Tag Archives: passi

Passia uusimassa

Passia uusimassa

Mää muistin tänään vihdoin mennä poliisiasemalle kuulusteltavaksi eiku passihakemusta täyttämään siis. Mutta kuulusteluksi se meni kieltämättä. 😉 Kun mulla ei ollut elokuussa vanhentunutta passia mukana enkä omista henkilökorttia, jouduin vastailemaan kysymyksiin omasta itsestäni. Ajokortti ei käy henkilötodistukseksi, mutta onneksi toimistoihminen uskoi mun olevan mää, kun osasin luetella seuraavat asiat ulkoa:

  • kotiosoite
  • keitä asuu samassa osoitteessa
  • mitkä ovat kämppisten syntymäajat
  • mikä on syntymäkunta
  • ketkä ovat vanhempani
  • milloin vanhempani ovat syntyneet

Tossa viimisessä kohdassa hetken mietin, kun mää en tahdo muistaa vanhempieni syntymävuosia (anteeksi äiti ja iskä), mutta sitten muistin syövereistä kaivoin kuitenkin että toinen on syntynyt 56 ja toinen ei voi olla 54 vaan 58 syntynyt. 😀 Enpä osannut moista kuulustelua odottaa, mutta ei muu auttanut kun poliisiasemalla ei ole ketään joka mut tuntisi. No, saan uudella hienolla passikuvalla varustetun passini viikon päästä, jee! Jouduinpa sormenjälkenikin antamaan, apua. SIt joku rosvo varastaa mun sormenpääni ja alkaa tehdä rikoksia ja sit mää joudun vankilaan 😉

Lapsella suositeltiin hankkimaan uusi passi, vaikka vanha on voimassa vielä yli kolme vuotta. Mutta 9kk ikäinen kalju pallopäävauva ei ole ihan tunnistettavissa enää tosta meiän ihanaisesta reilu kaksi ja puolivuotiaasta pikkutytöstä. Silmät on samat, mutta muuten aika eri näköinen. 🙂 Mää ajattelin että parempi kysyä asiasta, kun ei olisi kovin kiva joutua jonkun tiukkisihmisen kanssa tekemisiin sen takia ettei lasta voi tunnistaa passikuvasta. Ja jos se täti suositteli passin uusimista, on se parempi tehdä. Vaikka siinä köyhtyykin sen passin (54€) ja passikuvien (noin 18€?) verran. Käymme siis passikuvassa tässä joku päivä ja ensviikolla mennään se hakemus sitten täyttämään koko perheen voimin samalla kun haetaan mun passini, kun lapsihan tarvii molempien vanhempien nimmarit siihen hakemukseen.

Parhaat ystävät

Parhaat ystävät

Miltäs toi sun nenä tuntuikaan...

Onpa sulla iiiisot hampaat!

Äiti saanks mä tulla kattoon millasia kuvia oot ottanut?

Se nuolee mun korvaaaaa...

Kuvat kertonevat kaiken 🙂 Kukkis ja Deegis ovat mitä parhaimpia ystävyksiä. <3

Tänään oli viimeinen virallinen vauvatapaamiskerta. Hurjasti tässä ööö… noin neljän kuukauden aikana on tapahtunut, kun alkuun vanhimmatkin vauvat olivat niin pieniä ja avuttomia. Pikkuhiljaa on alettu konttailla ja muutama jo tukea vasten hienosti seisoo/käveleekin. Itse ei sillä tavalla oman lapsena kasvamista näe kun joka päivä jatkuvasti on pikkuisen seurassa, mutta muiden lasten kohdalta sen hyvin näkee miten kaikki muuttuvat koko ajan enemmän taaperomaisemmiksi. Toki nuorimmat on vielä ihan vauvoja, joihin verrattuna oma pieni tuntuu niin isolta. 😀

Vauvatreffien jälkeen käväistiin kahdesti poliisiasemalla. Ekalla kerralla sain mukaani Villen täytettäväksi lappusen jotta passia voidaan hakea ja toisella kerralla sitten saatiin passihakemus tehtyä, kun oli antaa hakemustädille se isän lupa, passikuva, äidin passi, pikkuisen kelakortti ja 48€ rahaa. Tollakin reissulla (poliisiasemalle on matkaa ehkä max 2km meiltä) huomasi taas että mun auto ei tosiaan ole ehkä välttämättä se kaikkein paras talviauto… Vaikka kaasua painaa kuinka varovasti, se meinaa silti lipsua, tosin eipä se mihinkään oikeesti lähde käsistä kun tietokone pitää siitä huolen, mutta eipä tuolla huvikseen lähtisi liukkaalla kelillä pitkälle ajelemaan. Kesäkelejä odotellessa…

Niin, viikon päästä saadaan sitten passi hakea. 🙂 Sormenjälkiä ei sentään noin pieneltä vielä oteta, olikos se raja vasta 12v. Ja ei tarvinnut edes herättää pikkuista turvakaukalosta, riitti kun nostin kaukalon tädin nähtäville (jumankekka vaati voimia nostaa se niin korkealle!!), niin se tunnisti saman tyypin kuin passikuvassa oli. En kai mää vieraan lapsen kuvilla passia meniskään hakemaan. 😉 Täytyy se  vauva silti jollain tavalla ainakin periaatteessa tunnistaa samaksi kuin kuvassa.