Lintutornilla

Posted on

Käytiin jo kaksi viikkoa sitten Säkylässä lintutornilla, mutta nyt vasta muistin siirtää kuvat kamerasta koneelle. Oli kivoja kuvia, niin laitan niitä nyt sitten tännekin muistoksi. Joskus olisi ihana mennä ukkelin kanssa kahdestaan lintutornille niin että saisi ihan rauhassa katsella lintuja. Ei pikaisella visiitillä ehdi mitään varsinaisesti tarkkailla. Mutta ehdittiin me muutama kuva ottamaan ennen kuin lapsi hoputti lähtemään pois.

Jo tornille kävellessä löytyi valokuvattavaa. Rastaanpoikanen, orava ja mesimarjan eli maamuuraimen kauniin värinen kukka. Opin tuon maamuurain-sanan just äsken! 😀

Lintutornilta oli kyllä hienot maisemat! Sinne pitää palata paremmalla ajalla joku kerta…


Kurre Kakkonen ja Kurre Kolmonen

Posted on

Meiän lintulaudalla on käynyt jo pitkän aikaa harvahäntäinen orava, jolle Lumi-Kukka antoi nimeksi Kurre Kakkonen. Kurre Kakkonen ei ole mikään arka tyyppi, se päästää ihmisen ihan lähelleen. Ei (vielä) kädestä syö, mutta ei se kaukanakaan ole. Kurre Kakkonen myös ilmaisee mielipahansa, jos lintulauta on päässyt tyhjenemään. Pari päivää sitten se alkoi paloittaa lintulautaa, kun otti niin paljon kaaliin kun ravintola oli suljettu. 😀 Että kun linnunruoka loppuu (ja pian se loppuu), pitää se lintulautakin vielä pois Kurren näkyvistä, jos ei halua että se tuhotaan ihan täysin… Äsken siten huomasin, että Kurre Kakkosella on yhtä harvahäntäinen kaveri, Kurre Kolmonen. Kolmonen söi maassa auringonkukansiemeniä Kakkosen ollessa syömässä lintulaudalla. 🙂

Kurre Kakkonen

Kurre Kolmonen näkyy ikkunan alakulmasta maassa.

Koitanpa vielä jos saisin pikkuisen videon laitettua… ihan vain neljän sekunnin pätkä eiliseltä Kurre Kakkosen nopeasta katoamistempusta…


Sorsia ruokkimassa

Posted on

Tänään käytiin kahteenkin otteeseen sorsia ruokkimassa ja Lumi-Kukalla oli hauskaa. 🙂 Ostettiin kaupasta ale-paahtoleipää ja saatiin edullinen talviloma-aktiviteetti aikaiseksi. Ekalla sillalla jossa käytiin, ei ollut tällä kertaa kuin muutama sorsa paikalla ja nekin oli niin arkoja, etteivät uskaltaneet tulla aterioimaan. Lähdettiin sitten käveleen pois päin ja matkalla törmäsimme ihanaan poseeraavaan oravaan. Tyyppi vaikutti aika kesyltä, kun antoi ottaa muutaman kuva itsestään. Ja voi miten suloisia kuvia tulikaan! 🙂 🙂 🙂 Toisella sorsanruokkimiskerralla käytiin eka vähän kauempana, mutta sielläpä olikin joki umpijäässä, joten palattiin sitten takaisin siihen paikkaan missä aiemmin oli porukkaa. Kiva aurinkoinen lomapäivä (tai siis osittainen loma- ja osittainen työpäivä), vaikka flunssa onkin enemmän tai vähemmän jokaisella meistä kiusana. Lapsi meistä räkäisin on, hyvä esikoululainen sairastaa lomalla. :/

Mää en vaan kyllästy tähän kotitien maisemaan…

Mulle kelpaa kuvattavaksi mikä vaan lintu, mutta tää talitiainen oli ainoa sorsien lisäksi joka suostui kuvattavaksi. Olin liian hidas kaikkien muitten lintujen kanssa. 😀

Täällä sillalla oli hiljaista tällä kertaa, mutta niin kaunista.

Tässä tämä kurre!

Niin söpö!

Mahanrapsutuskuva vielä. 🙂

Tässä näitä sorsia joita ruokittiin.

