Tag Archives: tauti

Pää tarjottimella

Pää tarjottimella

Deea keksii aina mitä parhaimpia tyynyjä itselleen. 😀

Olo oli tänä aamuna vihdoin vähän parempi, elämä voittanee taas. Vaikka alilämpö olikin jo melkein puolitoista astetta, mutta kaippa termostaatti jossain vaiheessa palaa normitilaan. Urheasti kävin aamulla pikaisesti pihallakin koirien kanssa todetakseni että tänään ei vielä parane ulos mennä. Heti alkoi sattua kurkkuun ja keuhkoihin ja korviin.

Ville on alkanut vaikuttaa vähän kipeältä, tauti varmaan tarttunut. 🙁 Toivottavasti tulen terveeksi ennen kuin Ville kipeäksi, muutan tulee koirien ulkoiluttamisesta tuskaa.

Joulumieli löytyi sittenkin

Joulumieli löytyi sittenkin

Eilinen päivä meni ihan superhitaasti, kuin pikkuisella lapsella, joka odottaa lahjojen avaamista ihan valtavasti ja aika ei kulu millään. Lopulta tajusin onneksi kaivaa Strongholdin esiin ja aika kului sen jälkeen sujuvasti. Pelaaminen on kipeänäkin kivaa, jos vaan jaksaa tuijottaa tietokoneen näyttöä. 🙂

Hämärän saapuessa pakattiin vanhempieni lahjat autoon ja otettiin mukaan pari hautakynttilää. Vietiin ekana kynttilä Villen pappan haudalle ja sen jälkeen suunnattiin toiselle hautausmaalle ja vietiin kynttilä pappan äidin haudalle. Oli kyllä kaunista, voi kun olisi ollut vielä sen verran lunta maassa, että olisi voinut sanoa maan olleen valkoinen. On meillä vähän lunta, muttei mitään suuria määriä. Valomeri oli siitä huolimatta upea!

Mentiin sitten vanhempieni luokse. Miia maistoi jopa glögiä, vaikken edes tykkää koko juomasta. Tai ajattelin etten tykkää, mutta oli se ihan juotavaa. Join kiltisti sen tipan jonka isukki mulle kaatoi. Ja ihan alkotonta glögiä, mitään viinaglögiä en halua edes maistaa. Se on varmaan kamalaa ja tulee kammo koko juomaa kohtaan. Niin ja söinhän mä riisipuuroa ja luumumönnääkin päivällä. 😀 Oli ihmeen hyvää!

Jossain vaiheessa sitten ehdotin lahjojen availua, kun en jaksanut enää odottaa mitä paketeista tulee esiin. 🙂 Ja yhtä paljon odotin äipän ja isukin avaavan meiän lahjat. Karuin lahja oli 18000 palan palapeli isukille 😀 Ville oli sellaisen ostanut, vähänkö on urakkaa sen kanssa! Onneksi sen saa tehdä neljässä osassa. Palapelin kuvana on neljä muinaista maailmankarttaa. Äippä sai tällä kertaa kaksikin käsintehtyä lahjaa – harmaan pehmoisen kaulahuivin ja Deegun kuvalla varustetun hiirimaton. 🙂 Villekin sai isukilta hienon käsintehdyn tuotoksen – pienoismallin Villen rakkaasta Rolls-Roycesta. Mä löysin paketista hienon maljakon ja ruusun, joka ei hevillä lakastu. 😀

Kun palattiin kotiin, Ville loihti meille jouluaterian. Mun oloni oli taas sen verran huono, että ei musta oikein ollut mihinkään. 🙁 Onneksi on tuollainen ihana miesolento, joka piti huolta että saatiin jouluateria. Muutenkin Hra L on ollut varsin ihana, kun on jaksanut koiria ulkoiluttaa yksinään koko sen ajan kun olen kipeä ollut. 🙂

Nälkä ei oikein ollut eikä ruoka kauheasti maistunut, mutta kinkku ja lanttulaatikko oli silti hyvää! Ja rosolli, jouluherneet ja muut. Perunaa ei keitetty, kun ruokahalu ei kovin suuri ollut. Ahdoin kuitenkin ruokaa masuun ja seurauksena olikin sitten kunnon mahakipu, kun ei ollut koko päivänä syönyt aamupalan lisäksi kuin pienen annoksen riisipuuroa ja viinirypäleitä. :/

