Tag Archives: syksy

Kolmen taskun pocket letter ja kirjekuoria

Kolmen taskun pocket letter ja kirjekuoria

Hei vaan jälleen! Nyt olisi taas muutama askarrus esiteltävänä. 🙂

Olen tehnyt jokusia pocket lettereitä aiemmin ja nyt osallistuin swap-botissa vaihtoon, jossa piti tehdä kolmen taskun pocket letter. Leikattiin siis yksi kokonainen taskusivu kolmeen osaan ja käytettiin vain se yksi rivillinen taskuja. Olipa varmaan selkeästi selitetty… 😀 Mutta mun parini oli amerikkalainen nainen, joka tykkää sammakoista. Siis kuinka täydellistä, mähän tein siis sammakkomaisen kolmen taskun taskukirjeen! Ja siitä tuli ihan kiva ja sitä oli hyvin kiva tehdä, kun ei tarvinnut keksiä yhdeksään taskuun koristeluja ja aarteita sisuksiin. Näitä haluan tehdä lisääkin!

Sakuja ja sakuja! :)

Sakuja ja sakuja! 🙂

Takapuolelta tällainen ja tuossa näkyy taskujen sisältöä. Ekassa nauhoja, keskellä sammakkopaperille kirjoitettu pieni kirje ja vikassa sammakkotarroja ja pieni sammakkomagneetti.

Takapuolelta tällainen ja tuossa näkyy taskujen sisältöä. Ekassa nauhoja, keskellä sammakkopaperille kirjoitettu pieni kirje ja vikassa sammakkotarroja ja pieni sammakkomagneetti.

Kuori jonka väsäsin kahdesta 8x8-tuumaisesta paperista, tuli vähän tilkkutäkki takapuolelta mutta tykkään silti :)

Kuori jonka väsäsin kahdesta 8×8-tuumaisesta paperista.

Sitten osallistuin myös sellaseen mail art -vaihtoon, jossa piti vain jollain aiheella koristella tuollainen pitkulainen kirjekuori. Syksy on kovin inspiroivaa aikaa kaikkine väreineen ja vastaanottaja (yllättäen jälleen Amerikasta) tykkää oranssista ja metsän eläimistä, niin siitä se idea sitten lähti.

Tämmönen tuli tästä.

Tämmönen tuli tästä. Leimasin kuvia akryylimaalatulle pinnalle. Tolle mattapinnalle tarttui leimasinmuste tosi hyvin. Värin sekoitin ite matasta punaisesta ja kiiltävästä keltaisesta.

Kuoren takapuolikin piti koristella.

Kuoren takapuolikin piti koristella, joten sinne tuli lehtiä. Olen aika paska kun pitää siveltimen kanssa saada osumaan maalia pieniin juttuihin. Tai sitten mulla on surkeita pikkusiveltimiä (sekin on mahdollista). Kun kai oikea taiteilija saa pieniäkin juttuja sivellettyä… Ehkä ostan joskus hyvän pikkuisen siveltimen. 🙂

Tein tuon syksykuoren jälkeen myös amerikkalaiselle ihanalle kirjeystävälleni Daralle kuoren kun kirjeen hänelle kirjoitin. Pitäisi enemmänkin käyttää noita akryylimaaleja, ne on kivoja! Vaikka hidasta onkin, kun pitää antaa maalien kuivua. Ja käyttää voi myös tekstiilivärejä, kröhöm… purkin kylkeä lukaisematta käytin vihreää tekstiiliväriäkin, mutta ihan samalla tavalla se toimi kuin noi muutkin värit. 😀 Ei se nyt niin tarkkaa ole!