Porukkaa riitti monen kymmenen nokan verran.

Sillan molemmilla puolilla oli väkeä.

Taivas ja kotipihan kauniit puut.

Taas tätä maisemaa. 😉

Ja Deea on harrastanut tänäänkin taas tätä. Antaa etujalkojen vaan roikkua mukana ja puskee takajaloilla vauhtia. 😀

Lumipää.

Tästä rouvasta ikuistin kuvan jälkimmäisellä ruokkimisreissulla. Aurinko ei enää paistanut siihen sillalla ja oli helkkarin kylmä.


Alkuviikon puuhasteluja

Posted on

Blogi-innostus se vain jatkuu, jes! Kuten myös askarteluinnostus. Eilen hain postista Finnstamperin paketin, jossa oli niitä korttipohjia ja kaksipuolista teippiä, niin pääsin eilen taas jatkamaan kortteilua. Olen myös kirjekuoria väsäillyt. Askartelut on vielä kuvaamatta, mutta otan niistä kuvia ja laitan sitten niitäkin tänne.

Tiistaina käytiin lapsen muskarin aikana sivukirjastossa viettämässä aikaa. Se on ihanan pieni kirjasto, mutta kirjavalikoima on pienuudesta huolimatta vaarallisen laadukas ja koukuttava. Otin tällä kertaa oman lainakirjan mukaani, niin vältyin lainaamasta taas uusia kirjoja. Siis kun mulla on nytkin tuossa muutama kirja odottamassa lukemisvuoroaan. Ja eilen sain ihanan uutuuden käsiini pääkirjastosta – Catharina Ingelman-Sundbergin kirjan ”Ryöstön hetki kullan kallis”. Luin tuon Keinutuolikopla-sarjan ekan kirjan aika tarkalleen vuosi sitten ja se oli aivan loistava. Niin on tuo uusikin kirja, suosittelen!

Luin tätä kirjaa kirjastossa, aivan loistava! Suosittelen!

Luin tätä kirjaa kirjastossa, aivan loistava! Suosittelen!

IMG_8717 IMG_8719

Lainasin myös tällaisen uutuuskirjan lapsen nukutuskirjaksi. Pitäisi tainnuttaa kuuntelijansa tehokkaasti. Ekana iltana lapsi kyllä nukahti nopeasti kun satu oli päättynyt, mutta odotan josko joku ilta nukahtaisi jo ennen kuin tarina loppuu. :)

Lainasin myös tällaisen uutuuskirjan lapsen nukutuskirjaksi. Pitäisi tainnuttaa kuuntelijansa tehokkaasti. Ekana iltana lapsi kyllä nukahti nopeasti kun satu oli päättynyt, mutta odotan josko joku ilta nukahtaisi jo ennen kuin tarina loppuu. 🙂

Eilen käytiin taas kameran kanssa päivälenkillä, kun oli mukavan lämmintä ja aurinkoista. Ja kuvasaalis on tässä:

Puukiipijä oli sairaan nopea ja koko ajan puiden väärällä puolella. Mutta on tuossa yksi kuva siitä. Jos siis löydätte kuvasta linnun :D

Puukiipijä oli sairaan nopea ja koko ajan puiden väärällä puolella. Mutta on tuossa yksi kuva siitä. Jos siis löydätte kuvasta linnun 😀

Päiväkuu. :)

Päiväkuu. 🙂

Neitoperhonen otti aurinkoa yhden talon katolla. Siis marraskuun neljäs päivä...!

Neitoperhonen otti aurinkoa yhden talon katolla. Siis marraskuun neljäs päivä…!

DSCN0150 DSCN0163 DSCN0169

Tänään puolestaan posti toi huomenna ilmestyvät postimerkit. Tilasin nämä viime viikolla, kun ei ne uudet postimerkit enää nykyään tule ajoissa postimerkkien kestotilaajille. Hyvä jos joskus parin viikon päästä ilmestymisestä tulevat. Ja joskus ennen ne tuli sillon ilmestymispäivänä. 🙁

Noi oikeassa reunassa oleva vihannesmerkit on mun suosikkeja!

Noi oikeassa reunassa oleva vihannesmerkit on mun suosikkeja!


