Joulumieli löytyi sittenkin

Eilinen päivä meni ihan superhitaasti, kuin pikkuisella lapsella, joka odottaa lahjojen avaamista ihan valtavasti ja aika ei kulu millään. Lopulta tajusin onneksi kaivaa Strongholdin esiin ja aika kului sen jälkeen sujuvasti. Pelaaminen on kipeänäkin kivaa, jos vaan jaksaa tuijottaa tietokoneen näyttöä. 🙂

Hämärän saapuessa pakattiin vanhempieni lahjat autoon ja otettiin mukaan pari hautakynttilää. Vietiin ekana kynttilä Villen pappan haudalle ja sen jälkeen suunnattiin toiselle hautausmaalle ja vietiin kynttilä pappan äidin haudalle. Oli kyllä kaunista, voi kun olisi ollut vielä sen verran lunta maassa, että olisi voinut sanoa maan olleen valkoinen. On meillä vähän lunta, muttei mitään suuria määriä. Valomeri oli siitä huolimatta upea!

Mentiin sitten vanhempieni luokse. Miia maistoi jopa glögiä, vaikken edes tykkää koko juomasta. Tai ajattelin etten tykkää, mutta oli se ihan juotavaa. Join kiltisti sen tipan jonka isukki mulle kaatoi. Ja ihan alkotonta glögiä, mitään viinaglögiä en halua edes maistaa. Se on varmaan kamalaa ja tulee kammo koko juomaa kohtaan. Niin ja söinhän mä riisipuuroa ja luumumönnääkin päivällä. 😀 Oli ihmeen hyvää!

Jossain vaiheessa sitten ehdotin lahjojen availua, kun en jaksanut enää odottaa mitä paketeista tulee esiin. 🙂 Ja yhtä paljon odotin äipän ja isukin avaavan meiän lahjat. Karuin lahja oli 18000 palan palapeli isukille 😀 Ville oli sellaisen ostanut, vähänkö on urakkaa sen kanssa! Onneksi sen saa tehdä neljässä osassa. Palapelin kuvana on neljä muinaista maailmankarttaa. Äippä sai tällä kertaa kaksikin käsintehtyä lahjaa – harmaan pehmoisen kaulahuivin ja Deegun kuvalla varustetun hiirimaton. 🙂 Villekin sai isukilta hienon käsintehdyn tuotoksen – pienoismallin Villen rakkaasta Rolls-Roycesta. Mä löysin paketista hienon maljakon ja ruusun, joka ei hevillä lakastu. 😀

Kun palattiin kotiin, Ville loihti meille jouluaterian. Mun oloni oli taas sen verran huono, että ei musta oikein ollut mihinkään. 🙁 Onneksi on tuollainen ihana miesolento, joka piti huolta että saatiin jouluateria. Muutenkin Hra L on ollut varsin ihana, kun on jaksanut koiria ulkoiluttaa yksinään koko sen ajan kun olen kipeä ollut. 🙂

Nälkä ei oikein ollut eikä ruoka kauheasti maistunut, mutta kinkku ja lanttulaatikko oli silti hyvää! Ja rosolli, jouluherneet ja muut. Perunaa ei keitetty, kun ruokahalu ei kovin suuri ollut. Ahdoin kuitenkin ruokaa masuun ja seurauksena olikin sitten kunnon mahakipu, kun ei ollut koko päivänä syönyt aamupalan lisäksi kuin pienen annoksen riisipuuroa ja viinirypäleitä. :/

Anoppi kotiutui Tampereelta sopivasti siinä meiän ruoan jälkeen. Niin, ruokailun aikana Mikko+Suvi piipahtivat vaihtamaan lahjat. 🙂 Kun olin toipunut syömisen aiheuttamasta mahakipuilusta, mentiin anopin luo. Piti vain avata lahjat ja tulla sitten saunomaan kotiin, mutta kummasti V+S taas keksivät höpöteltävää ja aikaa meni. Lopulta joskus puoli kahdentoista jälkeen palattiin kotiin. Oli kuumeinen olo tullut taas ja tuo parin-kolmensadan metrin kävely kotiin muutaman asteen pakkasessa oli täyttä tuskaa. 🙁 Kotiin päästyä keuhkot oli ihan tulessa, kurkkuun sattui, korvia särki ja oli kerta kaikkiaan kamala olo. Meinasi itku tulla kun oli niin toivoton olo, saunankin menin sammuttamaan valmiustilasta, kun ei todellakaan tehnyt mieli mennä saunomaan. Meinasin jo, että jätetään lahjatkin avaamatta. Jos Miia ajattelee noin, olon pitää olla tosi surkea…!