Kasvilampun valo vääristää värejä, mutta ei sekään niin tarkkaa ole. :D

Kasvilampun valo vääristää värejä, mutta ei sekään niin tarkkaa ole. 😀 Tässä jatkui lehtien haravointi. Maalasin eka edellisen kuoren jämämaaleilla kuoren päälle ihan randomisti väriä ja sitten päälle keltaisella kiiltävällä maalilla. Tohon kiiltävään pintaan ei leimasinmuste niin hyvin tarttunut, mutta ihan ok silti. Lehtiä koitin tusseillakin värittää alkuun, mutta siitä tuli ihan kökköä. Tää on tällaista kokeilua, yritystä ja erehtymistä ja onnistumista. 🙂

Kevättä ilmassa marraskuussa

Kevättä ilmassa marraskuussa

Käytiin koko perheen voimin aamupäivälenkillä ja olipas kyllä erittäin epäsyksymäinen ilma. Aurinko paisteli tosi lämpimästi, lämpömittarissa +10 astetta ja ilmassa tuoksui kevät. Hassua! 🙂 Joskushan on jo ensilumi satanut näihin aikoihin, mutta syksy on muutenkin ollut aika epäsyksymäinen, kun vettä ei ole satanut juuri lainkaan ja on ollut sen yhden pakkasjakson jälkeen mukavan lämmintä.

DSCN0107

Joku oli iskenyt tarran liikennemerkin jalkaan.

DSCN0105

Yritin saada tikkaa kuvattua, mutta tyyppi oli niin sairaan nopea, että kaksi ei niin lähikuvaa vain sain siitä. Mutta hyvä tääkin! 🙂

DSCN0109 DSCN0110

Sillalle meno jännitti lasta 🙂 Koira uskaltaa mennä sillan yli kun siihen on laitettu tollanen vanerijuttu tonne reunaan.

DSCN0113 DSCN0115 DSCN0116

Ylläripylläri lapsi ei jaksanut potkupöyräillä enää kotiin päin, joten lapsi otti koiran ja isi fillarin.

DSCN0121

DSCN0126

Yritin (niin, yritin…) kuvata lentokonetta taivaan korkeuksissa, näkee tossa kuitenkin että lentokone siellä on, ettei pelkkä valkoinen viiru. 😀

DSCN0125

Jospas sitä jotain taas raapustelisi…

Jospas sitä jotain taas raapustelisi…

Hei vaan! Monena päivänä olen tämän kirjoituslootan tähän nenäni eteen avannut, mutten ole keksinyt mistä oikein kirjoittaisin. Nyt sitten kirjoitan jotain. 🙂

Haavanlehdet on ihania!

Haavanlehdet on ihania!

Mulla olisi uusia kirjekuoria, joista voisin kuvia näyttää. Väsäsin niitä viime viikon maanantaina, kun pidettiin ihkun Pian kera askarteluiltapäivä. Tuli kivoja kuoria, vaikka nyt vähän omakehu haiskahtaakin. 😀 En ole niitä vielä yhtään käyttänyt, kun en ole saanut kirjeen kirjettä aikaiseksi. Iski vissiin pitkästä aikaa jonkinmoinen kirjoitusjumitus, mutta tarttee taas selättää se. Ja tekisi mieli tarttua kutomiskeppeihin nyt kun lämpötilat on alkaneet olla aamuisin varsinkin sen verran hyytäviä, että lisälämpöä tarvittaisiin. Pari päivää sitten siirrettiin herkimmät kasvit ulkoa sisätiloihin ja lopuille annettiin harsoa lämmikkeeksi. Banaanikin siirrettiin nyt sisälle ajoissa, kun viimesyksynä viivytin ja viivytin sitä siirtoa niin pitkälle, että lopulta pakkanen iski banskuun ja se menetti kaikki lehtensä. Nyt on niin komiat lehdet ja pituuttakin banskulla on jo ruukkuineen enemmän kuin mulla. Voin hiippailla siis banaanipuun alla, kun tulee jokin viidakkokaipuu. 😀

Punaista!

Punaista!

