Sorsia ruokkimassa

Posted on

Tänään käytiin kahteenkin otteeseen sorsia ruokkimassa ja Lumi-Kukalla oli hauskaa. 🙂 Ostettiin kaupasta ale-paahtoleipää ja saatiin edullinen talviloma-aktiviteetti aikaiseksi. Ekalla sillalla jossa käytiin, ei ollut tällä kertaa kuin muutama sorsa paikalla ja nekin oli niin arkoja, etteivät uskaltaneet tulla aterioimaan. Lähdettiin sitten käveleen pois päin ja matkalla törmäsimme ihanaan poseeraavaan oravaan. Tyyppi vaikutti aika kesyltä, kun antoi ottaa muutaman kuva itsestään. Ja voi miten suloisia kuvia tulikaan! 🙂 🙂 🙂 Toisella sorsanruokkimiskerralla käytiin eka vähän kauempana, mutta sielläpä olikin joki umpijäässä, joten palattiin sitten takaisin siihen paikkaan missä aiemmin oli porukkaa. Kiva aurinkoinen lomapäivä (tai siis osittainen loma- ja osittainen työpäivä), vaikka flunssa onkin enemmän tai vähemmän jokaisella meistä kiusana. Lapsi meistä räkäisin on, hyvä esikoululainen sairastaa lomalla. :/

Mää en vaan kyllästy tähän kotitien maisemaan…

Mulle kelpaa kuvattavaksi mikä vaan lintu, mutta tää talitiainen oli ainoa sorsien lisäksi joka suostui kuvattavaksi. Olin liian hidas kaikkien muitten lintujen kanssa. 😀

Täällä sillalla oli hiljaista tällä kertaa, mutta niin kaunista.

Tässä tämä kurre!

Niin söpö!

Mahanrapsutuskuva vielä. 🙂

Tässä näitä sorsia joita ruokittiin.

Porukkaa riitti monen kymmenen nokan verran.

Sillan molemmilla puolilla oli väkeä.

Taivas ja kotipihan kauniit puut.

Taas tätä maisemaa. 😉

Ja Deea on harrastanut tänäänkin taas tätä. Antaa etujalkojen vaan roikkua mukana ja puskee takajaloilla vauhtia. 😀

Lumipää.

Tästä rouvasta ikuistin kuvan jälkimmäisellä ruokkimisreissulla. Aurinko ei enää paistanut siihen sillalla ja oli helkkarin kylmä.


Hiihtoloman alku ja talven paluu

Posted on

Eskarilapsen hiihtolomaviikko alkoi ja talvi palasi maailmaan. Sunnuntaina oli vielä ihan vesikeli, melkein lumetonta ja liukkauskin oli pois, mutta kun hiihtoloma alkoi, alkoi taas sadella lunta. Me startattiin maanantaiaamuna heti kasin aikaan anopin auto (koska oma talvikykyinen auto on yhä rikki) ja lähdettiin ajamaan kohti Poria ja ystävääni Piaa. Oli ihan outoa mennä jo toista kertaa Poriin viikon sisällä, mutta en todellakaan valita kun ollaan niin vähän nähty Pian kanssa, että jokainen yhteinen hetki on suuresti odotettu. 🙂 Vietin siis ystävänpäivän viime viikolla ystäväni kanssa askarrellen.

Tykkään tästä mun kasvien hallitsemasta ikkunanäkymästäni!

Porin reissun jälkeen aloin pakkailla tilauksia ja jossain vaiheessa lapsi halusi päästä mummilaan. Kun oltiin viety lapsi ja oli ulkokamppeet valmiiksi päällä, lähdettiin siitä sitten vielä koiran kanssa nautiskelemaan lumesta, jota oli satanut ihmeen paljon jo. Koko talvi on ollut hyvin vähäluminen, monta kertaa on tullut pieni määrä lunta muttei kertaakaan ole satanut isompaa määrää. Ja voi miten Deea nauttikin lumesta! Kuin pieni lapsi se paineli menemään ja möyri ihan kunnolla lumessa. 🙂 Kun on kivaa puuhaa, ei tosiaan ikä paina meiän mummokoiraamme.

