen ite, kun annoin näitä myös omalle ukkelilleni ja paketti oli illalla sitten jo aika pehmyt, kun olin näitä pakettiin kääräissyt aamupäivällä. Pakkasin ne kyllä muovipusseihin, vähän sentään järki juoksi. 😉

Keittiön ikkunalle pääsi yksi kakku.

Keittiön ikkunalle pääsi yksi kakku.

Toinen pääsi lapsenhuoneen ikkunan viereen.

Toinen pääsi lapsenhuoneen ikkunan viereen.

Sinitiainen miettii uskaltaako tohon nokkaansa iskeä. :D

Sinitiainen miettii uskaltaako tohon nokkaansa iskeä. 😀

Kuvaatsä mua?

Kuvaatsä mua?

Namnamnam. Kaupasta ostettu herkku ainakin maistuu.

Namnamnam. Kaupasta ostettu herkku ainakin maistuu.

Tää nyt ei liity lintuihin, mutta kasvihuone on melko jäinen koppi tällä hetkellä- Siellä on kaksi jouluvaloakin sisällä, mutta ne ei ikkunan läpi paljoakaan enää näy. Kunnes pakkaset loppuu ensviikolla... :(

Tää nyt ei liity lintuihin, mutta kasvihuone on melko jäinen koppi tällä hetkellä. Siellä on kaksi jouluvaloakin sisällä, mutta ne ei ikkunan läpi paljoakaan enää näy. Kunnes pakkaset loppuu ensviikolla… 🙁

Tänään on…

Tänään on…

…valokuvattu lintuja laiskasti keittiön pöydän vierestä. Tuli jokunen ok otos sentäs, vaikka suurin osa olikin liian hämyisiä ja epätarkkoja. Aurinkoa kun ei tänään liiemmälti näkynyt.

Titityy!

Titityy!

…leikitty Amy-marsun kanssa lattialla – onneksi laitoin peiton lattialle marsun leikkikehäksi, kun se päästeli sihen tahtiin papanoita. 😀 Pupu ei ikinä harrasta moista, marsut on ihan omaa laatuaan tässä asiassa.

Viik-viik!

Viik-viik!

…käyty hautausmaalla viemässä miehen pappan ja mummun haudoille kynttilät – vesisateessa.

Sataa sataa ropisee...

Sataa sataa ropisee…

Ja tämä piti posauttaa blogiin vielä lauantain puolella, mutta kesken kirjoituksen lapsi halusi nukkumaan ja nukutuksen jälkeen aikuiset halusivat katsoa leffan. Mutta tulkoon nyt vähän myöhässä. 🙂 Enkä ole unohtanut Istanbul-postausta, kyllä se joskus tulee. 😉

Muuttolintuja etsimässä

Muuttolintuja etsimässä

Ollaan tässä pääsiäisviikonlopun aikana joka päivä käyty eri suunnassa ajelulla, josko jo muuttolintuja olisi saapunut keskuuteemme. Hiljaista on ollut, mutta eiköhän se siitä vaikkapa viikon päästä… Tänään oli anoppikin mukana reissussa, pitäähän sitäkin välillä ulkoiluttaa kun se leikkauksesta toipuvan polvensa kanssa hengailee lähinnä neljän seinän sisällä. Ei tosiaan vielä näkynyt odotettuja lintuja, mutta otettiin sentään kahdesta linnusta kuvia, ettei ihan turha reissu ollut. 🙂

Telkkä, jolle pitäisi Lumi-Kukan mukaan etsiä ystävä. :) Mutta eiköhän herra rouvansa löydä.

Telkkä, jolle pitäisi Lumi-Kukan mukaan etsiä ystävä. 🙂 Mutta eiköhän herra rouvansa löydä.

 

Ja tilhi.

Ja tilhi.

PS. Multapurkki nro 1 itää jo, jes! Sitä punertavaa lentisalaattia oli siinä numero ykkösessä. Ohrakin on alkanut herätä eloon. 🙂

Edistymisiä

Edistymisiä

Lumi-Kukka päätti eilen voittaa kaksi kammoaan. Tai inhotustaan tai mitä ne sitten ikinä ovatkaan olleet.

  1. Imuri. Se ei ollutkaan eilen yhtäkkiä enää pelottava laite. Äidin imuroidessa taloa (kyllä, kunto oli eilen jo parempi ja imurointi aiheutti vain pientä tuskanhikeä) Lumikki seurasi koko ajan perässä ja kantoi keskuspölynimurin letkua kun siirryttiin imuroimaan huoneesta toiseen.
  2. Hiustenpesu. Päänkastelu on ollut yksi sellanen juttu, joka ei ole aikoihin ollut kivaa. Vielä kesällä likka upotti naamaansakin pihalla uima-altaaseen, mutta sen jälkeen ei ole hiusten kastelu ollut oikein pop. Eilen yhtäkkiä tyttö pyysi lisää ja lisää päänkastelua ja sain hoitoaineella tukan pestäkin. Jee! Sama hiustenkastelu oli tänäänkin kivaa. Meillä siis käydään kylvyssä silloin kuin lapsi haluaa. Joskus joka päivä, joskus muutaman päivän välein.