Eläimiä ja kukkaisia

Posted on

Taas on kameran sisuksia kaiveltu ja tehty löytöjä! 🙂 Ekana omalta pihalta villieläimiä…

IMG_8774

Meiän pihalammessa käy välillä telkkä vierailulla. Pihasta löytyy telkän pönttökin, mutta siellä ei vielä ole asukkaita ollut. Ehkä joskus…

IMG_8884

Oravia pihalla viihtyy myös ja yksi ainakin on sellainen, joka päästää ihmiset tosi lähellekin itseään. Ollaan nyt kesäaikaankin oraville laitettu ruokaa, kun puussa on oraville oma ruokintakoppero.

IMG_8880

IMG_8878

Sitten vuorossa muutama kukkanen, jonka olin pihalla valokuvannut.

IMG_8889

Tää kukka on jonkun mehikasvin.

IMG_8888

Kitukastuinen hortensia kukkii yhä hyvin.

IMG_8887

Kurjenmiekat kukkivat jokusen viikon ihanasti. Nyt ne tekevät jo siemenkotia.

IMG_8886

Päivänkakkaroita tai jotain niiden tapaisia kukkii urheasti Lumi-Kukan keinun kohdalla ja saavat keinusta turpiinsa, mutta sinnittelevät silti.

Sitten ystävämme Mikko Mallikas, joka on jo yli kaksivuotias pikkuinen hamsteri. Lumi-Kukka oppi yhtäkkiä tätäkin käsittelemään, on ennen lähinnä vähän silitellyt sitä.

DSC06310

DSC06306

DSC06271

Lopuksi vielä luonnon otuksia yhdeltä autoretkeltämme.

IMG_8852

Puheltiin juuri tän reissun alussa, että harvoin näkee tällä tiellä mitään eläimiä. Ja sitten eteen paukahti kaksikin metsän eläintä. Tässä ekana kettu. Huono kuva, kun kamera ei ehtinyt edes kunnolla tarkentamaan ennen kuin kaveri juoksi jo metsään.

IMG_8843

Sitten tällainen kieltä näyttävä eläin. 😉

IMG_8841

Hirvi! Hieno iso eläin, kunhan ei tee auton kanssa liian läheistä tuttavuutta tällaisen kanssa.

IMG_8837

Tyyppi vielä kuikuili, että joko se auto lähti pois. 🙂

IMG_8856

Nähtiin myös yhdellä melko varmalla kurkipellolla kurkipariskunta.


Riistakameran tallentamaa

Posted on

Pidetään pihallamme melkein koko ajan riistakameraa paikalla, jossa ruokitaan lintuja ja muitakin otuksia. En ole aikoihin kameran ottamia kuvia näyttänyt, mutta tässä alkuvuoden vierailijoita. Ei ihan niitä tinttejä, vaan jotain mielenkiintoisempia otoksia. 🙂

Vähän isomman kokoinen lintu, joka ei lienee esittelyjä kaipaa. Huomatkaa myös kuvassa näkyvä joulukinkun ”kuori”, joka ruokintapaikalle mielenkiinnosta dumpattiin.

Tarkkasilmäinen huomaa puun juurella ovelan otuksen…

Kettuhan se siinä, sian kuoren houkutus oli vastustamaton! 🙂

Kuten kuvien kellonajoista voi päätellä, otus tuli uudelleenkin vierailulle. 🙂 Ja tuo samainen sian kuori nähtiin eilen aamulla tuossa isolla tiellä, kun linnut sitä nokkivat. Kettu ilmeisesti hylännyt sen sinne. 😀

Ihan tavallinen vierailija, mutta oravat on sööttejä!

Ja vielä toinen kurre.

Mielenkiinnolla odotamme, tuleeko ketusta aktiivinenkin vierailija pihallamme. Kamera on kuvia taas tallentamassa ja vietiin eilen illalla ruokapaikalle kissanruokaa, kun sitä jäi käyttämättä kun katti katosi… Tuleepa jotain käyttöä sillekin ruoalle. Pikkujyrsijät eivät ilmeisesti näin kylmällä liikuskele, kun niitä ei ole kertaakaan kameraan tallentunut vaikka luulisi pähkinöiden yms herkun niitäkin houkuttelevan. Ja kissanruokaakin ollaan ennen pihalle laitettu ja joku kissa sitä vain oli silloin käynyt tuhoamassa kera kraakkujen.

