Kolmen taskun pocket letter ja kirjekuoria

Posted on

Hei vaan jälleen! Nyt olisi taas muutama askarrus esiteltävänä. 🙂

Olen tehnyt jokusia pocket lettereitä aiemmin ja nyt osallistuin swap-botissa vaihtoon, jossa piti tehdä kolmen taskun pocket letter. Leikattiin siis yksi kokonainen taskusivu kolmeen osaan ja käytettiin vain se yksi rivillinen taskuja. Olipa varmaan selkeästi selitetty… 😀 Mutta mun parini oli amerikkalainen nainen, joka tykkää sammakoista. Siis kuinka täydellistä, mähän tein siis sammakkomaisen kolmen taskun taskukirjeen! Ja siitä tuli ihan kiva ja sitä oli hyvin kiva tehdä, kun ei tarvinnut keksiä yhdeksään taskuun koristeluja ja aarteita sisuksiin. Näitä haluan tehdä lisääkin!

Sakuja ja sakuja! :)

Sakuja ja sakuja! 🙂

Takapuolelta tällainen ja tuossa näkyy taskujen sisältöä. Ekassa nauhoja, keskellä sammakkopaperille kirjoitettu pieni kirje ja vikassa sammakkotarroja ja pieni sammakkomagneetti.

Takapuolelta tällainen ja tuossa näkyy taskujen sisältöä. Ekassa nauhoja, keskellä sammakkopaperille kirjoitettu pieni kirje ja vikassa sammakkotarroja ja pieni sammakkomagneetti.

Kuori jonka väsäsin kahdesta 8x8-tuumaisesta paperista, tuli vähän tilkkutäkki takapuolelta mutta tykkään silti :)

Kuori jonka väsäsin kahdesta 8×8-tuumaisesta paperista.

Sitten osallistuin myös sellaseen mail art -vaihtoon, jossa piti vain jollain aiheella koristella tuollainen pitkulainen kirjekuori. Syksy on kovin inspiroivaa aikaa kaikkine väreineen ja vastaanottaja (yllättäen jälleen Amerikasta) tykkää oranssista ja metsän eläimistä, niin siitä se idea sitten lähti.

Tämmönen tuli tästä.

Tämmönen tuli tästä. Leimasin kuvia akryylimaalatulle pinnalle. Tolle mattapinnalle tarttui leimasinmuste tosi hyvin. Värin sekoitin ite matasta punaisesta ja kiiltävästä keltaisesta.

Kuoren takapuolikin piti koristella.

Kuoren takapuolikin piti koristella, joten sinne tuli lehtiä. Olen aika paska kun pitää siveltimen kanssa saada osumaan maalia pieniin juttuihin. Tai sitten mulla on surkeita pikkusiveltimiä (sekin on mahdollista). Kun kai oikea taiteilija saa pieniäkin juttuja sivellettyä… Ehkä ostan joskus hyvän pikkuisen siveltimen. 🙂

Tein tuon syksykuoren jälkeen myös amerikkalaiselle ihanalle kirjeystävälleni Daralle kuoren kun kirjeen hänelle kirjoitin. Pitäisi enemmänkin käyttää noita akryylimaaleja, ne on kivoja! Vaikka hidasta onkin, kun pitää antaa maalien kuivua. Ja käyttää voi myös tekstiilivärejä, kröhöm… purkin kylkeä lukaisematta käytin vihreää tekstiiliväriäkin, mutta ihan samalla tavalla se toimi kuin noi muutkin värit. 😀 Ei se nyt niin tarkkaa ole!

