Istuminenkin voi olla rankkaa

Tämä päivä, kuten maanantaikin, meni istuen ja aivotyöskennellen, kaikkea tulevaa pohtien työjuttujen suhteen. Ja se joka väittää että tommonen istumis/aivotyö ei oo raskasta ja väsyttävää, voi nyt muuttaa mielipiteensä. ;) Siis mää oon molempina iltoina ollut ihan totaalisen poikki. En jaksanut edes ruokaa alkaa tehdä – onneksi on toinenkin ruoantekijä taloudessa. Onneksi tavalliset työpäivät on sesonkiaikanakin yleensä vähemmän väsyttäviä. Ei tämmösiä jaksaisi, kun ei oo edes fyysistä hommaa jossa kunto kasvaisi kun ahertaisi. :D Aivot on ainoat jotka treeniä saavat. Ehkä siinäkin jotain positiivista on, jos aivot vaikka paranee kun niitä kiusaa?! Joka tapauksessa aivorääkki on ollut kivaa, on kiva pohtia tulevia juttuja ja tehdä semmosia juttuja ihan oikeesti, joita on opiskeluaikoina tehnyt vain leikkiyrityksen kanssa. Numeroitakin on kiva pyöritellä! Että kyllä tää taloushallinto- ja yrittämisjutska on mun alaani. Tulee vielä innostusta alkaa omankin pikkukauppaseni juttuja tarkkailla lukuina, mutta (onneksi) siihen ei ole aikaa, ettei aivot ihan räjähdä. ;)

Eilen mentiin jo ajoissa sänkyyn, jotta ehtisi vähän enemmän nukkua kun aamulla oli taas aikainen herätys. Mää sitten tietty jouduin nukkumattia odottelemaan jonkun aikaa, kun en mä osaa ennen puoltayötä nukkua. Nooh, olin eilen tai edellispäivänä löytänyt iPhoneen kivan ohjelman nimeltään booxTV ja päätin sitten testata sitä ekaa kertaa. Se toimii kuin tallentava digiboksi eli tallentaa kaikilta kotimaisilta ilmaiskanavilta kaikki ohjelmat (Ylen kanavia voi jopa kattoo suoraan) ja niitä voi sitten kahden viikon ajan kattella. Toi ohjelma on kuukauden ajan ilmainen ja sen jälkeen voi halutessaan jatkaa muutaman euron (?) kk-maksulla käyttöä. Mää sitten katoin Pientä pintaremonttia -jakson puhelimen näytöltä kuulokkeet korvilla sängyssä. Ja se ei kertaakaan pätkinyt tai mitään, ihan kuin olisi ihan oikeaa minikokoista telkkaria kattonut. Mainoksetkin sai kelata, kätsyä. Tosta tulee niin mun paras kaveri unettomiin öihin! :) Puhelimeen voi myös tallentaa ohjelmia, jolloin niitä voi kattella ilman nettiyhteyttäkin. Ihan loistava! Saatavuudesta muihin puhelinmalleihin en tiiä, mutta kannattaa tutkailla asiaa jos kiinnostaa moinen!

Illalla piti taas pumppailla Kukkiksen kanssa. Suomeksi sanottuna Kukkis on isin kanssa yhdessä alkanut kastella kakkosolkkarin sammakkoaariota semmosella kasteluvehkeellä, jota pitää pumpata jotta sieltä paineella vettä stten tulee. Kyllä melkein joka päivä likka pyytää päästä pumppaamaan. :) Ihana! Ei sillä Kukkiksen pumppaamisella oikein painetta pulloon saada, mutta saa silläkin vähän vettä lirumaan. Ja vettä lirutellessa sammakot tulee monesti kattomaan mitä tapahtuu. Niin tälläkin kertaa. :)

Sammakkoaarioon on noussut pieniä sieniäkin kuten kuvasta näkee, huippua! Ilmeisesti aika toimiva ympäristö kun sienetkin on sinne ilmestyneet. :)

Nyt mun tarttee varmaan koittaa vähän tehdä töitäkin, vaikka oon sikaväsy. Ainakin tulostan kuitit asiakkaita varten ja kerään tilauksia kasaan jos jaksan. Jollein jaksa, niin lähden sitten töistä huomenna sen verran aiemmin, että ehdin. Voi olla että vielä piristynkin, kuten monesti käy kun alkaa kello tulla sen verran, että voisi sinne sänkyyn hiippailla.