Anoppi kotiutui Tampereelta sopivasti siinä meiän ruoan jälkeen. Niin, ruokailun aikana Mikko+Suvi piipahtivat vaihtamaan lahjat. 🙂 Kun olin toipunut syömisen aiheuttamasta mahakipuilusta, mentiin anopin luo. Piti vain avata lahjat ja tulla sitten saunomaan kotiin, mutta kummasti V+S taas keksivät höpöteltävää ja aikaa meni. Lopulta joskus puoli kahdentoista jälkeen palattiin kotiin. Oli kuumeinen olo tullut taas ja tuo parin-kolmensadan metrin kävely kotiin muutaman asteen pakkasessa oli täyttä tuskaa. 🙁 Kotiin päästyä keuhkot oli ihan tulessa, kurkkuun sattui, korvia särki ja oli kerta kaikkiaan kamala olo. Meinasi itku tulla kun oli niin toivoton olo, saunankin menin sammuttamaan valmiustilasta, kun ei todellakaan tehnyt mieli mennä saunomaan. Meinasin jo, että jätetään lahjatkin avaamatta. Jos Miia ajattelee noin, olon pitää olla tosi surkea…!

Menin sitten pitkään kuumaan suihkuun ja olo hiukan parani. Suihkun jälkeen jaksettiin raahata lahjat divaanin jalkopäähän ja alkoi paperien repiminen pakettien ympäriltä. 🙂 Kummasti se olotila lahjojen avaamisen ajaksi parani, mutta heti sen jälkeen oli taas tosi kipeä olo, vaikka paketeista löytyi kaikkia kivoja aarteita. Odotetuin aarre oli ehkäpä pinkki iPod Nano! Se on ihan uskomattoman kapea, pieneen tilaan mp3-soittimet nykyään saadaan. Mun vanha soitin on kuitenkin tulitikkuaskin paksuinen möhkäle.

Muutakin teknistä paketeista löytyi… Mm. leivänpaahdin johon mahtuu useampi leivänpalanen kerrallaan paahtumaan kuin vanhaan paahtimeen, sellanen valoherätyskello joka herättää valolla (mikähän sen oikea nimi onkaan…), Dysonin rikkaimuri (jota toivottiin jo häälahjaksi muttei saatu) ja aika käheä vatkainkin yhdestä paketista löytyi.

Sain yhden palapelinkin. Siinä on vain 6000 palaa eli ihan iisi rakentaa siihen isukin palapeliin verrattuna. 😀 Lasten leikkiä! Ja kun saan palapelin rakennettua, mennään oikeasti sinne paikkaan joka palapelin kuvassa on. Se on sellainen kaunis linna, muistaakseni Itävallassa. 🙂 Pieni porkkana saada se palapeli joskus tehtyä valmiiksi!

Suklaata joulupukki toi myös ihan kiitettävästi, mutta niitä rasioita en ole vielä edes avannut. Ei vaan tee mieli kun olo ei ole häävi. Säästyypä herkkuja ensivuoteenkin. 🙂

Kiitos kaikille ihanille ihmisille ihanista lahjoista! Hyvin oli taas osattu valita juuri sellaisia juttuja joista tykkään. 🙂 Mielelläni kaiken luottelisin, mutta pää ei taida toimia niin hyvin että se onnistuisi. Jäisi varmaan puolet pois…

Tänä aamuna oli tosiaan taas entistäkin kipeämpi olo. Limaa jo kurkkukin täynnä ettei enää vain nenä. 🙁 Korvia särkenyt välillä. Siivosin silti urhoollisesti joulupaperit (mieletön vuori!) ja otin tekniset laitteet pakkauksistaan ja tutkailin niitä. Hirveä hiki siinä paperien siivoamisessakin tuli. Ja samoin hiki lensi kun ruokin eläintenhuoneen asukit. Ei ole ihan kunto kohdallaan. Ulos en ole nenänpäätäkään tänään laittanut. Toivottavasti huomenna olisi parempi olo, kun pitäisi mennä Villen mummun kanssa ajelulle Rolls-Roycellä. Niin kuin mummu ymmärtäisi sellasen auton päälle. ;D Ville sai muuten RR:lle ekan keikankin, uudenvuodenaattona kuskaa eläkkeelle jäävän sedän kahville ja jotain sellasta. Limusiinien vuokrahinnat kun on sen verran isoja, niin toi auto maksaa itsensä nopeasti takaisin jo muutamalla keikalla.