Menin sitten pitkään kuumaan suihkuun ja olo hiukan parani. Suihkun jälkeen jaksettiin raahata lahjat divaanin jalkopäähän ja alkoi paperien repiminen pakettien ympäriltä. 🙂 Kummasti se olotila lahjojen avaamisen ajaksi parani, mutta heti sen jälkeen oli taas tosi kipeä olo, vaikka paketeista löytyi kaikkia kivoja aarteita. Odotetuin aarre oli ehkäpä pinkki iPod Nano! Se on ihan uskomattoman kapea, pieneen tilaan mp3-soittimet nykyään saadaan. Mun vanha soitin on kuitenkin tulitikkuaskin paksuinen möhkäle.

Muutakin teknistä paketeista löytyi… Mm. leivänpaahdin johon mahtuu useampi leivänpalanen kerrallaan paahtumaan kuin vanhaan paahtimeen, sellanen valoherätyskello joka herättää valolla (mikähän sen oikea nimi onkaan…), Dysonin rikkaimuri (jota toivottiin jo häälahjaksi muttei saatu) ja aika käheä vatkainkin yhdestä paketista löytyi.

Sain yhden palapelinkin. Siinä on vain 6000 palaa eli ihan iisi rakentaa siihen isukin palapeliin verrattuna. 😀 Lasten leikkiä! Ja kun saan palapelin rakennettua, mennään oikeasti sinne paikkaan joka palapelin kuvassa on. Se on sellainen kaunis linna, muistaakseni Itävallassa. 🙂 Pieni porkkana saada se palapeli joskus tehtyä valmiiksi!

Suklaata joulupukki toi myös ihan kiitettävästi, mutta niitä rasioita en ole vielä edes avannut. Ei vaan tee mieli kun olo ei ole häävi. Säästyypä herkkuja ensivuoteenkin. 🙂

Kiitos kaikille ihanille ihmisille ihanista lahjoista! Hyvin oli taas osattu valita juuri sellaisia juttuja joista tykkään. 🙂 Mielelläni kaiken luottelisin, mutta pää ei taida toimia niin hyvin että se onnistuisi. Jäisi varmaan puolet pois…

Tänä aamuna oli tosiaan taas entistäkin kipeämpi olo. Limaa jo kurkkukin täynnä ettei enää vain nenä. 🙁 Korvia särkenyt välillä. Siivosin silti urhoollisesti joulupaperit (mieletön vuori!) ja otin tekniset laitteet pakkauksistaan ja tutkailin niitä. Hirveä hiki siinä paperien siivoamisessakin tuli. Ja samoin hiki lensi kun ruokin eläintenhuoneen asukit. Ei ole ihan kunto kohdallaan. Ulos en ole nenänpäätäkään tänään laittanut. Toivottavasti huomenna olisi parempi olo, kun pitäisi mennä Villen mummun kanssa ajelulle Rolls-Roycellä. Niin kuin mummu ymmärtäisi sellasen auton päälle. ;D Ville sai muuten RR:lle ekan keikankin, uudenvuodenaattona kuskaa eläkkeelle jäävän sedän kahville ja jotain sellasta. Limusiinien vuokrahinnat kun on sen verran isoja, niin toi auto maksaa itsensä nopeasti takaisin jo muutamalla keikalla.