Ihan älyttömän kiva ”harratus” tuo riistakameran kanssa leikkiminen! 🙂 Oli ehdottomasti kannattava ostos, kun noita kuvia on aina kiva yhdessä käydä läpi ja jännittää josko sieltä tulisi jotain kivaa vastaan! 🙂


Lepää rauhassa, Leevi…

Posted on

Olin eilen Pian luona Raumalla viettämässä vapaapäivää, kun Ville soitti ja kertoi löytäneensä richardsonin maaorava Leevin kuolleena terraariosta. 🙁 Voi pientä… Mä olen osannut sitä odottaa jo pitkän aikaa, kaveri on ollut jo kuukausia uninen, laiha ja huonoturkkinen. Monesti olen jo luullut pikkuisen nukahtaneen ikiuneen kun olen terrariossa nähnyt oudossa asennnossa makaavan oravan. Mutta aina kaveri on ollut vain unessa. Ihan viime viikkoina Leevi kävi välillä juoksusprintilläkin juoksupyörässä, oli siis pirteämpiäkin päiviä. Mutta enää terraariossa asustaa Laura. Laura on onneksi se itsenäisempi, villimpi, seikkailunhaluisempi. Varmaan se kaipaa kaveriaan, mutta uskon että Laura tuosta kaksikosta paremmin tulee yksin toimeen. Ei noin vanhalle enää kaveriakaan voi hommata.

Pitää nyt vielä ennen (perheautolla) mökille lähtöä mennä hautaamaan Leevi, kun sadekin pitää taukoa. Siellä hautausmaalla on jo marsuja ja pienempiä jyrsijöitä haudattuna. Niin ja yksi iso kala ja muistaakseni pari kissaakin on joskus samaan paikkaan haudattu.

Kuvan voin Leevistä lisätä myöhemmin, kun kännykällä se ei oikein onnistu.


Tehokas torstai-ilta

Posted on

Hassua miten kello voi olla vasta vähän vaille yhdeksän nyt kun tätä tarinointiani aloittelen. Kun tuntuu että siivottiin illan aikana ainakin kymmenen tuntia. Hmm… illassa ei ehkä kuitenkaan taida olla kymmentä tuntia..? 😉

Käväistiin töitten jälkeen vaan kaupassa ja sitten alkoi hihat heilua. Keittiö kuntoon, sitten olohuone ja eläintehuone (nisäkkäiden purujen ja kilpparien veden vaihtoa). Tässä välissä taioin nakkirisottoa, sain vihdoin 11 tuntemisvuoden jälkeen Villen suostuteltua maistamaan sitä ruokalajia…! Pitää piirtää iso rasti kalenteriin, ihme tapahtui. Ja se oli kuulemma hyvääkin, voisi jopa ehkä kenties harkita sitä joskus vielä syövänsä. Wuhuu! 🙂 Salatut eläimet piti myös katsoa ja sen jälkeen sitten makuuhuoneen kimppuun. Meillä on siellä vähän systeemit vielä vaiheessa, kun ei olla keritty kiertelemään huonekaluliikkeitä lipastojen perässä. Eli vaatekaappiin kuulumattomat vaatteet ja lakanat+pyyhkeet odottavat siellä muovikoreissa. Saatiin sentään korit siirrettyä yhdelle seinälle, niin alkaa makuuhuone näyttää viihtyisämmältä. Pieni vaiva, iso vaikutus. Voi olla että lauantaina päästään huonekaluliikkeisiin. Aloitetaan varmaan täältä Eurasta, kun ei tiiä jos ne meiän lipastot onkin lähempänä kuin tiietäänkään. Jos ei tärppää, suunnataan varmaan joko Raumalle tai Poriin tai Maskuun tai jonnekin.