PS. Mulla on ystävänpäiväkorttistressipaniikkiapua! PITI tehdä ite kortit, mutta arvatkaa kuinka monta on tehty?! Juu, tasan nolla. :( Ehkä mä viikonloppuna keksin jottai…

PPS. Mää reklamoin ennen meiän reissua Vaasan jälkiuuniruispalassa olleesta ”siimasta” (siima meni leivän läpi) ja tänään sieltä tuli vastaus mulle! :) Olivat selvitelleet siiman alkuperää, mutta oli jäänyt mysteeriksi, liekö ollut raaka-aineessa. No mutta sain hyvitykseksi kupongin, jolla saan lunastaa kaupasta ruispaloja, jälkiuuniruispaloja, jotain kauraleipää ja vielä pullapitkonkin! :D Hihhii, kannatti tehdä reklamaatio! Kirjoitin sen vielä jollekin söpölle kirjepaperille, hihi. :D Seuraavaks mää kirjoitan Itellalle kirjeen, kun nyt jo kolmannen kerran mulle tuli kestotilauspostimerkit pahasti myöhässä. Tällä kertaa sentään on laskulla maksuaikaa jäljellä, mutta edelliskerralla merkit tuli laskun eräpäivänä :(

Tree Frog Trio

Jotain valmista ristipistelysarallakin taas pitkästä aikaa. :) Tällainen sammakkokolmikko valmistui ja odottaa kehyksiin pääsyä. Tää on vähän niin kuin ”Hear no evil, see no evil, speak no evil” -tyylinen kolmikko. Jospa tuon vaikka mökille Zetan huoneen seinälle laittaisi…

Eksoottisempia eläinystäviämme

Eilen meille kotiutui uusi ihana perheenjäsen, joka saapui matkahuoltoon ja sieltä kaveri sitten noudettiin kotiin. Kaveri matkusti meille Saksasta asti. Tässä hän on…

Semmonen otus… IIIIK! Tyypin kaksiosainen ruho on suunnilleen tulitikkuaskin pituinen, tyyppi ei siis ole ihan pikkuinen vauva. Mutta nyt kun siihen on vähän ehtinyt tottua, ei se olekaan niin kammottava kuin aluksi ajattelin. Inhoan ja pelkään ja kammoan hämähäkkejä, mutta lasin takaa katsottuna tuo rauhallinen otus ei ole yhtä uhkaavan tuntuinen kuin lattialla vapaasti vilistävä pikkuinen suomalainen hämis.

Lajilla ei virallista suomalaista nimeä lienee ole, mutta sitä sanotaan Goljatiksi. Latinankielinen lajike on Theraphosa blondi, sillä kun googlettaa niin löytää ihastuttavia kuvia ;) ja muutakin infoa. Himskutin iso otus siitä tulee, mutta jospa me siedämme toisiamme ja elämme sovussa. Kunhan toi otus ei karkaa terraariostaan…!

Sitten albiino kynsisammakkopariskunta (Xenopus laevis), joka ovat meillä jo aika pitkään elellyt, mutta joita en ole tainnut ennen koittaa valokuvata. Nää kaverit elelevät samassa huoneessa hämiksen kanssa eli Hra L:n työhuoneessa.

Sitten siirrytään olohuoneeseen, tai kakkos sellaiseen, kun ei me siellä juurikaan aikaa vietetä. Siellä on asustellut jo blogistakin tuttu paksuhäntägekko (Hemitheconyx caudicinctus), Bastian nimeltään. Tuo otus on ihan järjettömän suloisen ja kauniin näköinen varsinkin naamaltaan. En saanut parhaista ilmeistä kuvaa, mutta on se näissäkin söötti!

Ja sitten Bastianin uusi kaveri, joka tänään löydettiin Puutorin akvaariosta Turusta. Tällä pojalla ei vielä nimeä ole, mutta mietinnässä joku kaverinsa nimeen sointuva. Uusi otus on hiekkaskinkki (Scincus scincus), joka on myös kovin symppis kaveri (vaikka iho onkin mun mielestä käärmemäinen). Hassu otus tykkää kaivautua hiekan sekaan, kuten kuvistakin näkyy. :) Lopulta se oli kokonaan näkymättömissä.

Lopuksi vielä symppikset liejuryömijät (Periophthalmus-suku), jotka elelevät allashuoneen käytävällä nykyään. Niillä onkin nyt hienot olosuhteet, pitääkin muistaa ottaa heidän kodistaankin kuva! Toinen puoli altaasta on vettä, toinen puoli liejua. Nää otukset ovat kaloja, jotka kuitenkin hengailevat myös maalla. Jänniä tyyppejä!

Tähän päättyi tällä kertaa lemmikkikatsaus, jatkoa seuraa taas joskus. :)

Pienet sammakot ne lystikkäitä on…

Hihii, sammakon poikaset on jo kuoriutuneet ja nutipäityneet. Hankalaa tämä suomen kieli taas, mutta ymmärtänette asiani. Ja kuva lisännee ymmärrystä. :)

Sain kuvattua muutaman vipeltäjän jotka tuossa auringonpaisteessa hengailivat paikallaan. Varjossa olevat liikkuivat sellaista tahtia että niiden kuvaaminen olisi tuottanut pikkuisia ongelmia.