Tää päivä on mennyt myöskin pelaillen. Tietokoneella Strongholdia kyllästymispisteeseen asti ja sen jälkeen Wiillä uusia pelejä. Joulupukki toi peräti kolme peliä, jes! Need For Speed Unercoverin, Eledeesin ja Sport Islandin. Eli suomeksi sanottuna autopelin, ööö… valopääötöjen metsästyspelin ja urheilupelin (jossa mm. curling lajina, cool!). Pelasin autoilua kera rattiohjaimen, sillä oli kiva ajaa! Ja metsästelin valopääötöjä. 😀 Urheilua en vielä kokeillut, pitää kokeilla huomenna. Saatiin myös classic-ohjain Wiille, jes! Nyt voi sitten vaikka Mario-pelin ladata Wiille ja pelata sitä. 🙂

Toivottavasti huomenna menisi tauti jo parempaan suuntaan. Ei ainakaan pientä kuumetta, jookos… Asteen ylilämpö tekee olosta tosi surkean, mutta jotain sekin kun kuumetta on! Kun yleensä ei ikinä kuumetta ole, vain alilämpöä, jota on myös tänään ollut kuumeen lisäksi. Ei oikein osaa elimistö päättää pitäisikö pitää lämpötila korkealla vai matalalla.

Voi olla että tuli kauhean sekava selostus jouluaatosta, mutta pää on niin limainen, että koittakaa ymmärtää. 🙂

Loppuun vielä kuva koirien piparkakuista, jotka koirat saivat Pialta. Ja Dee luolassa. 😀

Kiirettä, kiirettä…

Kauhistus kun aika valuu sormien välistä jonnekin hukkaan… Nyt pitää kyllä edes vähän jotain blogiinkin höpötellä, ettei tule pidempää taukoa. 🙂

Sunnuntaina käytiin Köyliössä autohallilla, kun piti yhtä autoa käydä kurkkimassa, mutta eipä ollut kyseinen menopeli siellä juuri silloin paikalla. Nähtiin silti pellolla joutsenia ja parvi mustia lintuja, jotka oli kai naakkoja. 🙂

Joutsenia oli tänäänkin samanlainen parvi kun Köyliöön taas ajeltiin. Miia meni Passeloitumaan, Mikko lainaamaan autoa muutamaksi päiväksi koeajoon ja Ville vaan oli kuskina ja seurana. Passeloituminen tosin ei onnistunut kauaa, kun tuli tiltti. Kahdelle tietokoneelle. Ne koneet ei tykkää musta taaskaan. Pah!

Sunnuntaina katsottiin Inkkari Jones elokuva, neljäs sellainen. Se oli hyvin indianajones-tyylinen, eli hyvinkin katsomisen arvoinen! Toimintaa taas vaihteeksi lauantaisen hömppätunteilun jälkeen. 🙂

Sunnuntai iltana Pia laittoi tekstiviestiä ja kyseli saako tulla leikkimään mun kaa maanantaina. 🙂 Sopihan se, hyvällä syyllä sain pitää vain pienen työpäivän, jee! Ei maanantaisin kannattaisi ikinä tehdä täyttä työpäivää, paljon kivempi leikkiä, se tuli eilen todettua! 😀

Joskus yhdentoista aikaan Pia tänne päin sitten ilmestyi ja ilman askartelutarvikkeita, voitteko kuvitella..? Kyllä se vaan mahdollista on! Pyhitettiin maanantaimme Wiillä pelaamiselle, urheilulle siis toisinsanoen. Pelattiin tuntikausia olympiapeliä ja kädet oli aika romuna sen urakan jälkeen! Mä menin illalla nukkumaan vasen käsi särkien! Tänäänkin vielä ollut voimattomuutta havaittavissa ja kipeyttä hartioissa.

Käytiin me päivällä kaupassakin ja ennen kauppareissua Suvia ja vauvaa tervehtimässä. Meni sielläkin kyllä aikaa aika paljon. Pidettiin pientä vauvelia sylissä ja ihasteltiin pientä kaunista ihmistä. 🙂 Vauva nukahtikin syliini ja nukkui pitkän aikaa, ihana pikkutuhisija. Ja vaippaankin tuli vissiin täytettä sylissäni ollessa, siltä vähän tuntui. 😀 Nukkuva vauva osaa olla hurmaava, melkein tekisi mieli sanoa että tahtoo oman sellaisen. 🙂 Pelailun jälkeen Pia ruokki vähän kaikkia meiän eläimiä, hihi. 🙂 Kiva tyyppi kun pitää otuksistakin huolta! 😀

