Sateisen illan ajatuksia

IMG_1953 IMG_1944 IMG_1947 IMG_1952 IMG_1935

Vettä satelee ihan urakalla, mutta ei haittaa. :) Toki pyöräilyn väliinjääminen harmittaa, mutta ehtii sitä vielä, kun kesä on vielä niin aluillaan. Eilen tehtiin jo melkein 9km:n lenkki ja oi että se teki hyvää! Seuraavaksi menee kymppi rikki! Ja se on mulle jo mainio saavutus, kun en ole muutamaan vuoteen pyöräillyt kummemmin. Ennen lasta käytiin kesäisin fillaroimassa ihanilla pitkillä metsälenkeillä, mutta se sitten jäi. Tänään olisi muutenkin saattanut jäädä se kymppi rikkomatta, kun olo ei ole ollut ihan pro-laatua. En saanut viime yönä nukuttua kuin vasta joskus ennen neljää, kun vietin aikaa oksennusta odotellen tai pidätellen. Olin varma että pian lentää yrjö, kun oli ihan kamala olo ja oksetti niin saakelisti. Onneksi olo oli nukkumisen aikana parantunut. Toki maha on koko päivän ollut kummallisen tuntuinen, mutta eipä ainakaan ole oksu lentänyt. Harmitti yöllä aivan julmetusti, kun mietin meneekö meidän hartaudella odoteltu parisuhdeviikonloppu pilalle. Että halitaankin toistemme sijasta vessanpönttöä. Onneksi nyt näyttää paremmalta! Töissäkin sinnittelin koko päivän, vaikka olo oli semmonen että olis kotonakin voinut olla. Olipa kuitenkin niin paljon tekemistä, että ei oikein voi turhaan sieltä pois olla.

Me ollaan nyt ekaa kertaa kesä kotona. Ja ollaan siitä innoissamme! Aina ennen ollaan oltu kesät mökillä, ei olla ikinä oltu koko kesää kotona. Viime kesä oli ennätys, kun oltiin paljon kotona (kaivo temppuili jatkuvasti ja mökkeily ei vain innostanut mua tippaakaan), mutta silti oltiin jonkun verran mökilläkin. En ole ikinä ollut esimerkiksi juhannusta kotona, tässä kodissa jossa me ollaan kuitenkin asuttu jo vaikka kuinka monta vuotta. Nyt ollaan juhannus ja koko kesä, ihan parasta! Aikansa kutakin, mökkielämää on lienee jo saatu ihan tarpeeksi. Siellä olisi niin paljon kaikkea kunnossapitojuttuja, että kaikki aika menisi siihen jos oikein pitäisi kaiken kunnossa. Ei kiinnosta, ei innosta, ei jaksa. Ja esim. kauppani pyörittäminen onnistuu ekaa kertaa helposti myös kesällä, kun ollaan koko ajan siellä missä kauppanikin on. :) Tuo kauppa on kuitenkin mulle tosi tärkeä, ei mikään vaivainen harrastus. On hyvä kun siihen pystyy nyt panostamaan paremmin tällai kesälläkin.

Tää blogin uusi ulkoasu on muuten kiva, mutta mua ärsyttää tuo fontti. Tai se kun en osaa sitä vaihtaa, en tajua miksei se onnistu, vaikka aina ennen olen osannut kyllä se tehdä. Ehkä pitää vain jatkaa yrittämistä, jos se sitten onnistuisi. Ja noista kuvista. Kaikki muut on tältä päivältä, paitsi tuo kukan haistelija on eiliseltä. :) Nilkasta on kuva siksi, kun sain tänään nilkkakoruni, sen alemman, kultasepältä korjauksesta. Se katkesi joku viikko sitten ja tuo helmi oli siitä kadonnut jo ties milloin, kun en edes muistanut että sellainen siihen kuuluu. ;) Onneksi niitä myydään varaosina!

Sellaista tänne. Laitan parisuhdeviikonlopusta sitten kuvia, ehken vielä viikonlopun aikana mutta sen jälkeen ainakin. :) Kivaa viikonloppua sinullekin!

Heinäkuun viimeistä iltaa

Kummallista – tänään on jo heinäkuun viimeinen päivä. Aika on mennyt taas ihan älytöntä tahtia. Lumi-Kukka täytti jo 16kk reilu viikko sitten, tuntuu ihan kummalliselta. :) Syksykin alkaa lähestyä, kun kouluthan alkavat syksyllä ja siihen koulujen alkamiseen ei ole enää kuin joku puolitoista viikkoa. Ei mua silti syksyn lähestyminen haittaa – odotan jo aivan innoissani sitä! Toki kesäsää saisi jatkua vielä  mahdollisimman kauan. Syksy tarkoittaa kuitenkin sitä että voi taas kotonakin alkaa tehdä kaikkea kivaa, kuten esimerkiksi muuttaa työhuone mun valtakunnakseni. Se jäi keväällä tekemättä, mutta syksy saa luvan tuoda sen muutoksen. Saan siirrettyä sinne kaikki kauppani kamat ja askartelujutut – jee! :)

