Tyypillä on nimi! :)

Tänään oli sitten se päivä, jota varten taloa oli siivottu ahkerasti viimeisten päivien ajan. Pikkutyyppi nukahti eilen jo siinä 12 aikaan eli päästiin itekin ajoissa nukkumaan – nykyään uni tulee suunnilleen saman tien kun vaan makuuhuoneesta valo sammuu. Vauva on oikeestaan hyvää unettomuushoitoa, kun ei ole nukahtamisongelmia sitten kun viimein nukkumaan ite pääsee! :D Pikkuinen nukkui tasan kuuteen, söi ja simahti uudelleen. Mä en enää viittinyt nukahtaa, kun olisin ollut vaan väsynyt pienen lisänukkumisen jälkeen. Meillä oli kuitenkin seiskalta herätyskello soimassa. Vauvatyyppi heräili taas kasilta syömään ja sen jälkeen vasta yhdeltätoista, ihan unelmavauva! :) Ehdin hyvin valmistautua päivän koitokseen, kun pieni nukkui.

Kertsit, joita kukaan ei tuominnut. :D

Naminami! Vähänkö oli hauskaa katseltavaa kun juuri ja juuri pöydän tasolle nähneet pikkuiset tytöt valitsivat tarkasti tuolta karkkia. :D

Pia+Juha tulivat ekoina, joskus ennen kahtatoista. Anoppi ja ystävänsä Telle saapuivat seuraavaksi kahdentoista aikoihin, kun Telle toimi sellaisena keittiön hengettärenä. Tosin kaikki oli periaatteessa jo valmiiksi laitettu, kun meillä itellä hyvin aikaa oli puuhailla siinä aamun tunteina. Yhden aikaan alkoi sitten vieraita ilmestyä ja pian talo olikin jo täynnä. Kahvinkeitin alkoi porista siinä melko pian ja ihmiset pääsivät herkuttelemaan. Kakkua pihtasin vielä, se pääsi pöytään vasta kun kaikki olivat ekan kierroksen tavaraa mahoihinsa ahtaneet. Kakun pihtaukselle kun oli hyvä syynsä… Siinä oli huippusalaista informaatiota. ;)

Piti tehdä kakun päälle ukaasilappu ;)

Ja tässä syy ihanan suklaamoussekakun salaamiseen:

Neiti sai sitten nimekseen (tai nimi on ollut virallinen jo muutaman viikon) Lumi-Kukka. Ei sitä kukaan ainakaan ääneen haukkunut :D Haluttiin jokin Lumi-nimi, kun lumi on ehkä maailman kaunein sana. :) Ja Lumi-nimeen tykästyttiin, kun se oli Pian lähettämässä nimilistassa Lumilla-muodossa. Mietittiin paljon erilaisia olemassa olevia ja vielä olemattomia Lumi-nimiä. Ville se jostain sitten keksi tuon Lumi-Kukan ja mä olin heti myyty! Ihana nimi! Sopii sukunimeenkin paremmin kuin hyvin! Kolmanneksi nimeksi annettiin Fransiina, joka oli yksi iillisessä muodossa Villen mummun toinen nimi. Oli uskomattoman vaikea keksiä Lumi-Kukan perään nimeä, joka siihen edes jollain tavalla sopisi… Ville tuota Fransiinaa heitti ilmaan jo aikoja sitten ja kun maistraatin lappusta täytin ja vain kolmas nimi puuttui, niin kirjoitin siihen sitten sen Fransiinan. :)

Pia oli tehnyt ihanan ekan korun pienelle hopeasta ja makeanvedenhelmestä. :)

