Keittiön kasviasukkaita

Kuvasin keittiössä asustavia kasveja. Kiva myöhemmin sitten katsella ja vertailla mitä kasveja meillä onkaan ollut ja mitkä niistä on vielä vuosien päästä hengissä. 🙂

Ekana värinokkosia. Ostin Raumalta talvella kirppikseltä pienehkön värinokkosen, jota olen nyt jo varmaan 3-4 kertaa saanut leikellä matalammaksi, kun se kasvaa ja kasvaa. En halua päästää sitä kukkimaan enkä venähtämään ylipitkäksi, niin saksiminen auttaa siitä hyvin. Otin taas pari päivää sitten uusia pistokkaita juurtumaan ja vanhoista jo juurtuneista otin ylimääräisiä lehtiä pois. Pitäisi ehkä ne juurtuneetkin iskeä multaan kasvamaan, vaikka meitin kyllä jos osan niistä laittaisi vaikka facebookin yhteen kasviryhmään tarjolle, joku haluaisi vaihtaa pistokkaita toisiin… katsotaan nyt.

Nää on tälläisia ei ehkä ihan oikeaoppisia pistokkaita kun ne on tollasia kaksihaaraisia 😀

Nää on ehkäpä vähän järkevämpiä yksihaaraisia kavereita.

Uudet vielä juurettomat pistokkaat.

Lautasilla kuvatut juurelliset pistokkaat yhtenä kimppuna.

Seuraavaksi on vuorossa enkelinsiipi. En voi sietää enkeleitä, mutta kasvi on poikkeus 😀 Sain anopilta viime vuonna pari enkelinsiiven pistokasta, jotka ovat ihan räjähtäneet nyt kasvuun ja ne kukkiikin nyt! Sain myös uusia pistokkaita (tai isoja oksia ne on) jokunen viikko sitten ja ne pitäisi laittaa multaan, kun nyt niille on sopiva ruukkukin löytynyt. Tykkään noista enkelinsiiven lehdistä kovasti!

Mulla on ehkä vuoden verran ollut saintpaulia-innostusta. Ostin ekan yksilön ihan heräteostoksena Siwasta joskus viime kesänä. Sain myös nyt tän vuoden puolella vanhemmiltani yhden santun (ystävänpäiväkö se oli?) ja sitten Ville osti mulle yhden keväällä kun oli joku kukanostojuhlapäivä. Yksi yksilö kuoli, mätäni jotenkin siitä mistä ne lehdet lähtee kasvamaan. Vaikka ihan samalla tavalla olen kaikkia kolmea hoitanut. Siitä mätäkasvista pelastin kuitenkin kuusi lehteä ja ne odottavat nyt juurtumisen ihmettä. Se on hyvin hyvin hidas prosessi, mutta on mulla jo kahteen aiemmin otettuun lehteen tullut pienet juuren alut, joten toivoa on! Olen myös tökännyt lehtiä välillä muiden kasvien juurelle. Ihmepensaan alla on elossa kaksi lehteä, mutta ei ne ole poikasia tehneet vaikka ovat kuukausia siinä olleet elossa. Kiinanruusun alle tökkäsin yhden lehden ja se on tehnyt monta lehteä jo. En vaan tiedä miten uskallan sen sieltä siirtää omaan ruukkuunsa vahingoittamatta kiinanruusua tai sitä santtuvauvaa… Kiinanruusu ei tällä hetkellä kuki eikä näytä nuppujakaan tekevän, niin ehkä sen operaation nyt uskaltaisi tehdä…

Banaanivauva. Tämän emo muutti meille Lidlistä joskus viime vuonna. Talvi otti koville ja emo kuolla kupsahti, se vain kuivui liian kuivan huoneilman takia varmaan, mutta ennen kuolemaansa se teki vauvan. Jota nyt yritetään pitää hengissä. Meillähän on ulkona myös iso banaani, se on jo vaikka kuinka monta vuotta vanha. Tai tuo nykyinen iso yksilö on myös ekan yksilön jälkeläinen.

Hän on vielä aika pieni, mutta toivottavasti pysyy hengissä.

Orkidea, joka on paljasjalkainen. Tää yksilö irtosi vanhemmiltani saattohoitoon saadusta perhosorkideasta. Eli eikös ne keikejä ole nimeltään ne vauvat, joita tulee orkidean kukintovarteen. Laitoin keikin ihan vaan veteen, koska noinkin jotkut pitää orkideoita ja ei mulla suuresti menetettävää ole tämän kokeiluni kanssa. 🙂 Siinä saattohoito-orkideassa on toinenkin keiki, mutta sitä en ole vielä irrottanut. Perhosorkkiksia meillä on tuon vauvan ja sen emon lisäksi vielä kaksi muuta, jotka ehkä kenties joskus vielä kukkivat uudestaan, tai sitten eivät. Mutta ainakin niitten juuret ja lehdet on ihan hyvän näköiset.

Seuraava tyyppi on yönprinsessa. Sain tämän alun anopilta, joka oli saanut sen puolestaan sukulaismummolta. Tuo kasvi ei ole kauaa meillä vielä ollut, eikä se ole tainnut oikein kasvaakaan ihmeemmin vielä. Mutta katsotaan jos se joskus jopa yllättää kukkimalla!