En tietty ottanut kameraa tuonne lenkille mukaan kun ajattelin että sataa niin paljon lunta ettei viitsi kameraa kastella, niin johan sillä reissulla sitten joella näkyi ystävämme koskikara eikä sitä luntakaan niin paljon tullut, että hyvin olisi voinut kamerankin ottaa mukaan… Mutta kuvasin sitten vain puhelimella vähän maisemia ja mummokoiraa. 🙂

Tuolla se koskikara hengaili ja hyppeli veteen.

Deea odotteli joko tästä sillalta pääsisi pois 🙂 Lumen alla oli jäätä, joka rätisi ja koira ei oikein tykännyt sillalla kävellä.

Kauttuan Klubi ja kellotorni. Nuo vanhanaikaiset aurauskepit on söpöjä 🙂

Kyllä näissä maisemissa vaan kelpaa lenkkeillä! Ja vaikken enää haluaisi lunta, on se silti nättiä.

Mummo nauttii lumesta. Tuo puku ei ole mikään muotijuttu (hih) vaan suojaa mahassa olevaa paranevaa vammaa raapimiselta ja nuolemiselta.

Illalla kun väsättiin jauhelihakeittoa, ulkona näytti tosi siniseltä ja piti mennä kuistilta nappaamaan kuva. Sininen hetki on kyllä kaunis hetki!

Tokmannin mainoslehtinen sai mut käymään postireissulla heiän putiikissaan, kun mulla ei ole vielä ollut yhtään esikkoa tän kevättalven aikana. Nyt sitten on neljin kappalein kun moisen kukkaparven sai vitosella. Ja vielä kun saisi tehtyä tilaa niille tähän mun pöydälleni… Viime viikolla pöydälleni muutti vanhemmiltani saatu saintpaulia ja ukkelilta saatu maljakollinen tulppaaneita, mutta ehkä nuo tulppaanit voisi päästää jo eläkkeelle ja niiden tilalle saisi aseteltua esikoita. Kun ei tässä mun pöydällä vielä olekaan tarpeeksi kasveja… 😀

Ihanaa väriloistoa! (Kunnes heittävät henkensä…) Vasemman alakulman keltainen kukka on jännän värinen, en muista että tollasta mulla olis ennen ollutkaan.

Ainiin, on mulla yksi askartelukin vielä esiteltävänä. Tein kollaasikortin, jos tuota voi kollaasiksi sanoa?! Kyllä kai. Mutta piti tehdä vastaanottajan toiveiden mukainen kortti ja siitä tuli sitten tällainen:

Musta tästä tuli kiva ja uskoisin että pysyy ehjänä perille asti kun päällystin tuon taas sillä mun glitterimönjälläni. 🙂


Joulukuun kolmas

Posted on

Luin blogistani joulukinkkuasioita viime vuosilta, kun mietittiin millainen kinkku varataan ja milloin se noudetaan ja tuli siinä samalla sitten sellainen olo, että pitääpä kirjoitella taas jotain kuulumisia. Kinkuksi valittiin jälleen Kivikylän juhlakinkku kooltaan noin 5kg ja jossa ei ole sitä luuta, mutta potka löytyy (emmä edes muista mikä potka on, mutta potka olla pitää!).

Joulukortteja en ole vielä tehnyt yhtään, mutta mulla on varastossa yhden vuoden kortteja. Ne jäi silloin lähettämättä kun iski joulukorttiällötys, mutta vielä ei ole moista ällötystä havaittavissa, vaikka mulla on ollut tänä vuonna kaupassani ennätysmäärä joulukortteja myynnissä. Jotenkin vaan vähän innostuin ja tilasin niitä tuolta ja täältä ja vielä sieltäkin. 🙂 Mutta ei se mitään, joulukortit ei vanhene vaikka niitä jää varastoon ja niitä nyt kuitenkin ihmiset ostelee ihan ympäri vuoden. Ja hyvin joulukortteja on kyllä maailmalle jo lähtenytkin. Pohdin tekeväni myyntiinkin joulukortteja, mutta ehkä sitten joku toinen vuosi.

Ostettiin tämmöinen tähti ikkunaa koristamaan. Se on nätti!

Ostettiin tämmöinen tähti ikkunaa koristamaan. Se on nätti!