Meiän eteisessä ei oo ikinä ollut näin paljon kenkiä! :D

Syömisten jälkeen porukka siirtyi ulos. Esitinpä siinä kuistilla ekana veljilleni kysymyksen – suostuisitteko kummeiksi. :) Halusin pitää sen salaisuutena loppuun asti, kun tiesin ettei ne siitä kieltäytyisi :D Kummit siirtyivät sitten istuttamaan puun taimet talvipuutarhan taakse, kun siellä on ollut sellaista tyhjää maata tähän asti. Tuo puujuttu oli sellanen hassu juttu, kun ehdotin Villelle alunperin että eikös olisi kivaa istuttaa joku puuntaimi nimiäispäivänä. Ja sitten kun päädyttiin ostamaan neljä taimea ja kummeja olisi neljä… Jokainen sai istuttaa omansa ja tietty kilpailevat kenen puusta tulee sitten paras sato! :D

Pia kuoppaamassa rusokirsikkaa, koristepuu joka kukkii vaaleanpunaisena!

Vanhempi pikkuveljeni ja luumupuu, jota kuulemma lannoitetaan Karhu-oluella :D

Villen pikkuveli Jussi ja omppupuu.

Nuorempi pikkuveljeni Kimmo ja toinen omppu.

Istuttajia ja katsojia. :)

Lopuksi vielä avattiin pikkutyypin saamia lahjoja. Aarrearkkuunkin saatiin kaikkea kivaa. Pia oli kirjoittanut kirjeen, jonka Lumi-Kukka saa lukea kun täyttää 18. :) Pitää itsekin muistaa kirjeitä ja kortteja vuosien varrella aarrearkkuun laittaa. Ja toivottavasti muiltakin ihmisiltä vuosien kuluessa arkkuun kaikkea pientä päätyy. *winkwink* :D Isovanhemmiltaan tyttö sai arkkuun cd:n, jossa on hittejä tältä ajalta. Mahtaa olla kamalaa musaa sitten joskus 18 vuodenkin päästä?! :D Pitääpä niitä lahjoja vielä paremmin esitellä, sitten kun saan niin paljon aikaan…

Lumi-Kukka hengailemassa sitterissä, oli vaikka kuinka pitkään tuossa aivan tyytyväisenä ihmisten katseltavana. Neidillä vihreä pallomekko päällään. :)

Kiva päivä oli, tykkäsin paljon enemmän rennoista nimiäisistä ilman pappia ja väkinäistä virsien veisausta kuin ristiäistyyppisestä nimijuhlasta. Jokainen toki tekee itse päätöksensä, mutta me ollaan tyytyväisiä tähän kirkottomaan tapaamme. Se tuntui paremmalta meille ja hyvä kun niin tehtiin! Ja mikä sää me saatiinkaan, aurinkoa ja lämpömittari kipusi varjossa jopa 27 asteeseen! Ihana kesäinen päivä! :) Meillä taitaa olla se kultalusikka ahterissa, kun tällee onni suosii. :D

Se pitää vielä mainita, että Lumi-Kukka oli ihan unelmakiltti! Eipä juuri kitissyt muuta kuin nälkäänsä! Odotin kauheaa känkkäränkkäilyä kuumuuden ja niiden hikisten sylien takia, mutta ehei! Ja onneksi pieni sai olla myös tuossa sitterissä ettei koko ajan ihan hiestynyt. Vaunuissakin nukkui yhden päiväunipätkän.

Melko valmiina nimiäisiin

Onneksi en ole enää paksuna, voisi olla tuskaa ison mahapallon kanssa tällainen kuumuus! Ei kuumuus liian helppoa ole kyllä vauvallekaan, hikoilee kuin mikäkin vaikka päällä on lyhythihainen ja -lahkeinen kesäasu. Tulipa sillekin kesäasulle ennemmin käyttöä kuin uskoinkaan, kun kuvittelin ettei sitä ennen heinäkuuta tarvittaisi :D Huomenna on tiedossa yhtä lämmintä, joten on ainaskin hieno nimiäisilma, mutta voi pientä raukkaa kun joutuu hikisestä sylistä toiseen. Voi olla känkkäränkkäisyyttä ilmassa, kun oman äidin sylissäkin tulee kitinää vaikka sen pitäisi kai olla se kivoin syli maailmassa… kai ;) Vaunuissa ei oo oikein hyvä nukkua kun on kuuma, sisällä ei oo hyvä on kuuma, sylissä vasta onkin kuuma. Onneksi maito silti maistuu hyvin, niin tyyppi saa nestettä tarpeeksi.