Viimeisenä esittelyyn vielä tyräkki. Näitä meillä on monessa eri koossa eri huoneissa. Tää vielä aika pieni on aika söpö. Isompikin hänen vierellään hengailee, mutta tää on musta nätimpi lehdiltään. 🙂

Ei tässä ollut vielä edes kaikki keittiön kasvit. Reunustraakkipuu jäi ainakin kuvaamatta. Mutta oli tässäkin jo aika monta tyyppiä. Ja jos tää mun bloggailuintoni vaan jatkuu (sitähän ei voi tietää milloin taas into sammuu…), niin kuvaan kyllä muidenkin huoneiden kasveja, ulkokasveja unohtamatta!

2 vuotta kihloissa…

…ja mää unohdin sen!! 🙁 Hyvin on muisti pelannut, yleensä muistan aina kaikki meiän suuret päivät, mutta jotenkin vaan maanantai ei sovi juhlapäiväksi kai mun mielestäni.

Ketutti vielä kun Villen piti tulla neljäksi kotiin, mutta menikin myöhempään. Sain epämääräistä selittelyä että kun pitää vähän hoitaa asioita. Ja sitten kun herra paukahtaa kotiin ja ojentaa mulle mitä kauniimman orkidean, välähtää samalla hetkellä että tänäänhän on meiän kihlajaispäivä! Ja uskomatonta että Ville muisti sen mutta mä en!!! Ihmeitä sattuu! 😀

Nyt sitten koitetaan tää yksilö pitää hengissä. Siinä on tuon pääkukinnan lisäksi kaksi pienempää kukkavartta, joissa on nuppuja. Pysy hengissä jooko… Kerran olen saanut jo ”tapetun” orkidean kukkimaan uudelleen. Tuuria varmaan se. 😉 Nyt mulla on kyllä kaksi saattohoidossa olevaa yksilöä tuossa myös. Toinen tiputti kukkansa meiän Galapagoksen reissun aikana, kun oltiin se pari viikkoa pois kotoa enkä tajunnut pyytää isukkia sitä kastelemaan sillä aikaa. Jos tämä pysyy hengissä Vietnamin matkaan asti, pitää muistaa tätäkin pyytää kastelemaan sitten.

Käytiin kauppareissun yhteydessä viemässä äipälle nukkumatti-kasvi, joka ostettiin kun viimeksi Pirilän kukkatalossa vierailtiin. Oli kuulemma toivonutkin sellaisen saavansa, hahaa! Osattiin lukea ajatuksia! 😀 Isukki sai pahvia pienoismalliprojektejaan varten.

Anoppi oli vääntänyt meille pannukakkua lauantaina ylijääneestä lettutaikinasta. Oli lauantaina vaali-ihmisten kanssa lettuja paistelemassa. Anoppi on siis kunnallisvaaliehdokas ja on ollut hyvinkin mielenkiintoista seurata vierestä sitä touhua. Autella vaalikonevastausten kanssa ja muuta. Mua ei itseäni tippaakaan kiinnosta mitkään poliittiset asiat, mutta kiva nähdä mitä kunnallisvaaliehdokkaan arki on. Ja onpa syy käydä sitten äänestämässä kun sen aika on. 😉

Niin, pannaria ei ite vielä olla ehditty maistaakaan, kun säästettiin sitä iltapalaksi. Mutta Poju maistoi jo. Ja ihan oma-aloitteisesti metsästi pannukakkusaaliin ruokapöydältä…! Havahduin kun kuulin keittiöstä ihme rapinaa ja juoksin äkkiä keittiöön. Poju siellä veti kitaansa pannaria hyvällä ruokahalulla! :/ Koitti vielä puolustaa sitä, mutta tajusi jättää loput rauhaan kun tää täti aukaisi suunsa ja sanoi pari valittua sanaa… Onneksi veti sen lattialle leivinpaperin kanssa, niin se ei lattian kanssa joutunut kosketukseen. Ja jäi meillekin sentään vielä syömistä. Pitääkin maistaa sitä ja anopin tekemää omppuhilloa sitten kun nälkä tulee. Ite tehty omenahillo on yleensä ainakin ihan älyttömän herkullista!

Ihan kiva viikkotehtävä jälleen BB:ssä, tai en tiiä kuinka tylsää katsottavaa on, mutta saattaa olla ihan mielenkiintoista. 🙂

Pitää vielä sekin mainita, että tänään vasta huomasin että Postcrossing-sivulle saa laitettua vastaanotetut kortit näkyviin tosi kätevästi. Hyvä uudistus! Sinne jo ekat kortit laitoinkin näkyviin kun oli melkein parikymmentä ihmistä laittanut mun lähettämiä kortteja sinne jo. En edes muista niitä kaikkia lähettäneeni, mutta eipä kaikkia voi millään muistaa kun lähetettyjä on jo 413. Viime aikoina en ole kovin ahkerasti kortteja kyllä lähetellyt. Lähinnä panostanut niihin swap-botin vaihtoihin. Mutta pikkuhiljaakin voi tuota harrastusta harrastaa. Näitä aallonpohjia tulee aina välillä.

Varmaan huomenna töissä taas jatkuu höpinät, kun tekemistä ei siellä kuitenkaan taas liikaa ole. Himputin anoppi kun oli vaan viikon lomalla… ja sekin vielä että nyt se on ominut kaikki työt itelleen kun oli sen reilun viikon töistä pois.

Translate »