Tää päivä on mennyt myöskin pelaillen. Tietokoneella Strongholdia kyllästymispisteeseen asti ja sen jälkeen Wiillä uusia pelejä. Joulupukki toi peräti kolme peliä, jes! Need For Speed Unercoverin, Eledeesin ja Sport Islandin. Eli suomeksi sanottuna autopelin, ööö… valopääötöjen metsästyspelin ja urheilupelin (jossa mm. curling lajina, cool!). Pelasin autoilua kera rattiohjaimen, sillä oli kiva ajaa! Ja metsästelin valopääötöjä. 😀 Urheilua en vielä kokeillut, pitää kokeilla huomenna. Saatiin myös classic-ohjain Wiille, jes! Nyt voi sitten vaikka Mario-pelin ladata Wiille ja pelata sitä. 🙂

Toivottavasti huomenna menisi tauti jo parempaan suuntaan. Ei ainakaan pientä kuumetta, jookos… Asteen ylilämpö tekee olosta tosi surkean, mutta jotain sekin kun kuumetta on! Kun yleensä ei ikinä kuumetta ole, vain alilämpöä, jota on myös tänään ollut kuumeen lisäksi. Ei oikein osaa elimistö päättää pitäisikö pitää lämpötila korkealla vai matalalla.

Voi olla että tuli kauhean sekava selostus jouluaatosta, mutta pää on niin limainen, että koittakaa ymmärtää. 🙂

Loppuun vielä kuva koirien piparkakuista, jotka koirat saivat Pialta. Ja Dee luolassa. 😀

Jouluaattoaamupäivä

Jouluaattoaamupäivä

Olo on tänään entistä kipeämpi, mutta kurkkukipu on sentään vähän helpottanut ainakin toistaiseksi. Ei tarvitse imeskellä kurkkukipulääkkeitä joka toinen tunti vielä ainakaan. Jatkuva nuha vaan tekee hulluksi. Nenäliinoja kuluu kauheasti. Haettiin eilen kotiväeltä tehokasta nuhalääkettäkin, muttei se purrut tähän mun nuhaani niin kuin toivoin.

Saatiin vihdoin kolmen aikaan ottaa yöllä kinkku pois uunista. 🙂 Valvottiin siis siihen asti. Ollaan muutenkin sorruttu nyt kesälomalla valvomaan, en tiiä miksi kun ei me yleensä jakseta valvoa kuin ehkä yhteen, mutta nyt menee helposti kahteen tai kolmeen.

Laitettiin kinkun kypsymistä odotellessa tuli toisen olohuoneen takkaankin taas pitkästä aikaa. Siihen takkaan, joka päästää savut sisälle ellei sille anna ennen sytytystä kuumailmapuhaltimella lämmitystä. Hankala tapaus tuo takka, mutta saatiin me se eilen toimimaan. Ja koitetaan alkaa pitää siinä säännöllisesti tulta, niin se toimii jatkossa ilman lämpöhoitoa. Liian kylmä hormi saa aikaan sen savujen sisälle pukkaamisen. Siinä takassa saa poltella havupuitakin, toisin kuin tossa avotakassa. Meillä on jonkun verran havupuita tuolla varastossa odottamassa, vihdoin tulee käyttöä niillekin.

Siirrettiin myös sohva niin että saatiin olla nenä kohti takkaa päin, kun se sohva on ennen ollut niin että takka on ollut vinosti selkäpuolta päin. Pitää miettiä koko kakkosolohuoneen huonekalujärjestystä uudelleen. Dumpataan varmaan jättikokoinen telkkarikin jonnekin, kun ei me sitä ite ikinä käytetä.