Lunta meillä ei kauheasti vielä ole, ehkä sentti tai vähän yli. Mutta sekin jo tekee nämä illat paljon valoisammaksi. Taitaa vain tuo vähäkin lumi sulaa pois, kun on luvattu huomiselle illalle taas vesisadetta. Eiiiii! Se on ihan mälsää, jos jouluna ei ole lunta. Vaikka tuttuahan se on, että jouluaattona mennään vesisateessa viemään kynttilä haudalle. 🙁

Tiistaina oli kamera mukana lenkillä ja sen jälkeen on tullut vielä lisää lunta, ettei ihan noin vähälumista ole nyt…

dscn2087

Joki oli mennyt jo jäähän tehtaan nurkilla.

dscn2090

Deegis suostui katsomaan kameraan 🙂

dscn2091

Joen vesi on tosi matalalla, tuskin tätä mertaa on kuivalle maalle paiskottu vaan veden alla se varmaan on ollut.

dscn2094

Tällä paatilla ei ihan just lähdetä mihkä. 😀

dscn2096

Vähässäkin lumessa on kiva piehtaroida.

dscn2099

Välillä se mummo malttaa paikallaankin seisoa.

dscn2101

Aurinkokin siellä pilkottaa puiden takana.

dscn2104

Yhteiselomme on nyt jatkunut tämän ihanan talon kanssa vuoden ja voi kuinka tästä tykkäänkin!

Keskiviikkona teimme historiaa ja ostimme homejuustoa ekaa kertaa meidän talouteen! :O Ja juuri parhaillaan rakas mieheni väsää siitä jotain kanapataa. Tää on mun elämässäni niin historiallista, että siitä pitää jättää merkintä tänne päiväkirjaani. 😀 Oltiin joku kerta rohkeita ja tilattiin pitsa, johon tuli tuota Aurajuustoa ja me tykättiin siitä. En ole yllättynyt että mies tykkäsi, kun hällä on rohkeampi asenne tollasiin juttuihin, mutta se että mää tykkäsin oli aika erikoista. Ja nyt sitten on menossa toinen kokeilu homejuuston kanssa.

Tästä ihmeestä oli pakko ottaa kuva.

Tästä ihmeestä oli pakko ottaa kuva.

Samaisena homejuustokeskiviikkona väsäsin myös katajakranssin äitille ja iskälle. Ostin kranssikaupasta sydämen mallisen kranssipohjan. Tai kaksikin, mutta oma kranssi on vielä vaiheessa. Kun mietin jos tekisin kuitenkin erilaisen, ettei kahta ihan samanlaista… Ehkä jostain muusta luonnonmateriaalista?! Mutta tästä mummilan piikikkäästä tuli nätti. 🙂

Löytyi Tokmannilta sydämelliset patterivalotkin tuomaan tunnelmaa kranssiin.

Löytyi Tokmannilta sydämelliset patterivalotkin tuomaan tunnelmaa kranssiin. Ja tää meni siis mummilan ulko-oveen, kuvasin sen vain tuossa koiranpeppunaulakossa.

Perjantaina mentiin lumisateessa kävelemään Deegiksen kanssa. Mää riemuitsen lumisateesta yhtä paljon kuin lapsikin! 🙂 Se on vaan niin kivaa!

Toisen sillan luona joki onkin jäätön.

Toisen sillan luona joki onkin jäätön. Ja kyllä tuolla hiutaleitakin näkyy jos oikein tarkkaan katsoo. 🙂

Niin! Torstaitahan se vielä oli, kun sain ihan älyttömän ihanan yllärin postin mukana. Ystäväni oli päättänyt laittaa hyvän kiertämään ja sain tuollaisen ihanan inspiroivan kirjan. Ihan muuten vain, siis kuinka ihanaa kun maailmassa on niin kivoja ihmisiä! 🙂 Tuollaisia kirjoja on ihana selailla ja lueskella, iskee väistämättä inspiraatio alkaa itsekin jotain väsäillä. Kiitos vielä! 🙂

Tämä kirja todellakin sai aikaan hyvän postipäivän :)

Tämä kirja todellakin sai aikaan nimensä mukaisesti hyvän postipäivän 🙂

Nymmää  meen maistelemaan homeista ruokaa. 😉

PS. Olen yhä elossa homeesta huolimatta.