Mulle on syksyajatusten myötä tullut hirmuinen käsityöhimokin – tahdon ristipistellä, kutoa ja virkata! Enkä mä edes osaa kutoa tai virkata ellen ensin virkistä muistiani jonkun opuksen avulla. Ristipistointoa saan onneksi purettua helposti, kun mulla on muutama ristipistopakkaus mökillä mukana ihan siltä varalta jos iskee into. ;) Aloinkin pistellä tänään sellasta pientä Jutalta lahjaksi saatua pöllöä. Se tulee nopeesti valmiiksi ja sitten tulee entistä isompi into tehdä jotain isompaa työtä! Kai mun tarttisi kaivaa esiin myös virkkaus- ja kutosmisopukseni ja langat ja puikot ja koukut ja alkaa jotain tehdä…

Korttien kirjoittelu ei puolestaan voisi vähempää kiinnostaa. Sellainen vaihe taas menossa. Mutta ei se oo kirjoitusjumitusta, kun kirjeitä olen kirjoitellut ihan intoa piukeena – niin innokkaasti että loppuu vastattavat kirjeet kesken. Yksi on vielä odottamassa, kun olen sitä nyt säästellyt, mutta sattaa olla että siihen vastaan vielä ennen kuin nukkumatti tulee hiekkojaan viskomaan. Nyt on selvästi pop tehdä käsitöitä ja kirjoittaa kirjeitä. :)

Mitäs meiän Lumi-Kukalle kuuluu… Pelkkää hyvää :) Kovaa ulkoiluintoa, vesi-intoa (laittaa jopa altaassa naamansa veteen, outo lapsi), palloiluintoa, piirtelyintoa, haarukalla syömistä, pottailukin taas maistuu, uusia sanoja tupsahtaa suusta säännöllisesti, ymmärtää hirmuisesti sanoja, matkii meitä aikuisia kaikessa, on pysynyt terveenä, rakastaa kirjoja, nukahtaa itekseen ja antaa kovasti pusuja jo ihan oma-aloitteisestikin. Ihana pikkulikka, joka on hulluna pupuihin! Kiltti pikkuihminen, joka tekee aika vähän pahojaan. Ja ei vieläkään osaa sanoa juu tai joo tai jotain vastaavaa, vaan vastaa kysymyksiin ei, tai sitten jättää vastaamatta jos tarkoittaa että juu. Eilen jo kiusasin Kukkista, että alttarillakin sitten varmaan sanoo vain ”ei!”, kun pappi kysyy otatko oskari iivarin aviomieheksesi. :D Mutta ehkä neiti siihen mennessä oppii vastaamaan myöntävästikin. Ja maaginen isi-sana on yhä vaiheessa. Sanoo kyllä jo jotain sinne päin välillä, mutta antaa isin vielä odottaa jossain kulman takana… Äiti-sanaa osaa käyttää jo ihanasti!

Muuten elämään kuuluu töitä ja töitä. Niin ja Pariisin matkan odottelua! :) Ollaan hiukan jo pohdittu mitä siellä tahtoisi nähdä ja missä käydä…

Tyypillä on nimi! :)

Tänään oli sitten se päivä, jota varten taloa oli siivottu ahkerasti viimeisten päivien ajan. Pikkutyyppi nukahti eilen jo siinä 12 aikaan eli päästiin itekin ajoissa nukkumaan – nykyään uni tulee suunnilleen saman tien kun vaan makuuhuoneesta valo sammuu. Vauva on oikeestaan hyvää unettomuushoitoa, kun ei ole nukahtamisongelmia sitten kun viimein nukkumaan ite pääsee! :D Pikkuinen nukkui tasan kuuteen, söi ja simahti uudelleen. Mä en enää viittinyt nukahtaa, kun olisin ollut vaan väsynyt pienen lisänukkumisen jälkeen. Meillä oli kuitenkin seiskalta herätyskello soimassa. Vauvatyyppi heräili taas kasilta syömään ja sen jälkeen vasta yhdeltätoista, ihan unelmavauva! :) Ehdin hyvin valmistautua päivän koitokseen, kun pieni nukkui.

Kertsit, joita kukaan ei tuominnut. :D

Naminami! Vähänkö oli hauskaa katseltavaa kun juuri ja juuri pöydän tasolle nähneet pikkuiset tytöt valitsivat tarkasti tuolta karkkia. :D

Pia+Juha tulivat ekoina, joskus ennen kahtatoista. Anoppi ja ystävänsä Telle saapuivat seuraavaksi kahdentoista aikoihin, kun Telle toimi sellaisena keittiön hengettärenä. Tosin kaikki oli periaatteessa jo valmiiksi laitettu, kun meillä itellä hyvin aikaa oli puuhailla siinä aamun tunteina. Yhden aikaan alkoi sitten vieraita ilmestyä ja pian talo olikin jo täynnä. Kahvinkeitin alkoi porista siinä melko pian ja ihmiset pääsivät herkuttelemaan. Kakkua pihtasin vielä, se pääsi pöytään vasta kun kaikki olivat ekan kierroksen tavaraa mahoihinsa ahtaneet. Kakun pihtaukselle kun oli hyvä syynsä… Siinä oli huippusalaista informaatiota. ;)