Pian lähdettyä illalla kotiin (joskus kahdeksan jälkeen?) tehtiin ruokaa ja sitten alettiin tutkia aarrelaatikoita. Sellasia joita Ville löysi varastoa siivotessaan ja joissa oli jotain mun vanhoja kamoja. Löytyi kaikkia kivoja pieniä juttuja. 🙂 Jotain roskiin heitettävääkin (ihan roskaa vaan muuttaessa tullut heitettyä laatikoihin) mutta myös paljon sellasia joita haluaa säästää. Meni yhteen asti ennen kuin päästiin nukkumaan, kääk. En tajua miten jaksoin valvoa, kun jo yhdeksältä olin valmis nukkumaan. Ne aarrelaatikot vissiin piristivät.

Tänään oli taas kiireinen päivä. Töihin aamulla, sitten se Köyliön reissu, sitten taas töihin, sitten tuli kutsu vauvanvahdiksi. Se oli kiva ylläri, pyytäkää vaan Mikko+Suvi mua niin usein vauvanvanhdiksi kuin kehtaatte!! Sitä varten täti on olemassa! 🙂 Oli kiva kuunnella nukkuvan vauvan uniääniä. 🙂 Pikkutyyppi ei herännyt, nukkuin vain tyytyväisenä.

Vauvan vahtimisen jälkeen piti mennä pienelle lenkille koirien kanssa ja sitten alkoi iso urakka. En ole ikinä ennen niin montaa tilausta pakannut kuin tänään! Huhheijaa, se mun mainos tuntuu purevan. Ehdin ne pakata juuri ja juuri sopivasti, ehdin postiin ehkä 15 yli neljä kauhean kirjekuorivuoreni kanssa, kun 16.30 mennessä ne postit pitäisi sinne postiin saada jos haluaa niiden samana päivänä lähtevän. Kiire meinasi tulla, mutta ehdinpä. Kotimatkalla hain vielä Siwasta kirjepaperipaketin ja sain sitten lisäillä vanhoja tuttuja tuotteita kauppani varastoon lisää. Siihen upposi paljon myös aikaa kun kävin kaikki tuoteryhmät läpi ja poistin näkyvistä kaupasta loppuneet tuotteet. Se pitää vielä tehdä manuaalisesti, ehkä joskus tulee sellainen versio tuosta mun verkkokauppaohjelmastani, että ne tuotteet häipyvät näkyvistä kun ne loppuvat varastosta…

Pian alkaa Pako, jee! Ja sen jälkeen katsomaan Metsolat digiboksilta. Sitten nukkumaan. Ja huomenna mennään Ideaparkkiin, jos löytyisi jotain taas joulupukin säkkiin ja ne lipastotkin on hakusessa…

Ai niin, se pitää vielä muistaa kertoa, että sain Pialta eilen aivan ihanan yllätyksen! Paperipussista löytyi viisi pakettia, jotka oli numeroitu ykkösestä vitoseen. Joulukalenterin alku!! 🙂 Ihana, kiitos huippuihanalla ystävälleni! 🙂 Ekasta luukusta tuli hienosti koristeltu aski takkatulitikkuja ja tänään löytyi ihana normikokoinen koristelu tulitikkuaski, jonka sisältä putkahti esiin ihana käsikoru. Pitää muistaa ottaa kuvat ja laittaa näytille! 🙂 Huomista pakettia odotellessa…

Mukava viikonloppu

Nuorempi veljeni Kimmo tuli eilen Anninsa kanssa meille vierailulle ja olikin taas tosi kiva ilta! On aina niin mukavaa viettää aikaa hyvässä seurassa, mutta silti vaan tulee niin harvoin ihmisiä kutsuttua kylään. Mutta K+A tulevat ehkä vielä ennen joulua vierailulle uudestaan. Jos tuolta kaukaa muutaman sadan metrin päästä tänne joskus eksyvät. 😉

Ruoaksi tarjottiin ihan uutta kokeilua. Kahta erilaista uunikalan versiota. Ei olla edes kalaa uunissa ennen valmistettu kuin vissiin kerran. 😀 Mutta molemmista versioista tuli tosi hyvää! Ja sellanen pussijauheesta ja maidosta tehty valkoinen tillinen kastikekin oli tosi herkullista. Oli oikein juhla-ateria, hihi. Ei me tollai ikinä panosteta kun vaan meille itellemme tehdään ruokaa, mutta vieraiden tullessa on kiva kehitellä kaikkea uutta ja maukasta.