Kuvia eräiltä talvisilta päiviltä

Posted on

Kun tässä nyt blogijumitus rikottiin, niin laitetaan nyt samantien kuvia eräiltä tammikuisilta päiviltä, ennen keuhkotautiepisodia. Oli kuvat hiukan aikaa kamerassakin jumittaneet… 😉

DSCN0532

Aika hienon värinen taivas 🙂

DSCN0545

Lapsi oman pihan pulkkamäen juurella.

DSCN0548

Lähdössä laskuun…

DSCN0549

Vauhdin hurmaa!

DSCN0554

Ja lisää vauhtia!

DSCN0559

Ihanan lumista!

DSCN0561

Koko perhe liikekannalla.

DSCN0567

Joki on kyllä talviaikaankin kaunis!

DSCN0569

Deealla oli kylmä, lämmitti tassua välillä pitämällä sitä ilmassa. 🙂

DSCN0574

Ipana löysi lumikökkäreen.

DSCN0585

Kotikatu. 🙂

DSCN0592

Oi näitä lumisia puita!

DSCN0594

Jee, lunta!

DSCN0600

Lumipää 🙂 Deea kyllä nauttii suuresti lumesta, vaikkei kovan pakkasen ystävä olekaan.


Ensilumen riemua

Posted on

Jee! Mekin saatiin vihdoin lunta, jo oli sitä odoteltukin! Eilen sade alkoi ja aamulla oli sitten ihan kiva lumikerros pihalla. Jo tuli lapseenkin vauhtia syödä äkkiä aamupala ja pukea vaatteet, että pääsisi äkkiä ulos. 🙂 Samoin koira riemuitsi lumesta, ei ole lumiriehunta minnekään vuosien saatossa laimentunut, vaikka Deea täyttää muutaman viikon päästä jo pyöreät 10 vuotta. Tässäpä siis muutamia kuvia lumen ystävistä. 🙂

DSCN0229

Lumipallon väsäämistä.

DSCN0266

Ihanan luminen maailma! 🙂

DSCN0261

Vauhdikkaat kädet.

DSCN0239

Tässä esimerkki kameran ihanasta zoomista. Kuvasin lintua, joka istua kököttää tuolla oikeanpuoleisen puun latvassa. Tuo pikkuinen piste.

DSCN0233

Ja tässä sama pikkuinen piste zoomattuna. 🙂

DSCN0238

Ja tässä lokkeja, ihmeen hyvin onnistui kuva liikkuvasta kohteesta – se kun ei ole mitenkään mun vahvuuksiani 😀

DSCN0243

Turpa lumessa.

DSCN0244

Välillä pitää kattella maailmaakin.

DSCN0247

Ja sitten taas nassu lumen sekaan. 🙂

DSCN0248

Vielä syvemmälle…

DSCN0250

Välillä naaman hierontaa vähemmässä lumessa.

DSCN0254

Luminenälunni! 🙂


Lumi palasi takaisin!

Posted on

Tuulisen ja vesisateisen alkuviikonlopun jälkeen herättiin tänään lumisen maiseman keskellä. Kivaa! Lumi pääsi suorastaan yllättämään. 🙂 Ja lumestahan piti taas päästä nautiskelemaan. Joten tässä kuvia kelkkailuretken varrelta.

Lunta ja aurinkoa! Parissa seuraavassakin kuvassa - mutta tuo yhdistelmä on niin kaunis!

Lunta ja aurinkoa! Parissa seuraavassakin kuvassa – mutta tuo yhdistelmä on niin kaunis!

DSC05214 DSC05216 DSC05219 DSC05220

Mäkeä ylös kapuamaan...

Mäkeä ylös kapuamaan…

Mihin se tytsi oikein kiipeää?

Mihin se tytsi oikein kiipeää?

Ja välillä alaspäin!

IIIIK!

Uudelleen!

Uudelleen!

DSC05228

Mäen kiipeäminen ei ollut ihan helppoa hommaa...

Mäen kiipeäminen ei ollut ihan helppoa hommaa…

Paljasmahainen vuorenvalloittaja.