Kasvilampun valo vääristää värejä, mutta ei sekään niin tarkkaa ole. :D

Kasvilampun valo vääristää värejä, mutta ei sekään niin tarkkaa ole. 😀 Tässä jatkui lehtien haravointi. Maalasin eka edellisen kuoren jämämaaleilla kuoren päälle ihan randomisti väriä ja sitten päälle keltaisella kiiltävällä maalilla. Tohon kiiltävään pintaan ei leimasinmuste niin hyvin tarttunut, mutta ihan ok silti. Lehtiä koitin tusseillakin värittää alkuun, mutta siitä tuli ihan kökköä. Tää on tällaista kokeilua, yritystä ja erehtymistä ja onnistumista. 🙂


Tämän päivän puuhia

Posted on

KOLMAS postaus jo samalle päivälle, whaaaat!? 😀 Mutta juu, tänään me metsästettiin sammakoita ja liskoja. Saaliina oli vanhan kodin terraariosta kolme kiinankellosammakkoa (alunperin hommattiin joskus 10 vuotta sitten ekat sammakot, joiden jälkeläisiä nuo ovat), enempää en löytynyt. Joku on saattanut karata sieltä terraariosta, vaikka kaikki pakoreitit onkin suljettu, niin silti ne aina välillä ovelasti pääsevät karkuun. Ja kaikki kolme liskoakin olivat hyvässä lihassa – kaksi Kalifornian salamanteria (nekin noin vuodelta 2006) ja yksi kylkiluuvesilisko, joka ei kyllä ole ihan kylkiluuvesilisko. 😀 Joo, lisko mikä lisko. Tässä hiukan kuvasaldoa kavereista. Noita otuksia voisi kyllä katsella vaikka kuinka kauan, ne on suloisia!

IMG_9164

Tälläinen kasvimäärä otusten terraariossa oli.

IMG_9167

Ja tässä kuva toisesta päästä, joka oli vielä enemmän rehevöitynyt. Otettiin noita kasvejakin talteen, osa meni juurineen uuteen terraarioon ja pistokkaita maljakkoon odottamaan juurtumista.

DSCN0604

Kiinankellosammakko

DSCN0613

Ja toinen.

DSCN0615

Nää salamanterit on ihan hirmu suloisia ja ihanan pehmeitä kun tuollaisen ottaa käteen.

IMG_9180

Kaverukset 🙂

IMG_9191

Sammakko yritti päästä karkuun kuljetusboksista, muttei kiipeäminen sujunut.

IMG_9194

Mutkaisa lisko.

IMG_9197

Nää tulee tosi hyvin toimeen keskenään.

IMG_9200

Tässä se toinen liskolaji. Tyyppi on melko hyvinsyönyt 😀

IMG_9202

Poseerausta auringonpaisteessa.

IMG_9209

Tässä se oravien ex-kämppä, josta tuli hyvä asunto liskoille ja sammakoille. Kasvillisuutta on tosiaan vasta ihan vähän, mutta lisää tulee kunhan kasvit juurtuu.

Ja näiden eläintouhujen jälkeen onkin sitten pelattu piiiitkästä aikaa koko ilta Wiillä Super Mariota. Koko perheen yhteistä hupia, tai tuskaa. 😀

IMG_9203

Näissä aavikkokentissä tahkottiin kauan, mutta päästiin lopulta seuraavaan lumiseen maailmaan.

IMG_9204

Lumi-Kukka avustaa näissä paikoissa mua. 🙂

IMG_9207

Pieni pelaaja. 🙂

Huomenna rakkahin ystäväni Pia tulee meille ja mennään meiän lähikirpputorin kautta Raumalle, jossa käydään ehkä Taidemuseossa (oooooh!) ja sellasessa touhupajassa, jossa saa lapset askarrella ja huovutella. Ei voi tulla kuin kiva päivä, jee! 🙂


Maanantaiaamun vihreyttä

Posted on

Aurinkoinen maanantaiaamu vaati tarttumaan kameraan, tai useampaankin. Koklasin järkkäriä, pokkaria ja puhelinta, millä saisi parhaiten kuvia taimista ja muusta. Ja tässä olisi sitten vähän sekalaista kuvasaldoa yhdistävä teemana vihreä väri.

Jämeräjätkä eli jokin akaasia. Jämeräjätkä-nimellä me ollaan tuota kasvia vuosikausia kutsuttu, koska se siemenestä kasvava taimi on niin jämerä. Yksi jämeräjätkä meillä oli pitkän aikaa, mutta joku talvi sen sitten tappoi. Tätä yritetään nyt sitten vaalia. Siemenestä kasvatettu varmaan vuosi tai kaksi sitten.