Koin viimeviikolla toimistotapaturman. Olin istunut pari tuntia tuolillani töissä koivet ristissä (toinen jalka toisen päällä siis) ja kun lähdin nopeesti liikenteeseen, en huomannut että koko koipi oli puutunut tunnottomaksi, ja sitten oikea nilkka vääntyi kahteen kertaan oikein mojovasti ennen kuin koko akka lensi lattialle. Uulalaa! Ihan toimistoelämän tähtihetkiä… 😉 Onneksi ei ollut muita silminnäkijöitä kuin ukkeli ja anoppi. Särkyä ja turvotusta tuli. Turvotus on nyt pois melkein kokonaan, mutta särkyä on vielä. Varsinkin kun viimeyönä potkaisin sen kipeän kohdan nilkasta ukkelin varpaisiin – nilkasta polveen asti särki koko yön ja vieläkin jomottaa nilkkaa. Piti ottaa aamulla särkylääkettä, mutta emmä muistanut. Mustelma tuli vasta parin päivän päästä tosta tapaturmasta, se onneksi haalenee päivä päivältä. Voi olla että jotain pientä sieltä repesi, kun niin käy kai aika helposti tommosissa vääntövammoissa. Ei se kävelyä enää haittaa, vain lähinnä rappusia alas mennessä sattuu. Kai se tuosta toipuu, kun jättää maratonitreenit väliin joksikin aikaa 😉 Hehee!

Piiiitkä liukumäki.

Piiiitkä liukumäki.

Viikonloppu vietettiin Jutan luona ja oli tosi kivaa! Viisi tuntia siihen matkaan meni ruokataukoineen (=syy miksei ihan jatkuvasti Jutan kanssa voida treffailla). Lumi-Kukka tuli ihanasti toimeen Jutan lasten kanssa, varsinkin vanhemman pojan kanssa oli varsin kivaa. Pienemmästäkin on enemmän seuraa sitten kun kaveri vähän vielä kasvaa ja alkaa puhella enempi. Ja mullahan on aina kivaa Jutan seurassa – kiitos siis yösijasta! 🙂 Lauantaina käytiin tsekkaamassa kauppakeskus Veturi, joka olikin hieno! Iso mesta ja liikkeet oli mainion kokoisia. Ostin sieltä lähinnä tarroja ja Anttilasta bongasin ihanan kattolampun, jonka hinta tosin kammotti ja ei sille heti tullut mieleen mitään paikkaakaan. Mutta illemmalla puhelin ukkelille kaihoten siitä lampusta… ja keksittiin että meiän olohuoneeseen voisi sellasen laittaa yhden tylsän kohdevalaisimen tilalle. Ja tilasin sitten sellasen netin kautta ja hintakin oli 30€ alennuksella! Nyt se valaisin odottaa mun autossa paketissa, se oli jo eilen tullut postiin, mutten jaksanut sitä vielä illalla hakea. Aamulla hain ja toivottavasti se saadaan pian viritettyä kattoon! Se on niin kähee, kuin iso hehkulamppu!

Pientä sumua Jutan luo matkatessa.

Pientä sumua Jutan luo matkatessa.

Tänään olen ollut puolen päivää yksin toimistossa ja olen tässä ehtinyt kattoa jo The Voice Kidsin tuoreimman jakson ja nyt on menossa Junior MasterChef. iPadilta on hyvä kattella telkkaria samalla kun ”tekee töitä”. Eli niinkun vaiks bloggailee tai tekee jotain muuta. Tähän aikaan vuodesta ja näillä lämpötiloilla alkaa olla töissä jo hiljaista. On tässä jokunen asiakas käynyt häiritsemässä mun katselurauhaani. 😉 Vielä tarvisi vajaa tunti jaksaa odotella että saa lähteä kotiin… On vielä onneksi paljon ohjelmia joista voi valita kattomista loppuajaksi, hihi!

Uusi perheenjäsenemme (näitä on kaksikin) - kummitussirkka. Mahtavia tyyppejä!

Uusi perheenjäsenemme (näitä on kaksikin) – kummitussirkka. Mahtavia tyyppejä!

Semmosta tänne. Ja enää puolisen tuntia työaikaa, kun tuli vähän väliin pieniä keskeytyksiä ja tähän tarinointiin kuvituksen etsimisiä. Pian voi alkaa paikkailla kamoja kasaan, jes!