Bujo – books to read

Posted on

Tänään valmistui myös kirjoille oma sivunsa bujoon. Tai aukaeamansa paremminkin. Oletan ettei pelkkä yksi sivu riitä tällekään aiheelle. 🙂 Lapsi kyllä väitti ettei tuo mun kirjahyllypiirrokseni näytä kirjahyllyltä, mutta jätetään se arvio omaan arvoonsa. 😉

Tässä tämä kirjahyllysivu, johon myös löytyi Pinterestistä inspiraatiota.

Ja mun apulaiseni, joka halusi olla sylissä kun kirjoitin noita kirjan nimiä tuohon 😀

Kirjoja koitan taas lukea yhden per viikko. Jonain vuosina onnistuu, jonain ei. Tänä vuonna ei onnistu, kun enää on reilu vuorokausi vuotta jäljellä ja kirjoja on kasassa vasta 44. Mutta ei tuokaan huono määrä ole! Tänään juuri hain kirjastosta täydennystä nuorten aikuisten hyllystä. Tällä hetkellä on kesken ”Ruotsin Stephen Kingin” eli Mats Strandbergin Hoivakoti. Kyllä en haluaisi tuohon hoivakotiin vanhuksena asumaan…! Kauhun jälkeen onkin sitten hyvä lukea John Greeniä tai Katy Birchallia. Laitoin myös varaukseen Stephen Kingin tuoreimman kirjan, en malta odottaa tuon trilogian päätösosaa! Lukeminen on kyllä niin kivaa puuhaa!

Bujoon olen tänään alkanut väsäillä Instagram-inspiraation avulla sivuja ensivuotta varten. Näytän kuvia tulee valmista. Aika hidasta ahertamista kynän ja viivottimen kanssa. Mutta niin kivaa! Pyrin tekemään bujosta jatkossa (tai ainakin vähän aikaa) simppeliä versiota, käyttäen vain vähän koristuksia ja värejä. En tiedä tuleeko tuosta mitään, mutta kokeillaan. Koska mulla kuitenkin on Jeminan planneri joissa saa käyttää överisti tarroja+teippejä ja Happy Plannerin memory-asia jonne saa tunkea paljon valokuvia. Esittelen näitäkin juttuja jossain vaiheessa, kunhan vuosi pyörähtää käyntiin ja pääsen vauhtiin.

Ainiin, meidän Ruusu-hamsteri löytyi tänään kuolleena häkistään. 🙁 Mutta Ruusu eli ainakin täyttä elämää loppuun asti, pikkukaverissa ei näkynyt missään vaiheessa vanhenemisen merkkejä. Ja muutaman päivän yli 2,5 vuotta on pitkä ikä kääpiöhamsterille. Lepää rauhassa pikkuinen.


Asunto-osakeyhtiö Papunkolo

Posted on

Papu sai joululahjaksi ekan oman pedin/pesän. Ajattelin että pitää perheenjäsenellä olla jokin ikiomakin ei peritty nukkumispaikka. Työhuoneessa Papulla on Deealta peritty prinsessapeti, olohuoneessa sohvan päässä Deean vanha sänky, jonka kautta vauva-Papu pääsi hyvin sohvalle ja olohuoneessa on myös lattialla Pojulle aikanaan ostettu iso lattiatyyny, jonka päälle Poju ei sitten ikinä halunnut mennä makoilemaan, eikä myöskään Deea. Mutta Papu tykkää siitäkin, menee monesti sen päälle nakertelemaan puruluitaan. Ja nyt, saanko esitellä Asunto Oy Papunkolon!

Tällainen karvareunainen pehmeä pesäkolo.

Jos ihmisille olisi tällainen, menisin tuonne nukkumaan!

Papu ei tätä ole vielä ihan ottanut omakseen, mutta koko ajan paremmin ja paremmin. Eilen oltiin jo näin kotoisissa tunnelmissa.

Oli pakko vähän nukkuvaa koiraa kuvata.

Pitkänokkainen otus 😀

Tälle pedille tuli hyvä nimikin mieleen, koska Papunkolo kuulostaa joltain asunto-osakeasialta. 😀 Tämän asunto-osakkeen lisäksi Papu sai ekana joulunaan lahjaksi puruluita eri makuisina ja pehmoleluja. Papu rakastaa pehmoja ja luita! Tykkää palloillakin, mutta pehmot on ehkä se paras juttu puruluiden/korvien yms purtavien lisäksi.


Hei taas… me junk journaillaan!