Mun itteni pitäisi kanssa edistyä ja voittaa se hemmetin hammaslääkäripelko sillai kunnolla. Hyvä ote mulla jo siitä on, mutta se huominen visiitti alkoi tänään kammoksuttaa niin paljon, että sain ihan mahani kipeeksi. Ja huomenna aamulla ei varmaan maistu aamupala, lounaasta nyt puhumattakaan… 🙁 Se lääkäriaika on vasta 14:30, ehtii koko aamupäivän panikoida töissä ;D Anoppi tulee tällä kertaa mukaan, kun varasin sillekin ajan sitten samaan aikaan kun itekin kidutuspenkissä oon, kun silläkin on joku hammasvamma. Hyi hitto jo sitä hajua, kun astuu sinne hammaslääkärimestaan… iuuu!

Tää täti on nyt ahertanut töiden parissa ihan hikihatussa, vapaa-ajasta, tai siis omasta ajasta ei ole ollut oikein tietoakaan. Ja hiki siinä tilauksia kerätessä ja pakatessa on tullutkin tällee puolikuntoisena. Onneksi nyt alkaa nuha jo helpottaa ja toistaiseksi kukaan muu tästä perheestä ei ole tautia saanut. Laitoin osan korteista alennukselle loppuviikoksi ja tilauksia tulikin ihan kivasti. 🙂 Hyvä välillä saada vähän enempi kamaa pois varastosta, niin on taas tilaa uusille herkuille! 🙂

Töissätöissäkin oli tänään mukavan puuhakas päivä. Ihan kuin sesonki olisi yhtäkkiä tänään alkanut, mutta ehkä se loppuukin taas jos lunta satelee jälleen kun lähes kaikki lumi on jo sulanut… Enää on meinaan ihan vaan jossain kasoissa lunta, muuten ihan lumetonta. Pian pääsee varmaan aloittamaan polkupyöräkaudenkin, kunhan ilma on sopivan lämmintä. Kivaa! Mua tosin snadisti pelottaa ajaa tollanen arvokas ihmisen taimi pyörän takana, mutta jos muutkin siitä selviää kunnialla, niin kyllä mäkin! Eilen jo koklattiin sitä Kukkiksen kolmipyörää ulkona. 🙂 Jo likka olikin monta kertaa odotellut että saisi ulosmennessä pukea pyöräilykypärän päähänsä. 🙂

Eilen käytiin pienellä päiväuniajelulla eiku linturetkellä ja nähtiin vihdoin eka västäräkki, kaksi kiurua ja jo kerran ennenkin nähtyjä kurkia! Niin se kevät vain tulee!

Riistakameran tallentamaa

Riistakameran tallentamaa

Pidetään pihallamme melkein koko ajan riistakameraa paikalla, jossa ruokitaan lintuja ja muitakin otuksia. En ole aikoihin kameran ottamia kuvia näyttänyt, mutta tässä alkuvuoden vierailijoita. Ei ihan niitä tinttejä, vaan jotain mielenkiintoisempia otoksia. 🙂

Vähän isomman kokoinen lintu, joka ei lienee esittelyjä kaipaa. Huomatkaa myös kuvassa näkyvä joulukinkun ”kuori”, joka ruokintapaikalle mielenkiinnosta dumpattiin.

Tarkkasilmäinen huomaa puun juurella ovelan otuksen…

Kettuhan se siinä, sian kuoren houkutus oli vastustamaton! 🙂

Kuten kuvien kellonajoista voi päätellä, otus tuli uudelleenkin vierailulle. 🙂 Ja tuo samainen sian kuori nähtiin eilen aamulla tuossa isolla tiellä, kun linnut sitä nokkivat. Kettu ilmeisesti hylännyt sen sinne. 😀

Ihan tavallinen vierailija, mutta oravat on sööttejä!

Ja vielä toinen kurre.

Mielenkiinnolla odotamme, tuleeko ketusta aktiivinenkin vierailija pihallamme. Kamera on kuvia taas tallentamassa ja vietiin eilen illalla ruokapaikalle kissanruokaa, kun sitä jäi käyttämättä kun katti katosi… Tuleepa jotain käyttöä sillekin ruoalle. Pikkujyrsijät eivät ilmeisesti näin kylmällä liikuskele, kun niitä ei ole kertaakaan kameraan tallentunut vaikka luulisi pähkinöiden yms herkun niitäkin houkuttelevan. Ja kissanruokaakin ollaan ennen pihalle laitettu ja joku kissa sitä vain oli silloin käynyt tuhoamassa kera kraakkujen.

Ihan älyttömän kiva ”harratus” tuo riistakameran kanssa leikkiminen! 🙂 Oli ehdottomasti kannattava ostos, kun noita kuvia on aina kiva yhdessä käydä läpi ja jännittää josko sieltä tulisi jotain kivaa vastaan! 🙂