Jämeräjätkä eli jokin akaasia. Jämeräjätkä-nimellä me ollaan tuota kasvia vuosikausia kutsuttu, koska se siemenestä kasvava taimi on niin jämerä. Yksi jämeräjätkä meillä oli pitkän aikaa, mutta joku talvi sen sitten tappoi. Tätä yritetään nyt sitten vaalia. Siemenestä kasvatettu varmaan vuosi tai kaksi sitten.

Uutta kasvua jämeräjätkässä. :)

Uutta kasvua jämeräjätkässä. 🙂

Reilu viikko sitten lauantaina laitettiin siemeniä multaan. Tää oli nyt ilmestynyt mullasta esiin. Tähän purkkiin lapsi laittoi kirsikan ja aprikoosin siemeniä. Veikkaan kirsikaksi, mutta emmää mistään mitään tiiä. :D

Reilu viikko sitten lauantaina laitettiin siemeniä multaan. Tää oli nyt ilmestynyt mullasta esiin. Tähän purkkiin lapsi laittoi kirsikan ja aprikoosin siemeniä muistiinpanojeni mukaan. Veikkaan kirsikaksi, mutta emmää mistään mitään tiiä. 😀

Banaaninlehti on kaunis! Emobanaani kuoli vuosi sitten(kö?), mutta onneksi se ehti tehdä vierelleen poikasen, jonka Lumi-Kukka kyllä pienenä raateli, mutta ei se poikanen siitä sillon pahastunut. Nyt poikanen on jo lähes ex-emonsa kokoinen. Kesäksi tämä pääsee taas ulos.

Banaaninlehti on kaunis! Emobanaani kuoli vuosi sitten(kö?), mutta onneksi se ehti tehdä vierelleen poikasen, jonka Lumi-Kukka kyllä pienenä raateli, mutta ei se poikanen siitä sillon pahastunut. Nyt poikanen on jo lähes ex-emonsa kokoinen. Kesäksi tämä pääsee taas ulos.

Kiinankellosammakko lasin läpi kuvattuna. Meillä asuu näitä vapaina talvipuutarhassa ja sitten "vankeudessa" isossa terraariossa parin liskon kera.

Kiinankellosammakon silmä lasin läpi kuvattuna. Meillä asuu näitä vapaina talvipuutarhassa ja sitten ”vankeudessa” isossa terraariossa parin liskon kera.

Mun taimikasvattamossa on kuhinaa! Nää tässä etualalla on kesäneilikkaa, ja tässä samassa minikasvihuoneessa on itänyt myös värinokkosta (yksi taimi vasta, mutta ehkä niitä tulee lisää, tai sitten teen kaikkeni että se yksi pysyy hengissä), mustasilmäsusanna ja tavistomaatti+amppelitomaatti.

Mun taimikasvattamossa on kuhinaa! Nää tässä etualalla on kesäneilikkaa, ja tässä samassa minikasvihuoneessa on itänyt myös värinokkonen (yksi taimi vasta, mutta ehkä niitä tulee lisää, tai sitten teen kaikkeni että se yksi pysyy hengissä), mustasilmäsusanna ja tavistomaatti+amppelitomaatti.