Huomenna nuorempi veljeni Kimmo tulee Anninsa kanssa meille vierailulle. Oli jo aikakin saada tuo vierailu aikaiseksi, kun ollaan siitä puhuttu vaikka kuinka kauan! Me ollaan huonoja kutsujia… Kutsukaa ittenne meille ihmiset! 🙂

FURminoin Pojua taas tänään. Häntää itse asiassa tällä kertaa. Pojun häntä on ollut ihan mahtituuhea, kun ei tavallinen karsta ole siihen tehonnut. Se on ollut sellanen epämääräinen möllykkä. FURminaattori toimi häntääkin ihan jumalattoman hyvin!!! Hännästä on enää jäljellä ehkä yksi neljäsosa! 😀 Mutta nyt se häntä on sellainen kun sen kuuluisi olla, sellanen siistin näköinen ja mukavan tuntuinen. Poju ei liikaa digannut tosta operaatiosta, mutta Villen piti Pojun huomion itessään niin sain homman hoidettua loppuun.

Meillä oli eilen kiva oravanmetsästystuokiokin. Olin jättänyt tiistai-iltana ennen nukkumaanmenoa oravien terraarion auki, kun kävin ruokakuppia täyttämässä. Mun kai piti terraan vielä jotain laittaa (heinää tai jotain) ja se sitten unohtui auki, kun en muistanut sinne mitään enää laittaa. Eilen sitten alkoi kuulua outoa ääntä eläintenhuoneesta… Menin katsomaan mikä sitä ääntä pitää. Orava se siellä pomppasi äkkiä roskiksesta pois ja ryntäsi kilppariakvaarion taakse piiloon. Kaveri oli saanut peltisen roskiksen kannenkin tiputettua (en ymmärrä miten kun roskis on kuitenkin puolisen metriä korkeakin) ja siellä se jyrsi jotain.

Olin ihan neutovon miten me se orava saataisiin kiinni, kun ei akvaariota voisi mitenkään liikuttaa. Ville onneksi lopulta keksi että orava on voinut mennä akvaariopöydän kaappiin, kun kaapin takaseinässä on sellanen oravan mentävä rako. Siellä se sitten oli ollut, kyhännyt sinne jo jotain pesäntapaistakin mm. heinästä ja muovipussista. 😀 Olipa taas seikkailu. Olen aivan varma että se oli Laura (Ville sen sieltä nosti terraan mun ollessa huoneesti pois sillä hetkellä), kun Laura on aina ollut se hurjapää. Leevi ei ole ikinä karannut vaikka on tilaisuuksia ollut. Kerranhan me löydettiin Laura uima-altaan portaalta ihan märkänä ja kylmissään. Ja papanoita toisesta päästä allasta, melkoinen uimaretki ollut niin pienelle eläimelle. Ei ole riksujen kanssa elämä tylsää, varsinkaan jos jättää silloin tällöin terraarion oven auki. 😉

Musta muuten tuntuu, että se mun kauppani mainostus tehoaa… 🙂 🙂 🙂 Kun tilauksia on tupsahdellut nyt tavallista tiheämpään tahtiin! Jipijee! 🙂 Ja siis moni nimi on ennestään tuntematon, kun aika hyvin kuitenkin muistan nimiä jotka on tilauksia tehneet. Ne vaan jää jotenkin mieleen vaikka muuten mulla on todella surkea nimimuisti. Tai muistan niitä kun näen saman nimen uudelleen, en mä nyt ulkoa muista kuin vain heitä jotka tilailevat ”jatkuvasti” jotain. Mutta olen tyytyväinen!!!

Eilen kävin auttamassa isukkia tietokoneongelmassa. Ja pääsin samalla vaatehuoneensiivousurakan keskelle. Siellähän oli vaikka mitä aarteita! Barbie+My Little Pony -laatikkoa pönkiessä muisti niin hyvin vielä niitä Barbien vaatteita ja muuta. Miten voi muistaa?! 🙂 Ja siellä oli mun nukkekotini ja kaikkea mahdollista. Ainevihkojakin jo löytyi, niitä on ihana lukea. Osa jutuista on vielä sellasia tositapahtumiin perustuvia, esimerkiksi meiän akvaarioharrastuksen alku, ravun hankkiminen lemmiksi, jne. 🙂 Ihanaa kun sellasia juttuja on muistissa! Yksi hauska aine oli nimeltään ”Säkylän keskusta 50 vuoden päästä” – hahaa! 😀 Löytyi myös mun leirikouluvihkoni, kun viidennellä luokalla oltiin Ahvenanmaalla. 🙂

Paras aarre oli ehkäpä tämä:

Ihana!!! 🙂 🙂 🙂


Vaavi syntyi!