Posted on

Pikkasen hiljaista on blogissa ollut viikkokausia. Tänään uudistin ulkoasua, jotta ehkä innostuisin taas tästä kirjoittelustakin. Ehkä se taas hetkeksi tehoaa.

Laku eli Papu on kasvanut paljon ja alkanut vaihtaa hampaitaan. Kuinka söpöä kun sen etuhampaat heiluivat kuin lapsella. Tänään huomasin, että alhaalle alkaa puskea uusia kulmahampaita. Tarvii nyt seurata että vanhat kulmahampaat irtoaa ennen kuin uudet kasvaa tilalle. Noita teräviä kulmahampaita ei jää ikävä, sen voin sanoa! 😀 On tuo pikkukoira jo rauhoittunut siitä mitä se villeimmillään oli ihan vauvana. Ei enää tee reikiä vaatteisiin ja sellasta kivaa. Mutta kyllä sillä virtaa riittää, jaksaa touhuta kaikenlaista vaikka kuinka kauan. Onneksi pennut myös nukkuvat paljon vastapainoksi sille kaikella touhotukselle.

Mun unikaverini 🙂

Askartelurintamalla on ollut jotain aktiivisuuttakin viime aikoina. Syyslomalle sain yllättäen kutsun mennä Pian luo askartelemaan ja mähän menin ja tein joulukorttini valmiiksi! Lokakuussa! Wow! Vielä pitää kortit kirjoittaa, kun postimerkitkin on jo olemassa ja posti toi sen punaisen kuoren tällä viikolla. Toivottavasti saan ne kirjoitettuakin ajoissa. Tein kaikille samanlaiset kortit tänä vuonna, niin en viitsi vielä näyttää kuvaa täällä. Sitten me tehtiin vanhoista kirjoista junk journalit. Jaa että mitkä? No sellaset kirjat, joihin voi kerätä kaikkia muistoja. Kierrättää sinne kaikkea ”roskaa” myös. Mulla on nykyään pöydällä kori, johon kerään kaikki junk journaliin mahdollisesti päätyvät asiat – kätevää!

Tästä se junk journal lähti. Anteeksi kaskukirja kun tapoin sinut, mutta kirjan kannet ovat nyt hyvin rakastetut.

Kun sivut oli poistettu, tein reiät kirjan kannen läpi. Tuon sivujen kiinnittämisen kirjaan voi tehdä myös nätimmin, mutta mulla oli iso into päästä eteenpäin, joten en jäänyt pohtimaan nätimpää tekniikkaa. Reiät tein muistaakseni ihan terävien saksien kärjillä.

Tässä sivut oli aseteltu jo kansien väliin, muttei vielä kiinnitetty. Sivuina käytettiin vanhaa merikarttaa, siinä oli tosi tukevaa ja isokokoista paperia.

Sivut on kiinni! Tehtiin erikokoisia sivuja. Vierastin ajatusta ekana, mutta se oli ihan huippu idea!

Minä sidoin sinut!

Sitten maalia pintaan. Yllättäen keltaista. 😉 Nuo sidontalangat näkyy tuolla selässä tollai hauskana kuviona, ei haittaa omaa silmää lainkaan.

Tyylikkäitä nämä kuvat, kun taustalla näkyy aamupalalautanenkin 😀 Mutta malta siinä sitten syödä kun inspiraatio jyllää!

Eka aukeama. Liian ahdas kukkatasku etukannen sisäpuolella ja kansilehti, jossa lukee kirjan nimi ”Project junk journal challenge” ja aloituspäivämäärä.

Tässä nyt yksi askarrettu sivu. Näytän lisää kuvia jossain vaiheessa. Vuoden päästä tai jotain itseni tuntien 😀 😀

Kansi. Ihanan Jeminan die cut -tytsi, johon Jemina on nimeni kirjoittanut. Olen Jemina-fani täydestä sydämestäni!

Muuten elämään kuuluu rauhallista arkielämää. Kiirettä pitää kyllä verkkokauppa-asioiden kanssa. En meinaa ehtiä laittaa uusia juttuja myyntiin, kun ei koskaan ole aikaa tarpeeksi. Niinpä tänään skannailin kortteja, niin on sitten ainakin jo kuvat valmiina koneella. Ehkä uhraan jonkun hetken sunnuntaista uusille tuotteille. Ellen sitten innostu tekeen jotain ihan muuta. 😀 Mutta sen näkee huomenna. Ei parane liikaa suunnitella tekemisiä, niin ei tarvi murehtia kun ei saakaan aikaan sitä mitä piti.