Toi meiän taimikasvatus on lähinnä sellasta katotaan nyt, jos joku säilyy kesään asti hengissä -meininkiä. En todellakaan odota saavani tomaatteja esimerkiksi tuottamaan kesällä satoa. Kiva bonus toki jos joku säilyy hengissä ja tekee vaikka kukkasenkin. 😀 Alkukesästä voi sitten ostaa muutamalla kolikolla pari tomaatintaimea kasvihuoneeseen kasvamaan ja tekemään satoa. Tää kasvatus on vain niin kivaa seurattavaa, että se jo riittää mulle palkkioksi, kun saan nähdä miten mullasta puskee vihreää esiin. 🙂 Näitten jo mainittujen lisäksi itämään on alkaneet reilussa viikossa kaktuksia (laitettiin varmaan kolmea erilaista seosta siihen purkkiin) ja sokerimaissia. Kahdessa purkissa on myös pikkuisia alkuja, en tiiä onko ehkä jotain mullan mukana tullutta rikkakasvitoimintaa, vaiko ihan oikeita kasveja… Sen näkee pian. Ja nää meiän idätyskokeilut on vielä sellasia, että ollaan laitettu monta vuotta sitten vanhentuneitakin siemeniä multaan, kun löydettiin siemenkätkö kaapista. Uusia siemeniä ei ole yhtään ostettu ja koitetaan olla ostamatta. Toki jos jotain superhoukuttelevaa tulee vastaan, niin voi pari euroa uhrata. 😉 Ja tarvii mun kolme siemenpussia joka tapauksessa ostaa, kun osallistuin swap-botissa siemenvaihtoihin. Pitää lähettää kukan, vihanneksen ja yrtin siemeniä yhdet pussit. Ja jos kaupassa on vaikka viisi pussia X-hinnalla, niin pitäähän mun sitten ostaa itelle kaksi pussia… 😉


Sammakoita, kukkia ja koiria

Posted on

Eilen oli erittäin ulkoilupainotteinen päivä. Hengailtiin paljon omalla pihalla ja lenkkipoluilla, kävellen ja pyöräillen. En tiiä onko siitepölymäärät nyt pieniä, kun mitään ihmeempiä oireita se eilinen ulkoilu ei saanut aikaan. Tällä viikolla on muutenkin vaivannut lähinnä vain nuha ja kurkkukipu, silmät ovat olleet ok. Mutta niitä kuvia…

Nää sakut kuvasin pari päivää sitten. Tyypit aktivoituivat kutupuuhiin heti kun viimeiset jäänrippeet pihalammesta sulivat.

Nää sakut kuvasin pari päivää sitten. Tyypit aktivoituivat kutupuuhiin heti kun viimeiset jäänrippeet pihalammesta sulivat.

Saku Sammakko.

Saku Sammakko kutuja tarkastamassa. 😀

Sammakko taas.

Sammakko taas.

Sammakkojen ryhmähali ja neljäs sammakko kävi tuota kolmikkoa tervehtimässä (tai kiusaamassa).

Sammakkojen ryhmähali ja neljäs sammakko kävi tuota kolmikkoa tervehtimässä (tai kiusaamassa).

Ryhmähali!

Kolmen sammakon ryhmähali.

En muista onko edellisinäkin vuosina näitä kolmen sammakon ryhmiä lammessa näkynyt, mutta nyt niitä ainakin näkyy joka päivä. Ehkä tää on meiän sakujen uusi muotivillitys?! 😀 Halikuvien laatu ei ole ihan timanttinen, kun niitä pitää kuvata vähän kauempaa ettei halijat painu pinnan alle.

Kukkis ja kukka ja Deea.

Kukkis ja kukka ja Deea.

Kivienkin keskeltä leskenlehdet ponnistavat kohti valoa.

Kivienkin keskeltä leskenlehdet ponnistavat kohti valoa.

Krookukset ovat nyt parhaimmillaan, ihania!

Krookukset ovat nyt parhaimmillaan, ihania!

Deean poseeraus.

Deean poseeraus.

Käytiin eilen lenkittämässä kaveripariskunnan englannin bulldoggeja. Hauskoja koiria, ihan erityyppisiä kuin omat koirat on olleet.

Käytiin eilen lenkittämässä kaveripariskunnan englannin bulldoggeja. Hauskoja koiria, ihan erityyppisiä kuin omat koirat on olleet.