Piti tehdä kakun päälle ukaasilappu ;)

Ja tässä syy ihanan suklaamoussekakun salaamiseen:

Neiti sai sitten nimekseen (tai nimi on ollut virallinen jo muutaman viikon) Lumi-Kukka. Ei sitä kukaan ainakaan ääneen haukkunut :D Haluttiin jokin Lumi-nimi, kun lumi on ehkä maailman kaunein sana. :) Ja Lumi-nimeen tykästyttiin, kun se oli Pian lähettämässä nimilistassa Lumilla-muodossa. Mietittiin paljon erilaisia olemassa olevia ja vielä olemattomia Lumi-nimiä. Ville se jostain sitten keksi tuon Lumi-Kukan ja mä olin heti myyty! Ihana nimi! Sopii sukunimeenkin paremmin kuin hyvin! Kolmanneksi nimeksi annettiin Fransiina, joka oli yksi iillisessä muodossa Villen mummun toinen nimi. Oli uskomattoman vaikea keksiä Lumi-Kukan perään nimeä, joka siihen edes jollain tavalla sopisi… Ville tuota Fransiinaa heitti ilmaan jo aikoja sitten ja kun maistraatin lappusta täytin ja vain kolmas nimi puuttui, niin kirjoitin siihen sitten sen Fransiinan. :)

Pia oli tehnyt ihanan ekan korun pienelle hopeasta ja makeanvedenhelmestä. :)

Meiän eteisessä ei oo ikinä ollut näin paljon kenkiä! :D

Syömisten jälkeen porukka siirtyi ulos. Esitinpä siinä kuistilla ekana veljilleni kysymyksen – suostuisitteko kummeiksi. :) Halusin pitää sen salaisuutena loppuun asti, kun tiesin ettei ne siitä kieltäytyisi :D Kummit siirtyivät sitten istuttamaan puun taimet talvipuutarhan taakse, kun siellä on ollut sellaista tyhjää maata tähän asti. Tuo puujuttu oli sellanen hassu juttu, kun ehdotin Villelle alunperin että eikös olisi kivaa istuttaa joku puuntaimi nimiäispäivänä. Ja sitten kun päädyttiin ostamaan neljä taimea ja kummeja olisi neljä… Jokainen sai istuttaa omansa ja tietty kilpailevat kenen puusta tulee sitten paras sato! :D

Pia kuoppaamassa rusokirsikkaa, koristepuu joka kukkii vaaleanpunaisena!

Vanhempi pikkuveljeni ja luumupuu, jota kuulemma lannoitetaan Karhu-oluella :D

Villen pikkuveli Jussi ja omppupuu.

Nuorempi pikkuveljeni Kimmo ja toinen omppu.

Istuttajia ja katsojia. :)

Lopuksi vielä avattiin pikkutyypin saamia lahjoja. Aarrearkkuunkin saatiin kaikkea kivaa. Pia oli kirjoittanut kirjeen, jonka Lumi-Kukka saa lukea kun täyttää 18. :) Pitää itsekin muistaa kirjeitä ja kortteja vuosien varrella aarrearkkuun laittaa. Ja toivottavasti muiltakin ihmisiltä vuosien kuluessa arkkuun kaikkea pientä päätyy. *winkwink* :D Isovanhemmiltaan tyttö sai arkkuun cd:n, jossa on hittejä tältä ajalta. Mahtaa olla kamalaa musaa sitten joskus 18 vuodenkin päästä?! :D Pitääpä niitä lahjoja vielä paremmin esitellä, sitten kun saan niin paljon aikaan…

Lumi-Kukka hengailemassa sitterissä, oli vaikka kuinka pitkään tuossa aivan tyytyväisenä ihmisten katseltavana. Neidillä vihreä pallomekko päällään. :)

Kiva päivä oli, tykkäsin paljon enemmän rennoista nimiäisistä ilman pappia ja väkinäistä virsien veisausta kuin ristiäistyyppisestä nimijuhlasta. Jokainen toki tekee itse päätöksensä, mutta me ollaan tyytyväisiä tähän kirkottomaan tapaamme. Se tuntui paremmalta meille ja hyvä kun niin tehtiin! Ja mikä sää me saatiinkaan, aurinkoa ja lämpömittari kipusi varjossa jopa 27 asteeseen! Ihana kesäinen päivä! :) Meillä taitaa olla se kultalusikka ahterissa, kun tällee onni suosii. :D

Se pitää vielä mainita, että Lumi-Kukka oli ihan unelmakiltti! Eipä juuri kitissyt muuta kuin nälkäänsä! Odotin kauheaa känkkäränkkäilyä kuumuuden ja niiden hikisten sylien takia, mutta ehei! Ja onneksi pieni sai olla myös tuossa sitterissä ettei koko ajan ihan hiestynyt. Vaunuissakin nukkui yhden päiväunipätkän.