Heräsin aamulla pää ihan kamalan tuntuisena, mutta kai se tästä pikkuhiljaa helpottaa. Ville kävi heittämässä joulukukkasen mummolleen, musta ei oikein ollut mukaan lähtijäksi. Ja Tampereen reissukin siirtyy parempaa olotilaa odottamaan. Käydään silti jossain vaiheessa vanhempieni luona ja anopin luona myöhemmin illalla, jos hän Tampereelta kotiutuu ennen yötä. Anopin luota saisi kai hakea riisipuuroakin. Inhoan sitä tai ainakin luulen niin, mutta meitä molempia alkoi eilen himottaa riisipuuron syöminen. 😀 Pitänee vähän sitä hakea ja maistella. En ole sitäkään vuosikausiin syönyt.

Ihanaa jouluaattoa!!

Tauti on täällä!

Tauti on täällä!

Yö ei tehnyt ihmeitä, pää on tautinen yhä. Vielä tautisempi kuin eilen ja siihenhän vielä auttaa kun kissa ja koirat sekoilevat ja tekevät äidin hulluksi… Miauuuu… raapsraaps… vuhvuh… Siinäpä kuvailtuna äänet joita ihanaiset lapset saavat aikaan. Kissa tarvitsee jotain (milloin sisälle, ulos tai ruokaa tai ties mitä) ja ilmoittaa sen huutamalla ja raapimalla ovia, koirat kommentoivat kissan tarpeita haukkumalla ja kiljumalla (Dee hoitaa tämän ihanan ääntelyn). Argh. Kissa on vanhetessaan muuttunut ihme raapijaksi, ennen se tuli pyytämään ruokaa ihmisiltä, nykyään se raapii sen huoneen ovea jossa ruokakuppi on. Ja raapii ulko-ovea myös ulos tai sisälle halutessaan. Todennut kai sen tehokkaammaksi tavaksi hallita ihmisiä. Arvon herran ei tarvitse vaivata äänihuuliaan niin paljon, kun voi raapia ovia ja samalla saa kynsihoidonkin.

Onneksi pääsee pian apteekki+kauppareissulle, kunhan Ville kotiutuu omalta reissultaan. Jakelee jokusen joululahjan vielä ja käy katsastuskonttorilla, kun töidentöiden ajoneuvoja ei tarvitse pitää rekisterissä turhaan talvella kun firma on pari kuukautta kiinni.

Onneksi posti toi Jutalta kirjeen, ihanan piristävää saada lukea ihanan ihmisen kirjettä. Parantaa oloakin. 🙂 Ja sain myös viimeisen joululahjatilauksen. Villelle vielä yksi juttu ja Villen veljenpojalle ihana pieni kirja, jonka nimessä on tän pikkupojan nimi. Voi olla että pikkukaverilla sellainen kirja jo on, mutta toivottavasti ei.

Saas nähdä millainen olo huomenna on, jaksaako istua yhteensä kolmea tuntia autossa ja kannattaako mennä tautisena lapsiperheen luo vierailulle… Pitää ostella kunnon medikaalit ja koittaa parantua.

Pitää tuosta joulukuusesta ottaa vielä kuva tänään ja laittaa näytille millainen joulupuumme on vaatetettuna. 🙂

Ont i halsen :(

Ont i halsen :(

Hurjan kivaa, muutama tunti sitten alkoi kurkkukipu ja nuha. Otin lääkettäkin jo, mutta enpä tiedä auttoiko se. Ensin oli kurkku kipeenä, sitten tuli sen kaveriksi nuha. Pahasti näyttää nyt ainakin siltä, että Rva L viettää joulunsa kipeenä. Nouuuuuu! Jospa tämä menisi yön aikana ohi… Kun saa nukkua taas takkatulen loisteessa – me ollaan jääty koukkuun divaanilla nukkumiseen. 🙂 Piti vain viikonloppu siinä (siis tässä) nukkua, mutta niin vaan viimeyökin meni samaisessa paikassa nukkuen ja seuraavakin yö. Tässä saa vaan niin mahdottoman hyvin nukuttua, paremmin tulee uni kuin sängyssä. Ja vain ekana yönä tuli lonkat kipeeksi, ei enää muina öinä. 🙂

Tänään käytiin viemässä joulupulloja Raumalle. Ennen Raumalle menoa (siis matkan varrella) käytiin Lapissa Kivikylän palvaamossa, kun varaamamme joulukinkut oli siellä odottamassa. Jonoa oli pihalle asti ja se pihalla ollut jono ei ollut mikään pieni. Käännettiin auto pihalla ja päätettiin palata uudelleen Raumalta kotiin päin ajaessa, vaikka pelättiinkin että sitten jono olisi vielä isompi. Mutta valmistauduttiin henkisesti siihen kenties reilusti yli puolentunnin jonotukseen. Kääk.