Täällä alkaa olla siivoukset jo hyvällä mallilla. Keittiössä on 12 kahvi/teekuppia valmiina huomista varten ja sitten ne kertakäyttökamat, jotka saavat aikaan pientä jännitystä :D Ei kukaan muu asiasta mitään sanoisi, mutta eräs anoppi voi olla sitä mieltä, että ne ei oo ”soveliaat” tämmösiin juhliin. Mutta meiän juhlat, meiän koti ja meiän häpeä. :D Eiköhän tuo ole juuri oikea asenne. Ja Pia ainaskin puolustaa mua ja kertsejä, jee! :D

Vähän ehkä jännitystä on ilmassa sen suhteen, miten juhlat etenevät, kun ei ole sitä pappia luomassa tiettyä puuduttavaa kaavaa. Mutta kaippa asiat etenevät omalla painollaan. Ja ei me olla edes tekemässä mitään hienon hienoa virallista ristiäistilaisuutta, vaan rento parituntinen (sit alkaa formuloiden aika-ajot!) jossa ihmiset saavat cocistella ja herkutella ja parveilla ympäri taloa ja pihaa ja päivitellä sitä nimeä. ;) Koitan vielä keksiä jotain toisen nimen paljastukseen, ettei sitä vaan tylsästi putkauteta suusta ulos… Yksi idea tosin jo on hautumassa…

Luulenpa että tuolla sintillä on ollut parina iltana mahavaivoja, kun sellasta itkuisuutta on ilmassa ollut. Ke-to yönä pääsin ite nukkumaan vasta ennen kolmea, kun ei pieni vaan nukkunut eikä tuttikaan pysynyt suussa. Tutti siis yleensä saa sen levottoman rehaamisen loppumaan, mutta vain yleensä. Ja nyt kun tyyppi on alkanut tunkea jatkuvalla syötöllä käsiä naamaansa, tutti lentää kovin helposti pois. Varsinkin jos kaveri on levoton. Nyrkki myös koittaa monta kertaa päivässä mahtua suuhun, mutta kun ei se mahdu vaikka kuinka yrittäisi! Oonpa ihan itekin pienelle näyttänyt, ettei se aikuisellakaan suuhun mahdu. :D Kaikkea sitä näköjään tulee tehtyä kun äidiksi tulee… Enpä olis vielä vuosi sitten nyrkkiä suuhuni tunkenut, mutta kaikki on nyt toisin. :D

Eilen käytiin serkkuni 13v-synttäreillä ja serkun pikkusiskon (vanhemman kummityttöni) nimppareilla. Siellä meiän pikkukaveri alkoi naureskella, kun tuli puheeksi tanssiva pappi. :D En ollut huomannut ennen kertoakaan meiän pienelle, että kyllä ne papitkin tanssivat! :D Kannattaa muidenkin kertoa se omalle pienelle jälkikasvulleen, hyvin oleellinen asia!

Tänään olisin mielelläni avoautoillut vaikka koko päivän, kun lämpötila kipusi 26 asteeseen… Voihan blaah, kun se ei oikein ollut mahdollista (vaikka tankkikin oli täynnä, ihan omakätisesti sen maanantaina täytin!). Sain mä sen verran kuitenkin avoilla, kun vein äitille raaka-aineet kolmiovoileipiä varten. Kahden Coldplayn kappaleen mittainen avoilu oli parempi kuin ei mitään! Ja onneksi kesällä saa avoilla kodin ja mökin väliä, mikäli sää sen sallii. :)