Posted on

Eilen illalla olin juuri tullut saunasta ja suihkusta, kun puhelin soi. Tiesin ettei kukaan muu mulle siihen aikaan voi soitella kuin Mikko-veli ja tää rouva sitten juoksenteli pyyhe päällään äkkiä puhelimen luo. Ja sain kuulla ilouutisia, pikkuihminen oli vihdoin päättänyt syntyä! Me saatiin siis kummityttö, mustatukkainen pikkuihminen. 🙂 Ihana juttu! Oli sitä jo sunnuntaista asti malttamattomasti odoteltukin. 🙂 Nyt sitten pitää ootella että saadaan jossain vaiheessa nähdä se pieni ihminen…

Tehtiin eilen illalla iso urakka eläintenhuoneessa. Siivosin Laura+Leevi-oravien terraarion. Aina harmittaa kun pitää tossa purujen tyhjennyksessä rikkoa kavereitten hieno pesäkin, joka on tehty sukista, koirakarvoista (se sitoo purua tosi hyvin) ja muusta vastaavasta. Onneksi oli odottamassa lisää hylättyjä sukkia, yksi paidan hiha ja sellasta kuitua, josta hamsterikin tykkäsi pesää rakentaa. Saavat kyhätä uuden nukkumispaikan. Ja kun vielä vähän FURminoisi Pojua, niin saisi sitä pohjavillaakin rakennusaineeksi. Se FURminator on kyllä tehokas karsta, saa pohjavillaa irtoamaan helposti. Juuri tossa maanantaina (vai sunnuntaina) sitä taas käytin sen aikaa kun Pojua huvitti olla FURminoitavana.

Niin, oravian kodin siivouksen lisäksi tyhjensin vihdoin sen terraarion, jossa hamsteri asui ennen kuin muutti hienoon häkkiinsä asumaan viimeisiksi elinviikoikseen. Ja putsattiin kunnolla myös iso akvaario/terraario, jossa hiiret aikanaan asuivat (se oli toki tyhjennetty jo aikoja sitten). Oli hiukan pölyinen kenties… 😉 Laitettiin sinne pohjalle hiekkaa sekä joku 10 senttiä vettä. Ja suodatin ja lämmitin. Sinne muuttaa kenties tänään joku, mutten kerro vielä kuka! 🙂 Kerron illalla sitten jos sinne asukas kantaa tänään luunsa.

Saatiin kiva tuliaiskasa eilen anopilta, kun se sieltä Madeiralta kotiutui. Mä odotin ehkä jotain yhtä pakettia, mutta se oli saanut ahdettua paperikassin täyteen kamaa. Tosin puolet kassin tilasta vei lentokoneesta ostetut karkit. Karkasi vähän käsistä se karkkien ostelu. 😉 Me saatiin (Ville siis sai) kahta erilaista toffeeta (mä en oikein toffeesta tykkää) ja sitten iso Haribo-pussi sekä iso laatikko After Eightejä. Siinä tulikin ihan jouluinen olo, kun suussa maistui After Eight ja avattiin tuliaispaketteja. 😀 Saatiin korkea ruukku (johon sopisi muratti kasvamaan), metallista väsätty kukko (hauska!), kauhean kokoinen luonnon materiaaleista tehty helistin (lienee koirien pelotusväline, hih) ja sellaset söpöt sandaalin malliset jutut, joihin voi laittaa osoitetietonsa ja kiinnittää sen sandaalin matkalaukkuun. Siis sellainen osoitetagi tai mikä lie nimeltään. Mun Noitapillit on vielä odottamassa mökkinaapurin luona, mutta jospa saan ne syömättöminä kotiin jossain vaiheessa. 😀 Anoppi oli siis mökkinaapurin kanssa reissussa.

Nyt pitänee mennä syöttämään laskuja tonne tietokoneelle, kun anoppi pyysi sen tekemään jos ehtisin sillä aikaa kun hän menee käymään mökillä. Ehkä mä nyt ehdin, kun on tärkeämmät hommat tehty. 😉 Nyt kun se on taas töissä, mun hommat vähenee hurjasti. Paitsi jos se antaa mun tehdä jotain hommiaan, eikä halua kaikkea aina tehdä itse. 🙂