Raumalla sitten vietiin muutamat pullot töidentöiden puolesta. 🙂 Saatiin me yksi punainen amaryllis vaihtokaupassa pulloon. Peruspunainen amaryllis on yök, mutta jos ilmaiseksi saa, niin ei siinä sitten auta valittaa. 🙂 Onhan meillä kotona kuitenkin jo valkoinen ite sipulista kasvatettu yksilö. Ostettiin myös pari joululahjaa (koirille – Dee saa uuden pehmolelun ja Poju pedin) ja käytiin Pian luona vaihtamassa joululahjat. Kiva nähdä Piaa taas, vaikkei me siellä kauaa ehditty istuskella. Elkku-koira oli kyllä varsin energisellä tuulella, hyvä kun muutkin koirat osaa riehua ettei vaan omat aina. 😀

Ajettiin sitten kauhu puserossa sinne Kivikylään. Mutta autoja ei ollut enää pihalla läheskään niin paljon, wow! Ja jonoa ei ollut ulos asti, jipiiii! 🙂 Ei jouduttu siellä sisällä jonottamaan kuin joku kymmenisen minuuttia! Meiän oma kinkkumme on taas sen verran suuri että se mahtuu juuri ja juuri meiän uuniin. 😀 Mutta pääasia että mahtuu! Huomenna se paistetaan. Kaivoin jo esiin paisto-ohjeen, jonka tulostin pari vuotta sitten. Ei tollasta kinkkua uskalla paistaa ihan oman pään mukaan, pitää olla hyvä ohje. 🙂 Saatiin myös anopin tekemää lanttu+maksalaatikkoa. Lanttulaatikko on kinkun rinnalla ihan joulun ykkösherkku!

Koko ilta menikin ruoan tekemistä ja syömistä lukuunottamatta tietokonepelin seurassa. Ihan käsittämätöntä miten pahasta olen koukussa Stronghold-peliin. 2001 vuoden strategiapeli, jossa rakennetaan kylän poikasia ja taistellaan vihollisia vastaan. Ihan huippupeli! Eilen aloin pelata ja tänään sitten sama meno jatkoi. Ajankulua ei huomaa lainkaan pelatessa, voisin kai viettää koko vuorokauden koneen vieressä ihan tyytyväisenä… 😀

Sen verran maltoin pelaamista sentään keskeyttää, että saatiin vihdoin kuusi koristeltua ja kannettua lahjat kuusen alle. Ja vierelle, kun kaikki ei ihan alle mahdu.

JOS flunssa ei nujerra, mennään aattona Tampereelle Villen veljen perheen luokse jo päivällä käymään. Illemmalla käydään hautausmaalla (tai -mailla, en tiedä vielä) ja tarkoitus on myöskin vierailla vanhempieni luona. Katsokaas kun kotiväki ei ole kotona joulua viettänyt 21 vuoteen…!!! Oon ollut siis 6 tai 7 kun viimeksi vanhempieni kanssa joulu kotona oltiin. 🙂 Vietettiin joulut aina jossain enemmän tai vähemmän pohjoisempana. Kivaa sekin oli, mutta oon iloinen kun saan monen monen vuoden jälkeen nähdä vanhempani jouluaattona, jee! 🙂 En ole kotiväen kanssa joulua viettänyt kuin ehkä kerran sen jälkeen kun Villeen tutustuin…? Ja löysin tuon ukkelin elämääni jo yli 11 vuotta sitten. Siitä voi laskeskella. Mikkoa+Suvia+vauvaa varmaan myös aattona nähdään, ellen ole kipeenä. Vauva ja kipeä täti ei ole hyvä yhdistelmä.

Nyt jatkan nenänniistoa ja koitan saada aika pian nukuttua… Parempaa huomista odotellessa. Onneksi on kuitenkin vähän lunta maassa, ei kai saada ihan mustaa joulua. 🙂