Lakkolaisen tylsyyttä

Kyllä on kuulkaas tylsää pitemmän päälle tämä postilakkoilu. Ei se, että ei tartte raahata maailmalle kilokaupalla lehtiä ja kirjeitä ja paketteja ja lasten ruokia, sitä ilman voisin kyllä olla pitempäänkin kun mulla toinenkin työ on. Mutta kun tuo lakko on lamaannuttanut verkkokaupankin. Ja ihan ymmärrettävästi. Kuka tarvii postikortteja aikana, kun ei tiiä koska niitä edes voi taas lähettää? Ja kuka haluaa maksaa pakettien postimaksuja tilauksistaan, kun jossain vaiheessa väistämättä taas saa tilauksen kulkemaan normaaleilla pienillä postimaksuilla? En mä itekään ole tilannut lakon aikana mitään. Lakkoa edeltävänä viikonloppuna tilasin imurin (koska se oli viimeinen kappale ja koska meiän vanha imuri on aivan totaalisen surkea!) ja se tuli toisena lakkopäivänä noudettavaksi asiamiespostista. Muuten en ole verkkokauppoihin mennyt ostoksille.

Olen nyt viimeisten 11 päivän aikana kirjoittanut kynä sauhuten kirjeitä. Ja tuossa ylläolevassa kuvassa on todistusaineistoa. :D Postia on lähdössä Suomen lisäksi Norjaan, USA:an, Taiwaniin, Singarporeen, Brasiliaan ja Kanadaan. Kun vaan saisin nuo joskus lähettää! Voisihan ne nyt jo lähettää, mutta mitä järkeä kun ei ne mihinkään kulje. Enää ei ole yhtään kirjettä vastattavana, joten mitä mä nyt sitten kirjoitan?! Pitää ehkä seuraavaksi tarttua kauppani kirjanpitoon ja puuhastella sitten sen parissa, kun ei postcrossing-korttejakaan voi kirjoittaa kun ei tiiä koska posti taas kulkee.

Arvasin, ettei sitä lakon sovintoesitystä tultaisi tänään hyväksymään, mutta jotenkin se kielteinen päätös silti aiheutti epätoivoa. Kun tuntuu että osapuolet ovat yhä valovuosien päässä toisistaan. Uskon siis kyllä että vielä perjantainakin menen lakkovahtivuoroon, kuten myös huomenna aamulla. Ja tällä menolla varmaan vielä ensiviikollakin… :(

Mutta niin, uusi imuri. Se on tosi hyvä! Se imi tänään jopa koiran piilottaman dentastixinkin yhdessä hujauksessa. :D Mitäs tungin imurin putken sellaseen koloon, johon en nähnyt kunnolla. Vanha imuri ei olisi jaksanut sitä puruluuta liikuttaakaan… Se on Boschin MoveOn -niminen imuri. Se on vaaleansininen, mun inhokkivärini normaalisti, mutta tuon sävy on sellanen pastellinen, että se on söpö. Se ei huuda, siinä on ihanan pitkä virtajohto ja se tekee työnsä tehokkaasti. Hyvä ostos! Ja varmasti lisää mun imurointi-innokkuuttani. Tehoton imuri on jännästi sitä intoa syönyt viimevuosina…

Sellasia kuulumisia tänään. Ehkä tämäkin harrastus aktivoituu, kun on ainakin aikaa toistaiseksi vaikka muille jaettavaksi. Heippa!

Sateisen marraskuisen torstain kuulumisia

En ole taas ihan liian pitkään aikaan saanut tänne mitään kirjoitettua. Työt kai imee kaiken energian ja ajan. Nyt tuon postilakon myötä onkin ollut päivissä aikaa vaikka muille jaettavaksi. Lakko kun vaikuttaa molempiin töihini aika isosti. Olen muutamia verkkokauppatilauksia laittanut Matkahuollon kautta maailmalle, mutta harvempi tarvitsee postikortteja aikana, jolloin ei kortteja voi edes lähettää. En jotenkin osannut edes ajatella, miten outoa on, kun ei ole juurikaan mitään sellasta pakollista työtekemistä. Vaikka kai tylsyys tekee välillä hyvääkin.

Viikonloppuna saatiin tehtyä operaatio keittiön räjäytys. Eli siis toisinsanoen ekana vaihdettiin vähän huonekalujen paikkoja ja sen jälkeen tyhjennettiin yksi kaappi kokonaan ja toinen osittain. Kaapissa käyttämättömänä seisseitä kamoja pakattiin laatikoihin ja kannettiin vintille säilytykseen kaapista tilaa viemästä. Ja saatiin kaapit taas paremmin järjestykseen. Voisi muitakin keittiön kaappeja jossain vaiheessa käydä läpi ja järjestellä uudelleen, mutta pääasia että saatiin tuo isoin projekti tehtyä, siitä on hyvä sitten jatkaa eteenpäin. :)

Tiistaina olin elämäni ekassa lakkovahtivuorossa. Se oli ihan mielenkiintoista. Kirjoittaa muistiinpanoja tulijoista ja menijöistä ja heidän puuhistaan. Seuraava vahtivuoro on huomenna ja ensiviikolla sitten lisää, jos tuota lakkoa ei saada loppumaan loppuviikon aikana. Mitä kauemmin lakko kestää, sitä isompi urakka on edessä… Että senkin puolesta toivon, että saataisiin posti taas kulkemaan. Toivon sitä myös kauppani puolesta ja jotta saisin itsekin taas lähetellä kirjeitä ja kortteja maailmalle. Kirjeitä olen kirjoitellut lakosta huolimatta, lähetän ne sitten kun posti taas kulkee. En mitenkään jaksa uskoa mihinkään neljän viikon lakkoon. Se olisi joulun alla ja Black Fridayn aikaan aika rajua… Vielä en tiedä millä reitillä olen Black Fridayn jälkeisellä viikolla, mutta on vain 33 prosentin mahdollisuus päätyä reitille, joka ei vie kauppaposteihin niitä 16-paketteja, jotka asiakkaat itse noutavat postista… Viime vuonna oli ihan järkyttävää se pakettien määrä, tuskin se tänävuonnakaan paljon vähempää on.

Vettä on nyt tullut nyt jo pian kaksi vuorokautta putkeen. Jos tuo kaikki olisi tullut lumena, sitä valkoista tavaraa olisi jo aika paksu kerros. Toisaalta kyllä ihan hyvä ettei lunta vielä ole. Kun en vieläkään voi sanoa että rakastaisin talviautoilua. Viime viikon torstaikohan se oli, kun oli lunta maassa vuorokauden ajan ja oli jo liukasta pikkuteillä. Ei tullut ikävä talviajoa. :D

Ei kai tänne sen kummempaa kuulu. Eläimet voivat hyvin, kasvit kasvavat ja ihmisillekin kuuluu hyvää. Joulu lähestyy ja lahja-asiat ovat omalta kohdaltani ihan vaiheessa. Ei ole taas mitään hajua mistään lahjoista, mutta viimehetken paniikki sitten taas ehkä auttaa. :D Joulukortteja askartelin ystäväni Pian luona, vaikka en sitten edes tiedä saako posti joulukortteja tänä vuonna kuljetettua ajallaan ihmisille. Mutta katsotaan, ehkä olemme muutaman päivän päästä jo viisaampia tuon postinkulun suhteen…

Heihei, lisää kuulumisia taas joskus…!