Lumi-Kukka oli aivan innoissaan näistä tyypeistä, silitteli niitä haltioituneena. :)

Lumi-Kukka oli aivan innoissaan näistä tyypeistä, silitteli niitä haltioituneena. 🙂

Isompi koira suostui poseeraamaan mulle, pienempi kaveri tunti aina naaman kiinni puhelimeen eikä siitä mitään naamakuvaa saanut. :D

Isompi koira suostui poseeraamaan mulle, pienempi kaveri tunki aina naaman kiinni puhelimeen eikä siitä mitään naamakuvaa saanut. 😀

Deea löysi sohvalta kiva nukkumispaikan, saa tunkea päänsä piiloon. Siinä ne nytkin nukkuu, pää on vaan vielä syvemmällä. :D Hassu tyyppi!

Deea löysi sohvalta kivan nukkumispaikan, saa tunkea päänsä piiloon. Siinä se nytkin nukkuu, pää on vaan vielä syvemmällä. 😀 Hassu tyyppi!


Pitäisköhän unirytmeille tehdä jottai?

Posted on

Ei tässä meiän joulurytmissä toisaalta mitään vikaa ole, saadaan vaikka koko perhe nukkua 10-11 asti, kun lapsikin vetää hirsiä sinne asti. Mutta… noin pitkään nukkuminen siirtää jännästi nukkumaanmenoaikaakin lapsen kohdalta sinne 10-11 aikaan. Se ei ehkä oo niin kiva. Jospa yritämme huomenna herätä vaikka yhdeksältä. Se olis jo paljon parempi, kuin tänään kun vedettiin unta palloon kello yhteentoista asti. 😉

Viimeyönä ipana nukkui ihan hyvin omassa sängyssä, vasta puoli kasin aikaan aamulla makuuhuoneen ovelta kuului vieno pyyntö: ”Saako äitin viereen tulla nukkumaan?” 🙂 Ihanan kohtelias lapsi. Olis tietty voinut silloin jo nousta ja laittaa ryminällä unirytmit kuntoon, mutta kun tuon kinkunpaistoyön univelka painoi niskassa, niin parempi nukkua velat pois. Ja aloittaa huomisesta aikaisemmat aamuheräämiset.

Tänään mennään hakeen polttopuita mökiltä, sen verran vaan kun mun autoon mahtuu. Haetaan sitten vähän vähemmän kylmällä säällä niitä enemmän ukkelin autolla. Jännästi se neljä lavallista puuta on tuhkaksi palanut tässä kylmien viikkojen aikana, mutta takkatuli on niin ihana juttu, että ei ihme kun puut on huvenneet.

Ipanan yksi uusi joululahja, setänsä perheeltä saama pieni sammakko. Ihan pikkasen ihana :)

Ipanan yksi joululahja, setänsä perheeltä saama pieni sammakko. Ihan pikkasen ihana 🙂


Istuminenkin voi olla rankkaa

Posted on

Tämä päivä, kuten maanantaikin, meni istuen ja aivotyöskennellen, kaikkea tulevaa pohtien työjuttujen suhteen. Ja se joka väittää että tommonen istumis/aivotyö ei oo raskasta ja väsyttävää, voi nyt muuttaa mielipiteensä. 😉 Siis mää oon molempina iltoina ollut ihan totaalisen poikki. En jaksanut edes ruokaa alkaa tehdä – onneksi on toinenkin ruoantekijä taloudessa. Onneksi tavalliset työpäivät on sesonkiaikanakin yleensä vähemmän väsyttäviä. Ei tämmösiä jaksaisi, kun ei oo edes fyysistä hommaa jossa kunto kasvaisi kun ahertaisi. 😀 Aivot on ainoat jotka treeniä saavat. Ehkä siinäkin jotain positiivista on, jos aivot vaikka paranee kun niitä kiusaa?! Joka tapauksessa aivorääkki on ollut kivaa, on kiva pohtia tulevia juttuja ja tehdä semmosia juttuja ihan oikeesti, joita on opiskeluaikoina tehnyt vain leikkiyrityksen kanssa. Numeroitakin on kiva pyöritellä! Että kyllä tää taloushallinto- ja yrittämisjutska on mun alaani. Tulee vielä innostusta alkaa omankin pikkukauppaseni juttuja tarkkailla lukuina, mutta (onneksi) siihen ei ole aikaa, ettei aivot ihan räjähdä. 😉