Ilta jatkui ihmettelemällä kaikkia meiän eläinlapsosia ympäri taloa. Niitähän riittää! Loppuilta meni vielä Wiin parissa, kun Kimmo kokeili Driver-peliä, jota mä en ole oppinut hallitsemaan. Ei se niin hankalaa sitten ollutkaan ja mäkin tänään pelailin ja sain parit tehtävät suoritettua. Kimmo+Anni myös opastivat mua Wii-pointsien kanssa ja piti heti ostaa 1000 pistettä ja aikani mietittyä päädyin lataamaan niillä pisteillä WiiWare-pelin Home sweet home. Se on sellanen sisustuspeli, ihan kivaa ajanvietettä. Olisin tahtonut jonkun SuperNintendopelin, mutta kun ei ole sitä classic-ohjainta, jolla niitä pelejä pelataan. Pitää saada siis sellainen ohjain! Wii Fit-peliä pelasin myös hetken aikaa eilen, pitää siitäkin ottaa taas tapa. Kesällä pelasin sitä joka ikinen ilta jos vaan iltaisin mökillä oltiin.

Tänään nukuttiin ylellisesti melkein puoli yhteentoista! Ihanaa! Deealla ei ollut mitään haluja edes sillon vielä herätä, mutta jaksoi neiti nousta MEIÄN sängystä ja lähteä lenkille. Nukkui taas koko yön meiän kaverina, vierastaa omaa sänkyään varmaan siksi kun dumpattiin vaaleanpunainen sydäntyyny pois, mutta kun se oli niin likainen ja reikäinen. Ei sitä voi enää koneessa pestä kun tursuaa täytteet pihalle. Pitää varmaan hankkia uusi sydän.

Mentiin Raumalle sitten kun oltiin saatu ittemme kuntoon. Kierrettiin neljä huonekaluliikettä, muttei näkynyt mitään läheskään sen tyylistä lipastoa mitä me haluttaisiin makuuhuoneeseen. Pitää varmaan mennä pönkimään antiikkiliikkeitä, kun ei sellasia varmaan myydä ihan normiliikkeissä mitä me halutaan. Löydettiin sen sijaan kahdet uudet pussilakanasetit, sellaset itämaishenkiset. 🙂 Ne sopii hyvin sänkyyn ja uuteen seinään!

Rauman reissun jälkeen syötiin pienimuotoinen pikkujouluateria. Mä kyllä ajattelin että vasta jouluaattona haluan nauttia ekaa kertaa lanttulaatikkoa, mutta kiusaus oli liian suuri. Keitettiin perunaa ja niitten seuraksi uunissa kuumeni lihapullat ja lanttulaatikko. Ja Ville tahtoi jouluherneitäkin eli niitä purkkiherneitä ja olihan nekin ihan superhyviä! 🙂 Herkullinen ateria! Jonka jälkeen katsottiin sitten vihdoinkin Sinkkuelämää-elokuva. Pitkä, mutta hyvä! Tykkäsin tosi paljon! Eikä pituus haitannut lainkaan, kun tykkäsin siitä sarjastakin! Ihanaa hömppää lauantai-iltaan. 🙂

Elokuvan jälkeen lenkki ja sitten kaivettiin esiin jouluvalot. Pitää niille taas etsiä paikkansa. Väsäsin myös pannaritaikinan ja hetki sitten käytiin se uunista pois ottamassa. Seuraavaksi päästään taas vaihteeksi saunaan ja kylpemään. 🙂 Ja sen jälkeen sitten pannarin kimppuun, nami!

Jottei jäisi kuvattomaksi tämä postaus, niin kuva Deegusta tältä viikolta. Heitin vahingossa viltin Deen päälle kun lähdin sohvalta jonnekin. Ja ei tyttö siitä mitään välittänyt, jatkoi vaan uniaan tyytyväisenä. 🙂

Translate »