Paljasmahainen vuorenvalloittaja.

Ja taas vauhdin hurmaa1

Ja taas vauhdin hurmaa!

Lumisia puita, ihanaa!

Lumisia puita, ihanaa!

Palmu sinnittelee lumisena. Pariksi yöksi tuo on tarvinnut peittää tän talven aikana, mutta voi olla ettei tarvi sisälle raahata koko talven aikana...

Palmu sinnittelee lumisena. Pariksi yöksi tuo on tarvinnut peittää tän talven aikana, mutta voi olla ettei tarvi sisälle raahata koko talven aikana…


Lumi, älä jätä meitä!

Posted on

Tänään on jo sadellut vähän vettä ja lämpötila on pyörinyt nollan paikkeilla. Saapa nähdä onko viikon lopussa enää lunta. Byääh! Mää haluan että talvi jatkuu helmikuun loppuun asti. Maaliskuussa saa tulla kevät ja tänään kyllä ilma tuoksuikin päivällä ihan maaliskuulta. 🙁 Ei maaliskuussa ja maaliskuisessa säässä mitään vikaa ole, mutta kun nyt ei ole edes tammikuuhun asti päästy… No, me kuitenkin Deean kanssa nautiskelimme talvisäästä vielä aamupäivän lenkillä. Ihanaa kun ei ollut kylmä, mutta oli kuitenkin ihanan lumista. 🙂

IMG_7289 IMG_7291 IMG_7292 IMG_7295 IMG_7296 IMG_7298

PS. Sain luettua tänään vuoden 51. kirjan (ja tavoite oli 12 kirjaa vuoden aikana…). Jos oikein kovasti kirisi, ehtisi ehkä lukea vielä yhden tän vuoden aikana. 😀


Kuulumisia ja kuvia (eli töiden välttelyä)

Posted on

Flunssa se vain jatkuu… Mutta saatiin onneksi eilen pitää taudista huolimatta ihana parisuhdepäivä – kiitos vielä mummille ja papalle pikkutyttösen hoitamista! 🙂 Kaikkein parasta, että mummi itse ehdotti yökyläilyä, huippua! 🙂

Eka pari kuvaa torstailta, kun talvi taas saapui hetkeksi. Olisipa se lumi jäänyt maahan… Ei se ihan kokonaan ehtinyt sulaa ja tänään on tullut pikkuisen lisää valkoista taivaalta, mutta saisi tulla lunta enemmän, jotta ulkona olisi valoisampaa. Ja lumi nyt vaan on aika kiva juttu!

Tämä valkoisuus sai mut flunssasta huolimatta heti herättyäni ulos koiran kera. :)

Tämä valkoisuus sai mut flunssasta huolimatta heti herättyäni ulos koiran kera. 🙂

Olkkarin ikkunasta otettu ihana luminen kuva.

Olkkarin ikkunasta otettu ihana luminen kuva.

Ennen kun sain lapsen hoitoon, piti hiukan leikkiä pihalla lumessa. :)

Ennen kun sain lapsen hoitoon, piti hiukan leikkiä pihalla lumessa. 🙂

Sitten siihen eiliseen. Ajeltiin Raisioon, josta bongasin itelleni ihanan uuden kalenterin. Mulla on pari vuotta ollut kiva uudelleentäytettävä Filofax-kalenteri ja siihen mun piti nytkin sisukset hankkia, mutta kun näin ihanan kalenterin… enhän mä voinut vastustaa. Ja tää kokonaan uusi kalenteri maksoi vain pari euroa enemmän kuin ne sisukset. Katson sitten vuoden päästä uudelleen, jos ostan taas vain sisukset Filofaxiin.

IHANA Puh! En ole moneen vuoteen Puhmaisia juttuja ostellut, mutta Puh on alkanut taas ihastuttaa mua ja taitaa olla nyt taas menoa. :)

IHANA Puh! En ole moneen vuoteen Puhmaisia juttuja ostellut, mutta Puh on alkanut taas ihastuttaa mua ja taitaa olla nyt taas menoa. 🙂

Sisältä näyttää tältä. Jokaiselle päivälle oma sivunta. Hinta Suomalaisessa kirjakaupassa 14.90€.