Pitääpä huomenna ottaa orvokkimerestäkin valokuvia. Istutin tänään loput orvokit isoihin ruukkuihin. Olisko niitä kukkia istutettuna jo sata… Ja vielä olisi istutettavaakin, kun Hra L toi niitä hiukka enempi kuin pyysin. ;) Mutta ehkä osa päätyy mökille. Pitäisi voikukatkin repiä joukkohautakukkamaasta, eihän sieltä pääse mansikatkaan kasvamaan kunnolla kun voikukkia on ihan järjettömästi. Yhtäkkiä sinne ilmestyneet, mokomatkin pirulaiset! Ja perattuun kukkamaahan heittää kesäkukkasekoituksen siemeniä, että saataisiin taas sekakukkaloistoa loppukesään. Voi, kyllä sitä tekemistä riittäisi kun vaan tuo pieni ihminen antaisi tehdä! Nyt on jaksamistakin eri tavalla kuin vuosi sitten, kun ei tarvitse rasittaa itseään töissä istumalla. Äitiväsymystäkään ei enää ole (paitsi niinä öinä kun napero vain valvoisi ja valvoisi), kun se riittää kun saan nukkua 6-7 tuntia yössä. Varsinkin jos eka nukkumispätkä on yli neljä tuntia! Se on raskainta kun tyyppi ei iltaisin nuku niin kuin päivisin eli kun olisi aikaa hengailla kahdestaan Hra L:n kanssa, ei saadakaan olla kahdestaan vaan pikkutyyppi vaatii huomiota. Ollaan me sentäs yksi elokuva saatu katsoa jälkeen jakautumiseni. Sekin pätkittäin. :D Pari iltaa sitten katsottiin Housea yksi jakso (niitä on boksin sisuksissa jokunen odottamassa) ja sekin meni pätkittelyksi, kun piti koittaa pitää Nti L tyytyväisenä. Voi miten odotankinn jo sitä aikaa, kun tuo osaa aloittaa yöunensa järkevään aikaan…

Nyt pitänee kiiruhtaa lämmittämään tuttipulloa, taitaa tyyppi olla nälkäinen. Syö 1.5 tunnin välein silloin kun ei nuku, päiväuinuessa ruokaväli on 3-4 tuntia.

Huomenna sitten riennän tännekin kertomaan sen nimen! :)

Neiti Aurinkoinen kasvaa

Tänään käytiin taas neuvoloitumassa. Eka neuvolalääkärikerta ja kiva lääkäritäti olikin. :) Ei siis tarvinnut juosta karkuun ;) Ja Neiti Aurinkoinenkin tykkäsi tädistä, kun tyyppi hymyili tädille alkuun. Alahuuli kyllä meni mutruun välillä ja vähän piti ääntäkin malliksi päästää, mutta kiltisti tyyppi oli. Ja sai kehuja, kuten ihanien vauvojen kuuluu saadakin. :)

Hihii, äiskä oli kyllä huippunasta kun laittoi noita hauskoja leluja roikkumaan tohon hoitopöydän yläpuolelle! Niille on kiva hymyillä ja höpötellä!

  • Paino 4910 g (kilo lisää neljässä viikossa!)
  • Pituus 56.4 cm (2.5 senttiä lisää samaisessa ajassa)
  • ”Kasvaa ja kehittyy hienosti. Kannattaa jo päätä päinmakuulla. Ottaa katsekontaktin ja hymyilee.” :)

On meillä kyllä ihana vauveli! Hymyilee hyväntuulisesti monen monta kertaa päivässä ja juttelee kovasti. Oikein Neiti Aurinkoinen! :) Ei voi siis valittaa, tyyppi syö hyvin ja nukkuu hyvin ja on hereillä ollessaan yleensä varsin hyväntuulinen. Iltahuudotkin on ihan historiaa. :) Toki joskus yöt menee niin että herätys tulee parin tunnin välein, mutta onneksi harvemmin. Viime yönäkin tyyppi nukahti joskus puoli yhden aikoihin (?) ja herätti ekan kerran vasta kuudelta! En oo ihan varma nukahdusajasta, kun ite simahdin varmaan ennen kuin vauva. Tyyppi sai siis poikkeuksellisesti nukkua tuohon kuuteen asti äitin kainalossa. Oli se kieltämättä ihan kivaa, vaikka tavaksi sitä ei oteta kun haluan kuitenkin että tyyppi osaa nukkua jatkossakin omassa sängyssään ja Hra L saa vaimonsa kainaloonsa öiksi. :)