Eilen mentiin jo ajoissa sänkyyn, jotta ehtisi vähän enemmän nukkua kun aamulla oli taas aikainen herätys. Mää sitten tietty jouduin nukkumattia odottelemaan jonkun aikaa, kun en mä osaa ennen puoltayötä nukkua. Nooh, olin eilen tai edellispäivänä löytänyt iPhoneen kivan ohjelman nimeltään booxTV ja päätin sitten testata sitä ekaa kertaa. Se toimii kuin tallentava digiboksi eli tallentaa kaikilta kotimaisilta ilmaiskanavilta kaikki ohjelmat (Ylen kanavia voi jopa kattoo suoraan) ja niitä voi sitten kahden viikon ajan kattella. Toi ohjelma on kuukauden ajan ilmainen ja sen jälkeen voi halutessaan jatkaa muutaman euron (?) kk-maksulla käyttöä. Mää sitten katoin Pientä pintaremonttia -jakson puhelimen näytöltä kuulokkeet korvilla sängyssä. Ja se ei kertaakaan pätkinyt tai mitään, ihan kuin olisi ihan oikeaa minikokoista telkkaria kattonut. Mainoksetkin sai kelata, kätsyä. Tosta tulee niin mun paras kaveri unettomiin öihin! 🙂 Puhelimeen voi myös tallentaa ohjelmia, jolloin niitä voi kattella ilman nettiyhteyttäkin. Ihan loistava! Saatavuudesta muihin puhelinmalleihin en tiiä, mutta kannattaa tutkailla asiaa jos kiinnostaa moinen!

Illalla piti taas pumppailla Kukkiksen kanssa. Suomeksi sanottuna Kukkis on isin kanssa yhdessä alkanut kastella kakkosolkkarin sammakkoaariota semmosella kasteluvehkeellä, jota pitää pumpata jotta sieltä paineella vettä stten tulee. Kyllä melkein joka päivä likka pyytää päästä pumppaamaan. 🙂 Ihana! Ei sillä Kukkiksen pumppaamisella oikein painetta pulloon saada, mutta saa silläkin vähän vettä lirumaan. Ja vettä lirutellessa sammakot tulee monesti kattomaan mitä tapahtuu. Niin tälläkin kertaa. 🙂

Sammakkoaarioon on noussut pieniä sieniäkin kuten kuvasta näkee, huippua! Ilmeisesti aika toimiva ympäristö kun sienetkin on sinne ilmestyneet. 🙂

Nyt mun tarttee varmaan koittaa vähän tehdä töitäkin, vaikka oon sikaväsy. Ainakin tulostan kuitit asiakkaita varten ja kerään tilauksia kasaan jos jaksan. Jollein jaksa, niin lähden sitten töistä huomenna sen verran aiemmin, että ehdin. Voi olla että vielä piristynkin, kuten monesti käy kun alkaa kello tulla sen verran, että voisi sinne sänkyyn hiippailla.

PS. Mulla on ystävänpäiväkorttistressipaniikkiapua! PITI tehdä ite kortit, mutta arvatkaa kuinka monta on tehty?! Juu, tasan nolla. 🙁 Ehkä mä viikonloppuna keksin jottai…

PPS. Mää reklamoin ennen meiän reissua Vaasan jälkiuuniruispalassa olleesta ”siimasta” (siima meni leivän läpi) ja tänään sieltä tuli vastaus mulle! 🙂 Olivat selvitelleet siiman alkuperää, mutta oli jäänyt mysteeriksi, liekö ollut raaka-aineessa. No mutta sain hyvitykseksi kupongin, jolla saan lunastaa kaupasta ruispaloja, jälkiuuniruispaloja, jotain kauraleipää ja vielä pullapitkonkin! 😀 Hihhii, kannatti tehdä reklamaatio! Kirjoitin sen vielä jollekin söpölle kirjepaperille, hihi. 😀 Seuraavaks mää kirjoitan Itellalle kirjeen, kun nyt jo kolmannen kerran mulle tuli kestotilauspostimerkit pahasti myöhässä. Tällä kertaa sentään on laskulla maksuaikaa jäljellä, mutta edelliskerralla merkit tuli laskun eräpäivänä 🙁