Sisältä näyttää tältä. Jokaiselle päivälle oma sivunta. Hinta Suomalaisessa kirjakaupassa 14.90€.

Käytiin myös kasviostoksilla. Meillä oli joskus tuntokasvi, muistaisin että olisin sellasen kasvattanut siemenestä?! En tiiä muistanko omiani, mutta nähtiin Plantagenissa näitä ja ostettiin sekä mummilaan että itellemme sellaiset. Ne oli ihan kauheen näköiset kun kotiin päästiin, ottivat pikkaisen stressiä, raukat tuntoherkät kasvit. 🙂 Mutta aamulla näyttivät jo ihan erilaisilta. Lapselle ei parane ehkä kertoa, että se ottaa nokkiinsa kun siihen koskee, kun sitten lapsi ehkä kiusaa kasvin hengiltä… Lehdet menee ihan suppuun jos oksaan koskettaa. Siemenkauppa.com ainakin myy siemeniä ja kertoo kasvista näin: ”Pieni ja sievä ruukkukasvi, jolla on hauska erityisominaisuus. Sen lehdet sulkeutuvat kosketuksesta. Villavat, pallomaiset, roosanväriset kukat sijaitsevat lyhyen varren päässä, lehdet ovat harmaanvihreät. Helppohoitoinen ja kiitollinen kasvi. Viihtyy ravinteikkaassa maassa valoisassa kasvupaikassa. Kastele niukasti talvella, runsaasti kesällä ja anna ravinnetta.”. Toivottavasti ei ihan heti kuole. 🙂

Voi surkeus minkä näköinen reissaaja :D

Voi surkeus minkä näköinen reissaaja 😀

Aamulla näytti jo omalta itseltään. :)

Aamulla näytti jo omalta itseltään. 🙂

Valitsin ekan valkoisen joulukukankin, tulilatvan. Haluan tänäkin jouluna varmaan vain valkoisia joulukukkia. :)

Valitsin ekan valkoisen joulukukankin, tulilatvan. Haluan tänäkin jouluna varmaan vain valkoisia joulukukkia. 🙂 Ja voi höh kun illalla sisällä otetut kuvat on sumuisia. :/

Käytiin eilen myös hakemassa Turusta intialasta ruokaa mukaamme, nami! En uskalla kokeilla eri annosta, kun oon yhden hyvän löytänyt. 😀 Ehkä joskus voisi jotain muutakin koklata, kun voihan siellä olla vielä jotain parempaakin… Illaksi oltiin suunniteltu kahden elokuvan katsominen Viaplayn kautta. Ja hurraa, me saatiin katsottua ne molemmat! Ihanaa! Katsottiin ekana Ted (ihan hulvattoman hauska!) ja sen jälkeen Year One, joka oli sekin hauska! Vähän on vielä matkaa tavoitteeseen – 52 elokuvaa haluaisin saada katsottua tämän vuoden aikana ja nyt on katsottu 37. Vielä on 15 leffaa jäljellä jos tavoitteeseen aiotaan päästä. Vähän niin kuin kolme leffaa per viikko – ei mikään mahdoton tavoite. Toki asiaa hankaloittaa lapsi, joka nukahtaa 22-23 välillä yleensä. 🙁 Koitan kuitenkin huomenna taas aloittaa unimajurin roolin ja saada tytön aikaisemmin sänkyyn. Jos vaan flunssa sen sallii, tällä viikolla on ollut iltaisin sen verran onneton olo, etten ole jaksanut alkaa tapella nukkumaanmenosta lapsen kera.

Nyt on vältelty tarpeeksi skannausurakan aloittamista… joten taidan alkaa skannailemaan. 🙂 Ainakin nyt toistaiseksi olo on taas suht ok, niin koitan saada työasioita etenemään.


Kevättä ilmassa

Posted on

Mulla oli eilen pitkästä aikaa oikeesti kiva toimistopäivä. Liekö syypää tuo ihana aurinko, joka meitä eilen helli koko päivän. Tai sitten vaan loma on tehnyt vihdoin tehtävänsä ja työnteko alkaa taas maistua. Kummin vain, hyvä kun oli kivaa. Ja sekin varmaan vaikutti, kun oli mukavasti puuhastelua.