Vähänkö kivaa kun sain näin hienon uuden asun kun äippä kävi Raumalla maanantaina ja jätti mut isin kanssa kahdestaan kotiin!

Nyt sitten odotellaan jo kovasti lauantaisia nimiäisiä! Ateriointipuoli alkaa olla kondiksessa ja sääksikin saadaan sitä mitä ollaan tilattu. :D Luvattu aurinkoa ja +25 astetta!!! Ihan uskomaton mäihä meillä! Häihimme saatiin täydellinen sää silloin vajaa kolme vuotta sitten ja nyt kun on seuraavat isohkot partyt (populaa tulee semmonen melkein 30 ihmistä), saadaan ihana ihana sää näillä näkyminen ainaskin. Onhan sisätiloissakin reilusti tilaa, mutta mikä sen parempaa kuin saada hengailla myös ulkona! Yksi ”ohjelmanumero” vaatiikin ulkoilua, joten sään puolesta tulee täydellinen päivä! Ja kun ei haluta lainata mitään kahvikupposia yms muilta, niin nyt on hyvä syy käyttää oikeitten kupposten rinnalla kertsikamaa. Vanhemmat ihmiset varmaan tahtovat kahvinsa juoda aidosta kupista ja syödä kakkunsa metallisella lusikalla oikeelta lautaselta, mutta nuorempi väki ja ulkona ruokailevat saavat käyttää pahvia (mukit+lautaset) ja muovia (lusikat). Noi pahvikamat voidaan polttaa juhlien jälkeen, niin ei tuu roskaakaan. Ne on meiän juhlat ja saavat olla meiän näköiset! Kun ei oo pappia, ei tartte olla mitään muutakaan liian fiiniä! Nih! Ja kun ne on Miian järjestämät juhlat, tarjolla on myös kaksi kiloa irtokarkkia :D Miian juhlissa on aina karkkia, hahaa!

Oon niin ansainnut nimen Neiti Aurinkoinen!

Ihan huippua kyllä kun lauantaina saa alkaa käyttää tyypin oikeaa nimeä. Ei tarvitse olla enää Neiti Nimetön! Oon ihan innoissani tuosta nimestä, hihii! Se on kaunis, niin kaunis ettei uskoisi meiän keksimäksi. :D Kaksi samannimistä on tähän mennessä tässä maassa tän vuoden aikana nimetty… Vuosina 2000-2009 samaisen nimen on saanut 12 tyttöä, sitä ennen ei kukaan ikinä ole sellaiseksi lastaan nimennyt. Että miettikää siitä sitä nimeä…! Ette ikinä keksi! ;) Toinen (tai siis kolmas) nimi on sellanen, jota on tasan tuo yksi tämän vuoden aikana annettu, mutta 258 kertaa vuosien saatossa, jopa ennen vuotta 1899 se on käytössä ollut. Hahhahhaa, vaivatkaa vain päitänne! :D Sellanen nimiyhdistelmä, että etunimi on uusinta uutta ja kolmas nimi ikivanha, mutta sitä on silti säännöllisesti annettu vuosien saatossa.

Mutta tyyppi heräilee pian syömään, joten parempi lopetella. Syömisen jälkeen lähdetäänkin lenkille vaunujen ja koirien kanssa. Taivas on mennyt pilveen, mutta eipä sadetutka ainakaan sadetta lupaile, niin olkoon pilvessä, kun lämmintä kuitenkin on. Ja lauantaina vielä lämpimämpää! :D