Eksoottisempia eläinystäviämme

Posted on

Eilen meille kotiutui uusi ihana perheenjäsen, joka saapui matkahuoltoon ja sieltä kaveri sitten noudettiin kotiin. Kaveri matkusti meille Saksasta asti. Tässä hän on…

Semmonen otus… IIIIK! Tyypin kaksiosainen ruho on suunnilleen tulitikkuaskin pituinen, tyyppi ei siis ole ihan pikkuinen vauva. Mutta nyt kun siihen on vähän ehtinyt tottua, ei se olekaan niin kammottava kuin aluksi ajattelin. Inhoan ja pelkään ja kammoan hämähäkkejä, mutta lasin takaa katsottuna tuo rauhallinen otus ei ole yhtä uhkaavan tuntuinen kuin lattialla vapaasti vilistävä pikkuinen suomalainen hämis.

Lajilla ei virallista suomalaista nimeä lienee ole, mutta sitä sanotaan Goljatiksi. Latinankielinen lajike on Theraphosa blondi, sillä kun googlettaa niin löytää ihastuttavia kuvia 😉 ja muutakin infoa. Himskutin iso otus siitä tulee, mutta jospa me siedämme toisiamme ja elämme sovussa. Kunhan toi otus ei karkaa terraariostaan…!

Sitten albiino kynsisammakkopariskunta (Xenopus laevis), joka ovat meillä jo aika pitkään elellyt, mutta joita en ole tainnut ennen koittaa valokuvata. Nää kaverit elelevät samassa huoneessa hämiksen kanssa eli Hra L:n työhuoneessa.

Sitten siirrytään olohuoneeseen, tai kakkos sellaiseen, kun ei me siellä juurikaan aikaa vietetä. Siellä on asustellut jo blogistakin tuttu paksuhäntägekko (Hemitheconyx caudicinctus), Bastian nimeltään. Tuo otus on ihan järjettömän suloisen ja kauniin näköinen varsinkin naamaltaan. En saanut parhaista ilmeistä kuvaa, mutta on se näissäkin söötti!

Ja sitten Bastianin uusi kaveri, joka tänään löydettiin Puutorin akvaariosta Turusta. Tällä pojalla ei vielä nimeä ole, mutta mietinnässä joku kaverinsa nimeen sointuva. Uusi otus on hiekkaskinkki (Scincus scincus), joka on myös kovin symppis kaveri (vaikka iho onkin mun mielestä käärmemäinen). Hassu otus tykkää kaivautua hiekan sekaan, kuten kuvistakin näkyy. 🙂 Lopulta se oli kokonaan näkymättömissä.

Lopuksi vielä symppikset liejuryömijät (Periophthalmus-suku), jotka elelevät allashuoneen käytävällä nykyään. Niillä onkin nyt hienot olosuhteet, pitääkin muistaa ottaa heidän kodistaankin kuva! Toinen puoli altaasta on vettä, toinen puoli liejua. Nää otukset ovat kaloja, jotka kuitenkin hengailevat myös maalla. Jänniä tyyppejä!

Tähän päättyi tällä kertaa lemmikkikatsaus, jatkoa seuraa taas joskus. 🙂


Pienet sammakot ne lystikkäitä on…

Posted on

Hihii, sammakon poikaset on jo kuoriutuneet ja nutipäityneet. Hankalaa tämä suomen kieli taas, mutta ymmärtänette asiani. Ja kuva lisännee ymmärrystä. 🙂

Sain kuvattua muutaman vipeltäjän jotka tuossa auringonpaisteessa hengailivat paikallaan. Varjossa olevat liikkuivat sellaista tahtia että niiden kuvaaminen olisi tuottanut pikkuisia ongelmia.