Töistätöistä tunnelmakuvaa. :D

Töistätöistä tunnelmakuvaa. 😀

Kun se aurinko paisteli, pitihän sitten vähän koirien pihaleikeistäkin napsia kuvia. 🙂

Poju nappisilmä. (Se itse asiassa nosti koipea tossa kuvassa, mutta ei kerrota että laitoin siitä kuvan tänne...)

Poju nappisilmä. (Se itse asiassa nosti koipea tossa kuvassa, mutta ei kerrota että laitoin siitä kuvan tänne…)

Poju ja Deea kaivelee innoissaan lunta.

Poju ja Deea kaivelee innoissaan lunta.

Deea taisi löytää jotain mielenkiintoista, siihen malliin tassut viuhtoi ja lumi lensi.

Deea taisi löytää jotain mielenkiintoista, siihen malliin tassut viuhtoi ja lumi lensi.

Vielä jotain muitakin lumikuvia.

Aurinkoa työpaikan pihalta.

Aurinkoa työpaikan pihalta.

Lumiaura on saanut vähän lunta päälleen. :)

Lumiaura on saanut vähän lunta päälleen. 🙂

Aurinkoa kotipihalta.

Aurinkoa kotipihalta.

Tervetuloa kevät! Mun puolesta saisit jo tulla!


Laiskottaa…

Posted on

On vähän omituinen perjantai-ilta. Lapsi puuhailee omiaan koirien kanssa ja mää voisin tehdä mitä vaan, mutta emmää jaksa. Sohvalle en ole ruhoani vielä siirtänyt, kun sitten tulee uni, mutta melkeinpä voisi nukkua tässä työpöytäni ääressäkin. On niin mukava tämä mun uudehko Ikea-tuolini! Ja olen iloinen kun uskalsin valita tuolini kummallisella kuosilla! Tää on niin paljon kivempi kuin joku musta olis ollut. Vaikka tää onkin friikin näköinen. 😀

Sain otettua jo kuvat 12 tuoreimmasta joulukortista. Seuraava askel olisi siirtää kuvat koneelle, mutta kun laiskottaa. 😉 Ihan hirmuisen vaativaa kaivaa se johto esiin ja tehdä pari klikkausta… Uusia korttejakin voisi koittaa tehdä vielä viikonlopun aikana, kunhan tulee sopiva innostus. On vielä paljon materiaaleja ainaskin, ettei sen takia tartte himmailla.

Tänään oli mukavan lyhyt työpäivä, kun sain karata klo 13 parturiin, jossa meni tunti ja 45 minuuttia mukavasti. Tai alkuun oli epämukavaa, kun mulle tehtiin sellanen huppuraidoitus eli semmonen reikäinen huppu päähän ja hiuksia koukittiin jollain koukulle niistä rei’istä. Auts! 😀 Se oli aika kurjan tuntuista, mutta lopputulos oli kyllä todellakin sen arvoinen! Pää on melko punainen ja jos toi punaisuus ei näytä pahalta, vois enskerralla raidoittaa vielä lisää (ei hupulla vaan ihan folioilla) ja sitä seuraavalla ehkä laittaa vielä radikaalimpi punaistus. Kattoo nyt miltä tää näyttää. 🙂

Onneksi huomenna ei tartte (toivottavasti) herätä aikaisin – viikonloppu on jeejee! Ja mikä parasta, meillä ei ole yhtään mitään suunnitelmia. Kauppaan tarttee huomenna lumikinosten seassa mennä, mutta muuten saa vain olla. Vaikka tykkään lumesta, lumimyräkästä en tykkää. Ihan hirvittävä ilma, kun oli niin jäätävän kylmää, kauhea tuuli ja lunta tuiskusi kauheasti. Kai se sama meno on illankin jatkunut, en vain ole nenääni ulos kodista laittanut muutamaan tuntiin.

Ehkä mää jatkan taas laiskottelua. Tunnin päästä pitää koittaa saada Lumi-Kukkaa houkuteltua nukkumaan. Unikoulu kyllä teki tehtävänsä, nyt meillä on helposti yksin nukahtava lapsi! 🙂